Historiamme 1980-luku

Kansainvälistyminen

Vaasan kauppakorkeakoulusta tuli Vaasan korkeakoulu. Korkeakoulu laajenee ja monipuolistuu. Toimintaa on jo kuudessa eri paikkassa. Täydennyskoulutuskeskus perustetiin. Yhteistyö merenkurkunalueen korkeakoulujen kanssa käynnistyy. Kansainvälisen koulutuksen sekä opintokokonaisuuksien kehittäminen alkaa. Solmittiin useat opiskelijavaihtosopimukset.

Vaasan korkeakoulu aloittaa

Opetuksen ja tutkimuksen laajentuminen kieliin tarkoitti kauppakorkeakoulun muuttumista Vaasan korkeakouluksi vuonna 1980. Asia kuului eduskunnan päätösvaltaan ja muutos herätti keskustelua hankkeen tarkoituksenmukaisuudesta. Laajentamisajatusta vastustaneet kansanedustajat peräsivät kielenkääntäjäkoulutuksen ja koko korkeakoululaitoksen suunnitelmallista kehittämistä aluepoliittisen yksittäisratkaisun sijaan. Myös Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnassa maan toiseksi suurimman kauppakorkeakoulun muuttuminen maan pienimmäksi korkeakouluksi herätti mielipahaa.

Vaasan nuoren ja hajanaisen korkeakoulukentän yhdistäminen nostettiin aika ajoin esiin.  Opetusministeriö asetti vuonna 1981 työryhmän selvittämään Vaasan korkeakoulun sekä Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin Vaasan yksiköiden yhteistyötä erityisesti kirjastopalvelujen ja kalliiden laitehankintojen näkökulmasta. Yhteisen korkeakoulukirjaston suunnittelu aloitettiin, mutta valmiutta kaksikieliseen ratkaisuun ei ollut. Vuosikymmenen lopulla eri tahoilla viritettiin myös ajatusta kaksikielisestä Vaasan yliopistosta, mutta hanke ei edennyt. Kesällä 1988 asiasta jätettiin ensimmäinen lakialoite, mutta vaalipiirin kansanedustajien keskuudessakin mielipiteet jakaantuivat.

Julkishallinnon henkilökuntaa vuonna 1984

Julkishallinnon henkilökuntaa vuonna 1984

Korkeakoulu laajenee ja monipuolistuu

Kielenkääntäjäkoulutukseen hyväksyttiin syksyllä 1980 yhteensä 36 opiskelijaa. Puolet aloituspaikoista varattiin ruotsinkielisille, joille ei ollut järjestetty aiemmin kääntäjäkoulutusta lainkaan. Koulutuksen pääkielinä olivat suomi ja ruotsi, sivukielinä englanti, saksa ja venäjä. Julkishallinnon opetus käynnistyi Vaasan korkeakoulussa puolestaan vuonna 1983. Koulutukseen otettiin vuosittain 30 opiskelijaa. Ekonomikoulutus laajeni vuonna 1988 tuotantotalouden ja tietotekniikan koulutusohjelmilla eli teollisuusekonomeilla. Taustalla oli toimikunnan ehdotus Vaasan korkeakoulun kehittämisestä kauppatieteitä vahvistamalla toivotun teknisen koulutuksen aloittamisen sijaan.

Uusien oppiaineiden käynnistymisen ja sisäänottomäärien lisääntymisen myötä opiskelijamäärä kasvoi nopeasti. Vaasan korkeakoulussa aloitti 1980-luvulla opintonsa vuosittain jo lähes 300 uutta opiskelijaa.Kauppatieteilijöiden suhteellinen osuus korkeakoulun opiskelijoista väheni tasaisesti, vaikka valta-asema olikin kiistaton. Vuonna 1989 Vaasan korkeakoulun yli 2 000 opiskelijasta humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden osuus jäi yhteenlaskettunakin vain runsaaseen neljännekseen.

Professori Christer Laurén, Lehtori Marianne Nordman ja professori Rune Ingo kirjastorakennuksen ulkopuolella vuonna 1984

Professori Christer Laurén, Lehtori Marianne Nordman ja professori Rune Ingo kirjastorakennuksen ulkopuolella vuonna 1984

Uusi kampus Palosaarelle

Kokonaan uuden korkeakoulualueen rakentaminen näytti parhaalta ratkaisulta vaasalaisten korkeakoulujen tilanpuutteeseen: esimerkiksi Vaasan korkeakoulu toimi vuonna 1984 kuudessa eri paikassa ympäri kaupunkia. Vaasan kaupunki myikin samana vuonna 6,2 hehtaarin tontin Palosaarelta valtiolle ja uuden korkeakoulualueen suunnittelusta julistettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu. Lähtökohtana oli sijoittaa kampusalueelle Vaasan korkeakoulun lisäksi myös Svenska handelshögskolanin ja Åbo Akademin yhteiskuntatieteellisen yksikön tilat, Vaasan korkeakoulujen yhteinen kirjasto, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteinen liikuntatila sekä Vaasan maakunta-arkisto.

