Taloutta koronan varjossa

Korona yllätti kaikki, ja tulevaisuudennäkymät ovat sumuisia. Yrityksiltä vaaditaan nyt reagointikykyä, luovuutta ja ketteriä koronakäännöksiä.

Yritykset sukelsivat koronasumuun

Elinkeinoelämän ja pk-yritysten tämän syksyn barometrit eivät ole valoisaa luettavaa. Yritysten tulevaisuus näyttäytyy hyvin epävarmana. Teollisuudessa ja rakentamisessa luottamus kyntää syvästi miinuksella, myös palveluiden ja vähittäiskaupan luottamus on ottanut takapakkia.

Myös pk-yrityksissä odotukset tulevasta ovat laskeneet tuntuvasti. Kesällä orastanut kasvu on syksyn tullen kääntynyt jälleen laskuksi, koronakriisillä näyttää olevan pitkä varjo.

– Kriisin vaikutukset ovat olleet hyvin toimialakohtaisia, muistuttavat laskentatoimen professori Teija Laitinen ja liiketoiminnan kehittämisen professori Monika von Bonsdorff.

Majoitus- ja ravintolatoiminta, lentoyhtiöt ja tapahtumajärjestäjät ovat kärsineet rajoituksista, kun taas vaikkapa peli- ja ohjelmistoalalla, kodintekniikassa, puutarhabisneksessä ja rautakaupassa on mennyt ihan kohtuullisesti.

– Tässä on toisaalta ollut kyse siitä, että hallitus ja valtiovalta ovat rajoittaneet yritysten toimintaa ja toisaalta myös kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta, Laitinen sanoo.

Tuet auttavat ja verottaja ymmärtää - konkurssien ja uusien maksuhäiriöiden määrä laskenut

Valtiovalta on antanut rajoitusten vastineeksi myös kädenojennuksia: lomauttamista on nopeutettu ja yrityksille on annettu erilaisia yritystukia, jolla on pyritty estämään konkurssiaalto ja työpaikkojen menetyksiä. Lisäksi työnantajan työeläkemaksua on alennettu.

Konkurssiluvut eivät olekaan lähteneet liitoon, kuten finanssikriisissä reilu kymmenen vuotta sitten. Päinvastoin, konkurssien määrä väheni tilastokeskuksen mukaan tammi–elokuussa 8,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan nähden. Kasvussa eivät myöskään ole maksuhäiriöt. Suomen Asiakastiedon lokakuussa julkaistun katsauksen mukaan yritysten uudet maksuhäiriömerkinnät ovat vähentyneet reippaasti vuodentakaisesta.

Konkurssien ennakointiin tutkimuksessaan keskittynyt Teija Laitinen löytää ilmiölle selityksiä. Hän kertoo, että suurin yritysten konkurssiin hakija on verottaja. Verottaja, pankit ja vakuutusyhtiöt ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti, ne eivät ole hakeneet koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrityksiä konkurssiin, vaan antaneet lisää maksuaikaa. Lisäksi toukokuusta lähtien on ollut voimassa väliaikainen lakimuutos, jolla on rajoitettu velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta.

– Yritykset ovat myös pystyneet lomauttamaan, supistamaan toimintaansa ja karsimaan kulujaan. Uskon myös, että annetuilla tuilla on ollut merkitystä.

Suomalaisilla yrityksillä on Laitisen mukaan tyypillisesti puskurirahaa, joka auttaa lyhyiden kriisien yli.

– Yritykset pyörivät näillä vararahastoilla, ja esimerkiksi pk-yrityksessä omistaja voi laittaa yritykseen myös omaa rahaa. Terveet yritykset eivät yleensä mene konkurssiin puolessa vuodessa. Se koronan ensimmäinen aalto voi tulla yrityksille vasta ensi vuonna, arvioi Laitinen.

Epävarmuus vaikeuttaa yritysmyyntejä

Professori von Bonsdorff on puolestaan tutkinut Suomen Akatemian hankkeessa ikääntyviä yrittäjiä ja heidän eläkkeelle siirtymistään. Hänellä on parhaillaan menossa pitkittäistutkimuksensa kolmas kyselyvaihe, jossa pureudutaan koronaepidemian seurauksiin.

