Historiamme 1970-luku Nopea laajentuminen

Kauppakorkeakoululle oli suuret laajentumissuunitelmat. Laajentumissunnitelmat ja kasvava opiskelijamäärä aiheutti tilanpuutetta ja kauppakorkeakoululle rakennettiin lisärakennus. Kauppakorkeakoulu sekä sen hallinnoimattilat siirtyivät säätiöltä valtion omistukseen. Tutkimuslaitos perustettiin ja ensimmäinen väitöskirja valmistui.

Nopeasti monipuoliseksi yliopistoksi

Korkeakoulupaikkojen keskittymistä Etelä-Suomeen pidettiin Vaasan kauppakorkeakoulussa aluepoliittisena ongelmana ja alueellisen tasa-arvon nimissä myös Pohjanmaalle vaadittiin kattavia opiskelumahdollisuuksia. Mauri Palomäen vuonna 1973 hahmotteleman yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan Vaasan kauppakorkeakoulun tuli vuoteen 1990 mennessä laajentua monipuoliseksi 7 000 opiskelijan yliopistoksi. Tiedekuntia kaavailtiin perustettavaksi viisi: tekninen, yhteiskuntatieteellinen, filosofinen, lääketieteellinen ja maataloustieteellinen. Korkeakouluneuvosto ja opetusministeriö suhtautuivat laajenemiseen myönteisesti, kunhan Vaasassa toimitaan asteittain ja jo olemassa olevaan opetukseen liittyviin aloihin keskittyen.

Vuonna 1974 käynnistynyt pohdinta oikeustieteellisen koulutuksen aloittamisesta Pohjois- tai Itä-Suomessa muutti heti alkuperäisiä laajentamiskaavailuja. Vaasalaiset painottivat omaa sopivuuttaan uuden oikeustieteellisen tiedekunnan sijaintipaikaksi monin perusteluin, mutta ilman tulosta. Korkeakoululaitoksen alueellisen laajentamisen toimikunta linjasi puolestaan vuoden 1976 mietinnössään Vaasan kauppakorkeakoulun kehityssuunniksi humanistiset, taloustieteelliset ja teknilliset alat sekä opettajankoulutuksen. Myös yhteiskuntatieteellisen koulutuksen aloittaminen kirjattiin yhdeksi vaihtoehdoksi.

Rehtori Mauri Palomäki ja assistentti Jorma Taina esittelevät tutkimustaan

Rehtori Mauri Palomäki ja assistentti Jorma Taina esittelevät tutkimustaan

Tutkimuslaitokselta vastauksia yhteiskunnan tarpeisiin

Kauppakorkeakoulussa haluttiin luoda mahdollisuuksia tutkimustyöhön keskittymiseen ja tieteelliseen pätevöitymiseen, toisaalta ulkopuoliset toimeksiannot tarvitsivat tekijöitä. Näitä tehtäviä varten perustettiin vuonna 1970 Vaasan kauppakorkeakoulun tutkimuslaitos. Sen toiminnan painopiste oli aluksi aluesuunnittelussa ja talousmaantieteessä: ensimmäiset tutkimusaiheet koskivat ruotsinkielisen Pohjanmaan kalastusta, yrittäjien mielipiteitä Vaasan kaupungista yrityksen sijaintipaikkana sekä Vaasan läänin kulttuuripalveluja ja taide-elämää.

Tutkimuslaitos jaettiin vuonna 1974 perustutkimuksen ja palvelututkimuksen osastoihin. Perustutkimuksen osastolla paneuduttiin ennen kaikkea laskentatoimen ja markkinoinnin jatko-opintoihin, kun taas palvelututkimuksen osastolla keskityttiin yhteiskuntasuunnitteluun sekä muihin kuntien ja julkishallinnon tilaustutkimuksiin. Vaasan kauppakorkeakoulun ensimmäinen väitöskirja hyväksyttiin vuonna 1975, kun Kauko Mikkonen väitteli kauppatieteen tohtoriksi talousmaantieteen alaan kuuluvalla tutkimuksellaan. Kokonaisuutena tutkimustoiminta oli kuitenkin vielä varsin vaatimatonta, sillä väitöskirjoja valmistui vuosikymmen aikana vain neljä.

Kauko Mikkonen väitteli kauppatieteen tohtoriksi ensimmäisenä vuonna 1975

Kauko Mikkonen väitteli kauppatieteen tohtoriksi ensimmäisenä vuonna 1975

Laajeneminen kiinnostaa

Kirjeenvaihtajakoulutukseen suhteellinen merkitys oli vähentynyt tasaisesti jo 1970-luvun alusta lähtien ja kauppatieteen valtakunnallisen tutkinnonuudistuksen seurauksena linjalle ei otettu syksyllä 1978 enää uusia opiskelijoita. Uudistuksessa ekonomin tutkinto säilyi kauppatieteellisen perustutkinnon nimenä, mikä siirtymävaiheessa tarkoitti kahdentyyppisten ekonomien valmistumista. Muutosta pyrittiin lieventämään muodostamalla osasta koulutusohjelmia varsin laajoja ja jakamalla ne eri suuntautumisvaihtoehtoihin. Päävastuuaineiksi tulivat hallinto ja organisaatio, laskentatoimi, markkinointi, kansantaloustiede ja talousmaantiede.

