Historiamme 1960-luku Eteenpäin yhteisellä tahdolla

Ajatus Vaasan kauppakorkeakoulusta oli vahva alueellamme jo 1950-luvulla. Alueen
toimijoiden yhteisvoimin Kauppakorkeakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1968. Korkeakoulun perustamista pidettiin maakunnallisesti erittäin tärkeänä ja sen vaikutuksiin uskottiin lujasti. Uusi oppilaitos edisti maamme alueellista tasa-arvoa, 45 % opiskelijoista olivat Vaasan läänistä.

Opiskelumahdollisuuksia pohjalaisille

Etelä-Pohjanmaalla toimittiin 1950-luvulla aktiivisesti korkeakouluopetuksen saamiseksi alueelle, mutta suunnitelmat kariutuivat. Asia alkoi edetä vasta marraskuussa 1959, kun Vaasa-lehti pyysi haastattelun Vaasan kauppaoppilaitoksen rehtori Martti Ulkuniemeltä yksityisen kauppakorkeakoulun perustamisajatuksista. Ideasta innostuttiin laajasti ja jatkovalmisteluja varten perustettiin keväällä 1960 Vaasan kaupungin ja Vaasan Kauppakamarin edustajista koottu Vaasan kauppakorkeakoulutoimikunta.

Kauppakorkeakoulun tarpeellisuutta perusteltiin maantieteellisellä tasa-arvolla, ekonomien ja kirjeenvaihtajien kasvavalla kysynnällä sekä uusien ylioppilaiden määrän voimakkaalla kasvulla. Maan kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä kauppakorkeakoulua sijaitsivat Turussa ja Helsingissä. Suomenkielisten kauppakorkeakoulujen opiskelijoista 2/3 oli kotoisin Uudenmaan, Hämeen sekä Turun ja Porin lääneistä, mikä ei vastannut lainkaan maan alueellista väestöjakaumaa. Myös maan keski- ja pohjoisosien opiskelijoille haluttiin saada mahdollisuus päästä opiskelemaan kauppakorkeakouluun.

Vaasa-lehti 4.11.1959

Tästä se alkoi. Martti Ulkuniemen haastattelu Vaasa-lehdessä 4.11.1959

Yhteisvoimin eteenpäin

Hankkeen toteuttajaksi ja koulun ylläpitäjäksi perustettu Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö jätti toukokuussa 1961 valtioneuvostolle anomuksen suomenkielisen kauppakorkeakoulun perustamisesta. Eri yhteisöistä mukana olivat Vaasan kaupunki, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan Kauppakamarit, Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto sekä Vaasan Lyseon Entiset Oppilaat ry. Hanke kohtasi heti vastarintaa, kun valtioneuvoston asettama kauppakorkeakoulukomitea ja olemassa olevien kauppakorkeakoulujen rehtorit ja ylioppilaskunnat torjuivat ajatuksen. Hallitusvaihdosten takia hankkeen eteneminen pysähtyi.

Kauppakorkeakouluasia nostettiin uudelleen esiin Johannes Virolaisen hallituksen aloittaessa toimintansa syksyllä 1964. Vanhat kauppakorkeakoulut vastustivat edelleen uutta oppilaitosta, mutta neuvottelujen tuloksena valtioneuvosto teki 18.11.1965 periaatepäätöksen Vaasan kauppakorkeakoulun perustamisesta. Lopullinen päätös tehtiin 27.1.1966, jolloin valtioneuvosto hyväksyi Vaasan kauppakorkeakoulun valtionavustusta nauttivaksi kauppakorkeakouluksi 1.8.1968 alkaen. Koulussa voitiin suorittaa aluksi ekonomin ja kirjeenvaihtajan tutkintoja.

Opetusministeri Johannes Virolainen, rehtori Tryggve Saxen ja kaupunginjohtaja Lauri Järventaka

Kuvassa vasemmalta opetusministeri Johannes Virolainen, rehtori Tryggve Saxen ja kaupunginjohtaja Lauri Järventaka 10.10.1968.

Vahva usko tulevaisuuteen

Vaasan kauppakorkeakoulun perustamispäätös tuntui pitkän valmistelun jälkeen suurelta työvoitolta. Mukana olleet kiittivät alueen päättäjiä ja vaikuttajia laajasta tuesta ja korostivat yksimielisyyden merkitystä hankkeen onnistumisessa. Koulun perustamista pidettiin maakunnallisesti erittäin tärkeänä ja sen vaikutuksiin uskottiin lujasti. Kauppakorkeakoulun todettiin parantavan maakunnan nuorten koulutusmahdollisuuksia ja helpottavan kaupallisesti korkeakoulutetun työvoiman saamista alueelle.

Vaasan kaupungintalossa 20.9.1968 pidetyssä avajaisjuhlassa kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir (r.) esitti toiveen kauppakorkeakoulun käytännönläheisyydestä vahvan akateemisuuden sijaan. Ministeri Teir korosti myös kauppakorkeakoulun alueellista merkitystä sekä oppilaitoksen sivistävää vaikutusta suhteessa Vaasan kaupunkiin ja sen ympäristöön. Avajaisjumalanpalveluksessa Vaasan kirkossa kirkkoherra Timo Rusama muistutti tieteellisen tutkimustyön ensisijaisesta lähtökohdasta pyrkiä kaikessa totuuteen.

Kutsuvieraat avajaisjuhlassa

Kutsuvieraat avajaisjuhlassa. Eturivissä yliopiston ja korkeakoulujen rehtorit.

Raastuvankadulle

Vuonna 1892 valmistui Raastuvankatu 31:een Waldemar Backmanssonin ja Fredrik Thesleffin suunnittelema koulurakennus. Kaksikerroksista, uusrenessanssityylistä kivitaloa pidettiin maan kauneimpana kansakouluna.  Rakennukseen asettuivat aluksi Vaasan keskusta-alueen suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset. Vuonna 1940 rakennukseen siirtyi Vaasan kauppaoppilaitos, jolle tilat kävivät laajennuksesta huolimatta kuitenkin jo 1960-luvulla ahtaiksi.

Vaasan kaupunki päätti vuonna 1965 rakentaa uuden kauppaoppilaitoksen ja luovuttaa Raastuvankadun koulurakennuksen kauppakorkeakoululle, jos suunniteltu hanke toteutuu. Näin tapahtuikin: ensimmäisen lukuvuoden oppilaitokset toimivat yhteisissä tiloissa, kunnes vuonna 1969 kauppakorkeakoulu sai rakennuksen kokonaan omaan käyttöönsä. Opiskelijamäärä kasvoi kuitenkin nopeasti ja kauppakorkeakoulu tarvitsi toiminnalleen lisää tilaa.

 

Raastuvankatu 31

Raastuvankatu 31.