– Arviomme on, että korona on vaikuttanut hyvin vahvasti yritysten päivittäiseen toimintaan, toki hyvin toimialakohtaisesti.

Ikääntyvät yrittäjät ovat yleensä vaiheessa, jossa he miettivät, mitä yritykselle tehdään. Korona on tuonut mutkia matkaan.

– Tutkittavat yrittäjät ovat ottaneet yhteyttä. He ovat sanoneet, että suunnitelmat ovat menneet päin seiniä ja yritysten myyntiprosessit ovat seisahtuneet. Sukupolvenvaihdoksia vielä voidaan tehdä, mutta ennakoisin, että liiketoiminnan ja yrityksen myynti hankaloituu nyt selvästi. Epävarmuus on niin suurta.

"Korona-aalto voi tulla yrityksille vasta ensi vuonna."
Teija Laitinen

Image
shakkia

Matkailun dramaattinen muutos

Koronaepidemia iski toimialoista kovimmin matkailuun. Keväällä lentäminen ulkomaille loppui kuin seinään, ja erilaiset rajoitukset vähensivät matkustamista kotimaassa.

Markkinoinnin yliopistonlehtori Hannele Kauppinen-Räisänen on tutkinut matkailukokemuksia ja -riskejä. Hän kuvaa kevään tilannetta dramaattiseksi.

− Koronakevät oli dramaattinen monestakin syystä. Yksi on, että meiltä vietiin oikeus matkustaa. Tilanne ahdisti, koska tunne vapaudesta ja valta päättää omista asioista ovat hirveän tärkeitä.

Dramaattinen on oikea sana kuvaamaan myös koko matkailualan muutosta. Toukokuussa tehdyn arvion mukaan matkailualan kokonaiskysyntä eli matkailijoiden Suomessa käyttämä raha vähenee tänä vuonna 60–70 prosenttia. Luku perustuu työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen ja MaRa ry:n kanssa tekemään arvioon.

Epidemian toisen aallon ja tiukkojen rajoitusten takia ala ei ole elpymässä loppuvuonnakaan. Viime vuonna suomalaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa noin 16 miljardia euroa, ja ennusteiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu näihin lukuihin.

Korona on vaikuttanut suuresti myös alan työllisyystilanteeseen. Suuri osa alan työntekijöistä on kokonaan tai osittain lomautettuna.

Korona herätti vastuullisuuteen

Kauppinen-Räisäsen mukaan koronakriisi vyörytti myös vastuullisuuden ihmisten mieliin.

− Korona toimi eräänlaisena herättäjänä sille, että mietimme nyt vastuullista matkustamista ja hiilijalanjälkeä.

Kauppinen-Räisänen uskoo, että ihmisten halu matkustaa ja vaihtaa maisemaa ei ole hävinnyt minnekään, mutta nyt harkitaan entistä tarkemmin, minne ja miten lähdetään.

Muutos tulee olemaan iso lentämisessä.

− Lentäminen on ollut viime vuosina käsittämättömän halpaa, ja on varmaa, että hinnat nousevat. Toimialalla kehitetään vastuullisempaa teknologiaa, mutta se kestää aikansa. Lyhyellä aikavälillä lentäminen varmasti vähenee.

Sen sijaan hän uskoo, että matkustaminen kotimaassa ja lähimaihin voi jatkossa lisääntyäkin.

− Matkustamaan tullaan varmasti jatkossakin. Haluamme lähteä välillä pois kotoa, ja lomalla haetaan arkeen jotain muuta.

− Paljon potentiaalia on kotimaan lisäksi lähimaissa. Norjan Lappi on tullut suomalaisille tutuksi yhä enemmän tänä kesänä. Varmasti myös Baltiassa on paljon uutta löydettävää. Matkustaminen Venäjälle lisääntynee myös, mutta tällä hetkellä siellä on turvallisuushaasteita ja todellisesta koronatilanteesta on vaikea saada tietoa.

Kotimaan kohteilta Kauppinen-Räisänen toivoo yhä sujuvampaa palvelukokemusta ja verkostoitumista.