Opetusministeriön neuvosta Vaasan kauppakorkeakoulu teki vuonna 1978 esityksen kielenkääntäjäkoulutuksen aloittamisesta korvaamaan kirjeenvaihtajakoulutuksen päättymistä. Vaasan kaupunki lupautui vastaamaan ensimmäisen lukuvuoden kustannuksista. Tukea laajentumiseen saatiin myös Vaasan läänin korkeakoulutoimikunnalta, joka esitti vuonna 1979 valmistuneessa mietinnössään läänin korkeakoulupaikkojen kolminkertaistamista. Vaasan korkeakoulu haluttiin laajentaa yliopistoksi, jossa kauppatieteiden ja kielten lisäksi opiskellaan myös tekniikkaa ja yhteiskuntatieteitä

Eteläpohjalaisten lähetystö opetusministeriössä 5.12.1975

Eteläpohjalaisten lähetystö opetusministeriössä 5.12.1975

Lisärakennus uhkaa säätiön taloutta

Raastuvankadun tilat kävivät Vaasan kauppakorkeakoululle pian ahtaiksi ja arkkitehtitoimisto Annikki Nurmisen suunnittelema lisärakennus VKKK 33 valmistui koulun yhteyteen vuonna 1976. Uudenlaisten hiekkapuhallettujen väribetonielementtien ja energiakriisin takia pieniksi suunniteltujen ikkunoiden myötä lisärakennus poikkesi ulkoasultaan selvästi päärakennuksesta. Uudisosaan sijoittuivat pääosa laitoksista, tietokonekeskus sekä kirjasto.

Lisärakennus heikensi Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiön taloudellista tilaa merkittävästi ja vauhditti koulun valtiollistamista. Vaasan kaupungin rahoitusvastuuta ei voitu enää nostaa ja muiden lahjoitusten suhteellinen osuus pienentyi jatkuvasti. Vaasan kauppakorkeakoulu ja sen hallinnassa olleet Raastuvankadun kiinteistöt siirtyivät valtion omistukseen vuonna 1977. Muutoksen taustalla vaikutti myös muiden yksityisten korkeakoulujen valtiollistuminen sekä pyrkimys laajentaa Vaasan kauppakorkeakoulun toimintaa. Opiskelijamäärän jatkuva kasvu aiheutti puolestaan jälleen tilaongelmia.

Vaasan kauppakorkeakoulun säätiön syyskokouksessa 28.11.1975 taloushuolet painoivat

Vaasan kauppakorkeakoulun säätiön syyskokouksessa 28.11.1975 taloushuolet painoivat

Luottavaisesti eteenpäin

Vaikka opetusvirkojen täyttämisessä oli 1970-luvulla jatkuvia vaikeuksia, pystyttiin tehtävät pääosin hoitamaan ja opetuksen taso säilyttämään. Pätevien hakijoiden puuttuessa apuna käytettiin vieraspaikkakuntalaisia opettajia: alkuvuosina Vaasan kauppakorkeakoulun päärakennuksessa saattoikin törmätä työhuoneessaan yöpyneeseen eteläsuomalaiseen matkalaukkuprofessoriin. Toiminta oli pienimuotoista ja vaasalainen korkeakouluverkosto monine yksiköineen oli vasta syntymässä.

Vaasan kauppakorkeakouluun opiskelijamäärä kasvoi joka tapauksessa tasaisesti ja valtiollistamisvuonna 1977 opiskelijoita oli jo lähes tuhat. Perustutkinto-opiskelijoista 4/5 opiskeli ekonomiksi tai kauppatieteiden kandidaatiksi ja 1/5 kirjeenvaihtajaksi. Jatko-opiskelijoita Vaasan kauppakorkeakoulussa oli vuonna 1977 ainoastaan viisitoista. Opiskelijoiden kotipaikkojen maantieteellinen jakauma pysyi jokseenkin ennallaan ja myös valmistuneiden myöhemmän sijoittumisen perusteella Vaasan kauppakorkeakoulun alkuperäinen ajatus maan keski- ja pohjoisosien palvelemisesta näytti toteutuneen.

Konsuli Holger Strandberg ja rehtori Mauri Palomäki kauppakorkeakoulun kirjastossa vuonna 1977

Konsuli Holger Strandberg ja rehtori Mauri Palomäki kauppakorkeakoulun kirjastossa vuonna 1977