Tehokkaammin tukea innovaatioille? – ELVIS tutkii uusia tapoja arvioida innovaatiopolitiikan vaikuttavuutta

Yhteiskunta on ottanut aktiivisen roolin innovaatiotoiminnan tukemisessa, mutta syntyykö uhratuille veroeuroille riittävästi vastinetta? Miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkatoimien eli erilaisten politiikoiden, ohjelmien, aloitteiden ja tukien vaikuttavuutta tulisi oikein arvioida?

Vaasan yliopiston uusi ELVIS-hanke aikoo vastata tähän tutkimalla vaikuttavuuden arvioinnin nykytilaa ja uusia suuntauksia sekä kehittämällä laaja-alaisia lähestymistapoja ja mittareita innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden arviointiin. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Business Finland. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto ja projektipäällikkönä Leena Kunttu. Lisäksi hankkeen tutkijoita ovat innovaatiopolitiikan apulaisprofessori Helka Kalliomäki ja tutkija Sorin Dan

– Innovaatiotoiminnan ympäristö on muuttunut. Tavat, joilla innovaatioita syntyy, ovat muuttuneet, ja myös toimijat ovat muuttuneet. Innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat nyt suhteellisen leveästi ekosysteemeihin ja klustereihin. Työkalut vaikuttavuuden arvioimiseksi on kuitenkin suunniteltu yksinkertaisempaan ympäristöön ja yksinkertaisemmille toimille, Kuusisto kertoo.

Yhteiskunta tukee sekä yksityisen että julkisen sektorin TKI-toimintaa huomattavilla rahamäärillä vuosittain. Tuen arvioidaan lisäävän kansallista kilpailukykyä, kasvua ja sitä kautta yleistä hyvinvointia.

– Rahoituksen vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, miten jaetut tuet ja muut politiikkatoimet tuottavat tulosta innovaatioiden syntymisessä ja kaupallistamisessa, kertoo Leena Kunttu.

Innovaatiopolitiikan toimet eivät ole ainoastaan rahoitusta, vaan laaja kattaus erilaisia politiikoita, ohjelmia ja aloitteita, joiden tarkoitus on tukea erilaisten innovaatioiden eli uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden luomista ja leviämistä. Politiikan tavoite on viime kädessä lisätä hyvinvointia.

– Myös innovaatiopolitiikan vaikutukset ovat moninaisia ja kohdentuvat niin lyhyemmälle kuin pidemmälle aikavälille. Nykyiset innovaatiopolitiikan arviointityökalut tavoittavat heikosti vaikuttavuuden moniulotteista luonnetta. Tästä syystä kokeilevaa ja uutta luovaa tutkimusta tarvitaan avartamaan ja haastamaan innovaatiopolitiikasta ja sen arvioinnista käytävää keskustelua, sanoo Kuusisto.

Uutta tuulta arviointiin kansainvälisistä suuntauksista

Kuusiston ja Kuntun mukaan teemaa avarretaan kansainvälisellä vertailevalla tutkimuksella, jonka avulla päästään kiinni orastaviin näkökulmiin, mahdollisuuksiin ja katvealueisiin.

Hankkeessa toteutetaan neljä uutta innovaatiopolitiikan ja vaikuttavuuden arvioinnin tapaustutkimusta. Alan kansainväliset huippututkijat tekevät tässä yhteistyötä hankkeen tutkijoiden kanssa.

Tutkittavat tapaukset ovat amerikkalaisen National Science Foundationin, tanskalaisen Novo Nordisk Foundationin, ruotsalaisen Tillväxtanalys-tutkimuslaitoksen vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät sekä vapaata innovaatiotoimintaa tukevien politiikkatoimien kehittäminen RMIT University Melbournen professorin Jason Pottsin ja MIT Sloan School of Managementin professorin Eric von Hippelin tutkimustyön pohjalta.

– Hankkeessa syntyy uutta tietoa, menetelmiä ja konsepteja alan uudistamiseen. Kerätyn tutkimustiedon perusteella tehdään politiikka-aloitteita ja muita ehdotuksia, jotka vaikuttaisivat jatkossa suomalaisen TKI-politiikan kehittämiseen ja vaikuttavuuden arviontiin esimerkiksi uusien mittareiden avulla. Hyötyjiä Suomessa ovat TKI-politiikkaa linjaavat tahot sekä tutkimuksen rahoittajat, kuten Business Finland ja Suomen Akatemia, sanovat Kuusisto ja Kunttu.

Kansainväliset yhteistyöverkostot

ELVIS on Vaasan yliopiston yrittäjyyteen ja innovaatioihin keskittyneen InnoLab-tutkimusalustan hanke. InnoLabin johtaja Mari K. Niemen mukaan hanke sopii erittäin hyvin tutkimusalustan teemoihin ja tuo arvokkaita uusia verkostoja.

– Innolab-tutkimusalustan keskeisiä tutkimuskohteita ovat avoimet innovaatiot, käyttäjäinnovaatiot, yrittäjyys sekä julkisen sektorin innovaatiot ja uudistaminen.

Hanke tekee yhteistyötä professori Hippelin ja Pottsin lisäksi osastonjohtaja, tohtori Peter Svenssonin (Swedish Agency for Growth Policy Analysis), johtaja, tohtori Thomas Aslev Christensenin (Novo Nordisk Foundation) ja apulaisprofessori Thomas Woodsonin (Stony Brook University) kanssa. Verkostot kansainvälisten tutkijoiden kanssa ovat syntyneet rehtori Kuusiston uralla innovaatiopolitiikan tutkijana.

– Haluan rehtorinakin pysyä ajan tasalla tutkimuksessa ja ymmärtää tutkijan arkea, sanoo rehtori Kuusisto.

Kuvateksti (kuvat linkkeinä alla): Vaasan yliopiston uusi ELVIS-hanke tutkii innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden arviointia ja kehittää uusia menetelmiä ja konsepteja arvioinnin uudistamiseen. Kuvassa projektipäällikkö Leena Kunttu, tutkija Sorin Dan ja apulaisprofessori Helka Kalliomäki sekä InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi. Kuva: Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto

FAKTA

ELVIS - Evolving innovation space, RDI policies and impact evaluation
Kesto: 1.9.2020–31.8.2022
Rahoittajat: Business Finland ja Vaasan yliopisto
Kokonaisbudjetti: 317 419 euroa
Ulkoinen rahoitus: 301 540 euroa

Lisätiedot

Hankkeen johtaja, rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8291, jari.kuusisto (at) univaasa.fi
Hankkeen koordinaattori, projektipäällikkö Leena Kunttu, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8562, leena.kunttu (at) univaasa.fi

Toimijat
InnoLab
Johtaminen
Julkinen toiminta ja organisaatiot