− Paikallisten toimijoiden tulisi yhdessä luoda tarinaa ja yhdistää siihen digitaalisia palveluja. Matkaa fiilistellään ja kuumetta nostatetaan jo kotona. Tarvitaan saumatonta palvelukokemusta jo etukäteen.

Terveys ja turvallisuus tärkeitä

Kauppinen-Räisänen on tutkinut matkailussa koettuja riskejä. Terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat riskit ovat niitä, joita mietitään eniten.

− Aiemmin isoja uhkia ovat olleet malaria, väkivalta ja terrori-iskut, nyt korona on varmasti iso koettu riski.

Hän muistuttaa, että ihmiset kokevat riskit hyvin eri tavalla. Toiset ovat herkempiä välttämään niitä, toiset ovat rohkeampia riskinottajia.

Kauppinen-Räisänen korostaa, että suomalaisten tulisi uskoa aitouteen ja rikkaaseen luontoon matkailuvalttina.

− Uskon, että globaalia kysyntää on jatkossakin ja ulkomaiset matkaajat palaavat. Voimme olla ylpeitä esimerkiksi hiljaisuudesta ja pimeydestä. Ne ovat oikeasti uniikkeja asioita.

”Uskon, että ulkomaiset matkaajat palaavat. Hiljaisuus ja pimeys ovat uniikkeja asioita."
Hannele Kauppinen-Räisänen

Image
teltta

Ketteryyttä korona-ajassa

Strategia on perinteisesti nähty pitkän tähtäimen suunnitteluna, jolla yritys pystyy valmistautumaan ulkopuolelta tuleviin uhkiin. Koronan kaltaiseen kriisiin harva kuitenkaan osasi varautua viisi- tai kymmenvuotissuunnitelmissaan.

–Riippumatta siitä, miten tarkkaan ja laadukkaasti yritykset ovat pyrkineet suunnittelemaan etukäteen, niin korona yllätti ne joka tapauksessa, sanoo strategiaprofessori Marko Kohtamäki.

Korona onkin alleviivannut, että uhkien kartoittaminen pitkän aikavälin suunnitelmilla ei ehkä toimi nopeassa muutoksessa. Nyt strategisessa johtamisessa korostuu, että yritys pystyy reagoimaan nopeasti.

–Organisaatiota ja sen toimintaa kehitetään ketterämmäksi eli reagointikykyisemmäksi ja adaptiivisemmaksi.

Luovuutta ja nopeita käännöksiä

Osa yrityksistä on kyennyt tekemään varsin ketteriä koronakäännöksiä eli reagoimaan todella nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Moni on sopeuttanut toimintaansa, osa on kehittänyt aivan uutta liiketoimintaa tai tapoja toimia. Olemme saaneet lukea, kuinka tuotepakkausten tekijä ryhtyi visiirivalmistajaksi ja viinayhtiö käsidesikauppiaaksi.

–Perinteinen strategiasuunnittelu ei ole toiminut enää. Valttikortti on ollut luovuus ja myös yhteistyö toisten yritysten kanssa. Yritykset ovat joutuneet menemään omien mukavuusalueidensa ulkopuolelle, sanoo puolestaan yrittäjyyden professori Annika Tidström.

Tutkimuksen mukaan kriisi saa tekemään yhteistyötä.

– Silloin kun on kriisi ja pakko, soitetaan kilpailijoille, että mitä voisimme tehdä yhdessä.

Kohtamäki sanoo, että vahva luottamuskulttuuri organisaatiossa tekee nopeat päätökset ja niiden toteuttamisen mahdolliseksi.

– Me strategiatutkijat näemme, että yhdessä kehittämisen kautta pystytään paremmin vastaamaan ulkoisiin haasteisiin. Organisaatioissa, joissa ylimmän johdon, keskijohdon ja työntekijöiden välillä vallitsee vahva luottamus, päätöksiä on nopeampi toteuttaa. Tämän luottamuskulttuurin syntymisessä avainasemassa on osallistava johtamistapa.

