Väitös: Miksi työntekijät eivät toimi strategian mukaisesti?

Hyvästä strategiaviestinnästä tai ohjauskeinoista huolimatta moni työntekijä ei ymmärrä organisaation strategisia tavoitteita, saati sitten toimi niiden mukaisesti. Vaasan yliopistossa väittelevän Ausrine Silenskyten mukaan apua tähän voi tuoda vastavuoroisuus. Jos työntekijät kokevat, että organisaatio tukee heitä heidän omien henkilökohtaisten tarpeidensa ja sitoumustensa saavuttamisessa, niin he ovat avoimempia organisaation strategiaa kohtaan ja kiinnostuvat toimimaan strategisesti.

Ausrine Silenskyte on väitöskirjassaan tutkinut, miten ja milloin strategiset suunnitelmat muuttuvat strategian mukaiseksi käyttäytymiseksi ja toiminnaksi suomalaisen monikansallisen yrityksen eri osissa.

– Strategialla on merkitystä vain silloin, kun se toteutetaan. Jokainen johtaja tietää, kuinka vaikeaa on varmistaa, että jokainen työntekijä ymmärtää strategiset tavoitteet ja toimii strategisesti auttaen yrityksen visiota toteutumaan, sanoo Silenskyte.

Ylin johto tapaa uskoa, että vain suorituspohjainen kulttuuri ja strategisten tavoitteiden vahva painottaminen johtaa onnistumiseen strategian toteutuksessa.

Silenskyten johtamisen alan väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että keskijohto, projektipäälliköt ja asiantuntijat kokevat usein vaikeuksia liittyen ylimmän johdon asettamiin strategisiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Tämä voi tapahtua, vaikka yritys olisi johdonmukainen ja selkeä strategiaviestinnässään. Silenskyte ehdottaakin väitöskirjassaan yllättävää keinoa strategian toimeenpanon tukemiseksi.

– Tutkimus paljastaa, että työntekijät voivat toimia strategisesti ilman tarkkaa ohjeistusta tai tietämättä strategian yksityiskohtia, jos tietyt ehdot täyttyvät. Eli yhtä tärkeää kuin tehdä hyviä strategioita selkeine tavoitteineen ja viestiä niistä, on selvittää työntekijöiden henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet sekä luoda tunne, että organisaatio kyllä auttaa ihmisiä saavuttamaan nämä henkilökohtaiset sitoumukset, Silenskyte sanoo.

Toimiiko sama vastavuoroisuusresepti eri maissa?

Silenskyten tutkimus tehtiin suomalaisessa monikansallisessa yhtiössä ja sen eri yksiköissä Suomessa, Venäjällä ja Intiassa. Tutkimus paljastaa, että tavat vastavuoroisuuden tunteen saavuttamiseksi vaihtelevat maittain.

Kaikissa kolmessa maassa Suomessa oli heikoin vastavuoroisuuden tunne. Työntekijöiden suhde organisaatioon oli muodollisin, ja omien henkilökohtaisten toiveiden toteuttamisen merkitys oli erittäin suuri.

Intiassa vastavuoroisuus oli melkein omistautumista, mutta ei organisaatiolle tai sen strategialle, vaan pikemminkin yritysjohtajalle: työntekijät olivat halukkaita laittamaan henkilökohtaiset etunsa syrjään ja noudattamaan strategiaa, jos he uskoivat, että johtaja huolehtii työntekijöistä ja heidän tarpeistaan.

Venäjällä vastavuoroisuus oli byrokraattisempaa: työntekijät pitivät strategiatyötä johtajien asiana, mutta toisaalta he halusivat johtajan vakuuttavan, että työntekijöiden tietyt päivittäiset tehtävät liittyvät yleiseen strategiaan.

Jos siis monikansallinen yritys haluaa saada aikaan strategista käyttäytymistä eri liiketoimintayksikössään, sen on ensin ymmärrettävä, millaista vastavuoroisuutta työntekijät kokevat eri kulttuureissa ja kuinka tärkeä rooli omien henkilökohtaisten sitoumusten toteuttamisella on.

Onnistuiko vai epäonnistuiko strategian jalkauttaminen?

Vierailuista liiketoimintayksiköihin, syvähaastatteluista ylimmän johdon, keskijohdon, projektipäälliköiden ja työntekijöiden kanssa sekä kattavasta asiakirja-aineiston analyysistä kävi ilmi, että johtajat arvioivat strategian toteutusta sillä oletuksella, että organisaatiossa on vain "yksi totuus".

– Harvoin muistetaan, että organisaatiojärjestelmät, prosessikuvaukset tai käytännöt ovat vain "paperilla" kuvattuja aikeita. Usein oletetaan, että niitä noudatetaan odotetusti. Jos ihmiset eivät täytä näitä odotuksia, ajatellaan perinteisesti, että strategian toteuttaminen on epäonnistunut, Silenskyte sanoo.

Väitöskirjan tapaustutkimus luo kuitenkin varsin yksityiskohtaista kuvaa siitä, miten organisaatiossa vallitsee enemmän kuin yksi "totuus," ja selittää, miksi johtajien on otettava se huomioon.

– Erilainen toiminta tai eri tavalla toteutetut strategiset ja operatiiviset järjestelmät eivät vielä tarkoita, että strategian toteutus epäonnistui. Jos johtajat pystyvät tunnistamaan kerrostuneen todellisuuden, analysoimaan sitä järjestelmällisesti esimerkiksi käyttämällä väitöskirjassa ehdotettua metodologiaa, toteutus tulee todennäköisesti helpottumaan ja johtajat tietämään, mikä strategiassa todella epäonnistui ja mistä taas tuli odottamaton menestys, Silenskyte sanoo.

Väitöstilaisuus

KTM Ausrine Silenskyten johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus “Corporate strategy implementation. How strategic plans become individual strategic actions across organizational levels of the MNC” tarkastetaan keskiviikkona 30.9.2020 klo 12 Vaasan yliopistossa.

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/61152153370?pwd=YjFSSEVRYWpSSzJwT2JTOHFaUFNuQT09 Password: 854280

Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori Rebecca Piekkari (Aalto-yliopisto) sekä apulaisprofessori Catherine Welch (University of Sydney) ja kustoksena professori Adam Smale. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Lisätiedot

Ausrine Silenskyte, puh. 029 449 8295, ausrine.silenskyte(at)univaasa.fi

Šilenskytė, Aušrinė (2020). Corporate strategy implementation. How strategic plans become individual strategic actions across organizational levels of the MNC. Acta Wasaensia 446. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-919-8

Väittelijän tiedot

Ausrine Silenskyte on syntynyt Liettuassa vuonna 1986. Nykyisin hän asuu Vaasassa. Hän suoritti kandidaatin tutkinnon kansainvälisestä taloudesta vuonna 2008 Vilnan yliopistossa ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon kansainvälisestä liiketoiminnasta Vaasan yliopistossa vuonna 2012. Tämän jälkeen hän on tehnyt väitöstutkimusta Vaasan yliopistossa opettaen samalla useilla kursseilla sekä toimien opettajien digimentorina. Silenskyte on tutkimuksessaan ja opetuksessaan toiminut vahvassa vuorovaikutuksessa kansainvälisten suomalaisyritysten kanssa. Ennen yliopistouraansa Silenskyte työskenteli erilaisissa päällikkötehtävissä useissa kansainvälisissä yrityksissä Liettuassa ja Egyptissä.

Toimijat
Johtaminen
Henkilöstöjohtaminen