Arkkitehtuurikilpailun ensimmäinen palkinto annettiin Käpy ja Simo Paavilaisen työlle ”Setterbergin kampa”. Suunnitelmaa hallitsi kohti merenrantaa suuntautuva päärakennus sekä sisäpihan ruokala, kirjasto, työhuonesiipi ja tornimainen tutkijan kammio. Ehdotuksen nimi viittasi Vaasan kaavoittajaan, kaupunginarkkitehti C.A. Setterbergiin sekä julkisivujen pilarien ja eri laitosten portaikkojen ulkomuotoon. Palkintolautakunta edellytti kuitenkin suunnitelman väljentämistä ja joidenkin rakennusten uudelleensijoittamista. Opetusministeriö joutui kustannusten noustessa puolestaan arvioimaan hankkeen aikataulua uudelleen.

Vaasan kauppakorkeakoulualueen arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus "Setterbergin kampa"

Vaasan kauppakorkeakoulualueen arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus "Setterbergin kampa"

Kansainvälistyminen vauhdittuu

Vaasan kauppakorkeakoulun ulkomaanyhteydet olivat pitkään satunnaisia ja ne rajoittuivat pääosin Uumajan yliopistoon. Merenkurkun alueen korkeakoulujen yhteistyö alkoi kuitenkin 1980-luvun alkuvuosina vakiintua ja keväällä 1984 Vaasan korkeakoulu, Åbo Akademin kasvatustieteellinen tiedekunta, Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikkö ja Uumajan yliopisto solmivat yhteistyön lisäämiseen tähdänneen sopimuksen. Yhteistyö tarkoitti kontaktien solmimista, opiskelija-, opettaja-, tutkija- ja virkamiesvaihtoa, vierailuluentoja sekä seminaareja ja matkoja uusien yhteistyömuotojen selvittämiseksi.

Ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita oli Vaasan korkeakoulussa vuosikymmenen alussa vielä hyvin vähän, sillä tarjolla oli ainoastaan yksittäisiä englanninkielisiä luentosarjoja. Tarve kansainvälistymisen laajentamiseen tiedostettiin ja syksyllä 1988 kansainvälisten asioiden sihteeri aloitti työnsä. Yliopistossa alettiin kehittää kansainvälistä koulutusta ja suunnitella vieraskielisiä opintokokonaisuuksia. Vuonna 1989 solmittiin Nordplus-ohjelman mukaiset vaihtosopimukset Tukholman, Uppsalan ja Odensen yliopistojen sekä Århusin kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyö käynnistyi myös Tallinnan teknillisen korkeakoulun kanssa.

Uumajan yliopiston ja Vaasan korkeakoulun yhteistyösopimus allekirjoitettiin 16.4.1984

Uumajan yliopiston ja Vaasan korkeakoulun yhteistyösopimus allekirjoitettiin 16.4.1984

Tutkimus etsii muotoaan

Vaasan korkeakoulun täydennyskoulutuskeskus perustettiin vuonna 1982. Lähtökohtana oli tarjota koulutusta korkeakoulun omien perusopetusalojen pohjalta: painopiste kohdistettiin aluksi pk-yrityksiin. Täydennyskoulutusta annettiin myös omalle henkilökunnalle sekä korkeakoulututkinnon jo suorittaneille henkilöille. Avoin korkeakouluopetus alkoi puolestaan vuonna 1983 tietojenkäsittelyopin peruskurssilla. Tavoitteena oli mahdollistaa työssä käyvien aikuisten korkeakouluopiskelu pohjakoulutuksesta riippumatta. Toiminta laajeni nopeasti koko Vaasan läänin alueelle.

Kauppatieteissä vahvat tutkimusaiheet liittyivät 1980-luvulla kasvuun, kannattavuuteen ja rahoitusongelmiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Humanistisen alan painopiste oli ammattikielten ja terminologian tutkimuksessa, uudeksi tärkeäksi alaksi kehittyi vuosikymmenen loppupuolelta alkaen kielikylpytutkimus. Yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen liittyi alusta alkaen vahva taloudellinen näkökulma. Väitöskirjoja Vaasan kauppakorkeakoulussa / korkeakoulussa hyväksyttiin 1980-luvulla ainoastaan kuusi, sillä resurssien niukkuuden takia tutkijakoulutus oli vielä vähäistä. Tietoista tutkimuspolitiikkaakaan ei oikein vielä ollut.

Täydennyskoulutuksen pitkäaikainen johtaja Jouko Havunen työn touhussa

Täydennyskoulutuksen pitkäaikainen johtaja Jouko Havunen työn touhussa