"Kun on kriisi ja pakko, soitetaan kilpailijoille."
Annika Tidström

Image
shakki

Myrskyä ja laineita markkinoilla

Esimerkiksi Euroopassa pörssikurssit saattoivat yhtenä päivänä laskea kymmenen prosenttia ja toisena nousta saman verran. Kesää kohden osakekurssit lähtivät uudelleen nousuun. Markkinoiden vahva nousu normalisoitui syyskuussa, ja kurssit lähtivät jälleen heilahtelemaan epidemian osoittaessa taas kiihtymisen merkkejä.

– Kehitys on ollut kaksijakoinen. Ensin pelästyttiin koronan vaikutuksia ja kursseissa tultiin alaspäin, mutta sitten kun kuultiin, että valtiot ja keskuspankit aloittavat valtavat tukitoimet, niin lähdettiin ylöspäin. Markkinoita vetävät nyt kaikki nämä tukipaketit ja tietysti myös odotus siitä, että ennen pitkää saadaan rokote, sanoo laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius.

Koronan vaikutukset ovat näkyneet myös rahoitusmarkkinoilla. Heti alkuvuonna kriisin levitessä ympäri maailmaa nähtiin voimakas osakekurssien lasku, joka sisälsi isoja päiväkohtaisia ja päivänsisäisiäkin muutoksia ja heiluntoja.

Hötkyily ei kannata

Sijoittajalle kriisimarkkina on vaikea rasti. Tämä johtuu siitä, että taudin kehitystä on vaikea ennustaa ja vaihtelu odotuksissa on suurta, eikä ajallisesta kestosta ole varmuutta. Kriisi tuli, mutta kuinka kauan se jatkuu?

– Se, että myy heti kaikki osakkeet, on yleensä virhe. Siinä voi käydä huonosti. Tiedämme, että pitkällä tähtäimellä kurssit aina nousevat. Emme kuitenkaan tiedä, kuinka kauan pudotus kulloinkin kestää. Eläkesäästäjä voi istua rauhassa kriisin läpi ja odottaa parempia aikoja. Hötkyily ei kannata, sanoo Osakesäästäjien puheenjohtajanakin tunnettu Rothovius.

Kriisi voi tarjota myös hyviä ostopaikkoja, kun kurssit laskevat. Rothovius muistuttaa, että spekulointiin liittyy tietysti paljon riskejä, joskus siinä onnistutaan ja joskus epäonnistutaan. Toiset toimialat ovat kärsineet koronasta enemmän kuin toiset, ja tämä on näkynyt myös osake- ja yrityslainamarkkinoilla.

– Lentoyhtiöt, ravintolat, matkailuala ovat hätää kärsimässä, mutta googlet, applet ja muut teknologiayritykset pärjäävät valtavan hyvin.

Kurssitaso ei tunnu tällä hetkellä peilaavan kovinkaan hyvin talouden ja yritysten realiteetteja. Rothoviuksen mukaan markkinoiden meno on silti rahoituksen teorioiden mukaista.

– Kurssitaso perustuu keskuspankkien ja valtioiden toimenpiteisiin. Teorian mukaan osakkeiden hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Nyt kun keskuspankit luovat lisää rahaa ja siten lisäävät kysyntää, niin toki se näkyy arvostustasossa. Kun korkotaso on painettu nollaan, niin kyllä osakekurssien pitääkin olla korkeammalla, Rothovius muistuttaa.

"Se, että myy heti kaikki osakkeet, on yleensä virhe."
Timo Rothovius

 

Image
markkinat 1

Suomen kasvu heikkoa – tarvitaan rakenteiden muutosta

Korona on paljastanut, että Suomessa tarvittaisiin nopeita muutoksia talouden rakenteisiin, korostaa Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja, talouspoliittinen neuvonantaja Johnny Åkerholm.

Åkerholmin mielestä Suomessa tulisi kasvattaa aineettomia aloja. Mallia voisi ottaa naapurimaa Ruotsista, jossa kasvu on ollut voimakasta ja jossa on osattu investoida nopeasti uusille kasvaville aloille.

− Ruotsi on investoinut aineettomiin aloihin kuten, tieteeseen, tekniikkaan, terveyteen ja koulutukseen huomattavasti enemmän kuin Suomi.

Åkerholmin mukaan julkinen sektori ei sovi investoijaksi tai riskinottajaksi, sen tehtävä on luoda edellytyksiä.

− Uusiin toimintoihin tarvittaisiin nopeita ratkaisuja, mutta Suomessa ei ole yksityistä pääomaa eikä riskinottohalukkuutta tarvittavissa määrin. Riskinottajan asemaa olisikin parannettava. Jos epäonnistuu, ei saisi tulla ikiajoiksi epäonnistujan leimaa. Jos onnistuu riskinotossa, siitä tulisi palkita, Åkerholm korostaa.

Åkerholm harkitsisi muutoksia perintöveroon.

− Monessa maassa se on poistettu. En välttämättä tekisi sitä, mutta veron laajuutta tulisi harkita.

Åkerholm käyttäisi myös koulutuksen ja tutkimuksen keinoja talouden vahvistamiseksi.

− Tutkimus, koulutus ja tuotekehitys ovat keskeisellä sijalla, kun mietimme pärjäämistä. Tarvitsemme laajaa koulutuspohjaa ja valmiutta kouluttaa työvoimaa tehtäviin, jotka ovat ajankohtaisia. Laaja pohja on tärkeä, koska ammattien kysyntää ei pysty tarkkaan ennustamaan.

Jyrkän laskun jälkeen positiivisia odotuksia

Kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola näkee taloudessa jo positiivisia odotuksia jyrkän laskun jälkeen. −Tällä hetkellä odotukset talouden toipumisesta ovat positiivisia. Se näkyy siinä, että pörssikurssit ovat toipuneet maalis–huhtikuun romahduksesta.

Hän huomauttaa kuitenkin, että konkurssejakin vielä nähdään.

−Kansantalouden kasvun taittuminen ennustetusti viiden prosentin laskuun tänä vuonna vaikuttaa hyvin eri lailla eri toimialoihin. Konkursseilta ei voida välttyä etenkään majoitus- ja ravintola-alalla. Korona on lisännyt pitkäaikaistyöttömyyttä ja hidastanut talouden toipumista koko Euroopassa, ja sen myötä talouksien kilpailukyky on heikentynyt.

Myös Piekkola näkee tarvetta rakenneuudistukselle.

− Tarvitaan rutkasti lisää työn tarjontaa. Esimerkiksi niin sanottu työttömyyseläkeputki voitaisiin poistaa. Lisäksi pitäisi tarjota enemmän osa-aikatyötä niille, jotka ovat menettämässä työkykynsä. Yrityksillä tulisi olla enemmän halua löytää korvaavaa työtä, jos nykyinen työ uuvuttaa.

Piekkola koordinoi EU-rahoitteista Globalinto-hanketta, jossa tehdään parhaillaan kyselyä seitsemässä maassa koronan vaikutuksista aineettomiin innovaatioihin ja yrityksen menestykseen.

− Ensimmäisiä tuloksia on luvassa vuoden 2021 alussa. Saamme tietoa, miten korona on vaikuttanut digitalisaatioon ja yritysten muihin aineettomiin pääomiin, joihin sisältyy myös yritysten organisaatiorakenteen uudistaminen.

"Jos onnistuu riskinotossa, siitä tulisi palkita."
Johnny Åkerholm

Image
talouskasvu

Teksti RIIKKA KALMi ja TIINA RANTAKOSKI, kuvitus STUDIO ANDREI

Toimijat
Laskentatoimi ja rahoitus
Johtaminen
Markkinointi ja viestintä
Taloustiede
Strateginen liiketoiminnan kehittäminen
Auditing and control in accounting
Markkinointi- ja kulutustutkimus
Finance and financial accounting
Tietolaatikko

Julkaistu marraskuussa 2020 Vaasan yliopistolehti Vox cordisissa. Lehden teemana on Koronan vaikutukset. Teeman pääjuttu "Taloutta koronan varjossa" jakautuu viiteen osaan:

  • Yritykset sukelsivat koronasumuun
  • Matkailun dramaattinen muutos
  • Ketteryyttä korona-ajassa
  • Myrskyä ja laineita markkinoilla
  • Suomen kasvu heikkoa - tarvitaan rakenteiden muutosta

Lue koko Vox cordis -lehti näköislehtenä: Vox cordis 2/2020