Ilmastotutkimus osoittaa: Huoli ilmastonmuutoksesta yhdistää suomalaisia, tiedoissa on puutteita

Suomessa on tahtoa ilmastotoimiin ja huolet ovat yhteisiä niin kansalaisten, kuntapäättäjien kuin suuryritysten johtajien joukossa. Ilmastotoimiin kannustavat taloudelliset tekijät ja yleisinhimilliset syyt, kuten huoli lapsista, tulevista sukupolvista ja koko maapallon tulevaisuudesta. Viidesosalla suomalaisista on heikko tai välttävä tietotaso ilmastonmuutoksesta, viidesosalla kiitettävä.

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen loppuraportista, jossa käsitellään muun muassa suomalaisten tiedontasoa, tiedonkapeikkoja sekä arvioita erilaisten ilmastotoimien vaikuttavuudesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen tänä vuonna julkistettujen kansalais-, kuntapäättäjä- ja suuryritysjohtajakyselyjen tuloksia.

Tutkimushankkeen kantavana teemana oli selvittää, mitkä ilmastonmuutoksen liittyvät tekijät yhdistävät suomalaisia ja löytyykö yhteistä ymmärrystä, jonka varaan päätöksiä voitaisiin rakentaa.

Ainutlaatuisen, sektorirajat ylittävän hankkeen konsortioon kuuluvat Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö. Hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet e2 Tutkimus ja Vaasan yliopiston InnoLab.

Suomalaisten tietotaso ilmastonmuutoksesta on keskimäärin hyvä

Kansalaisten tietotaso ilmastonmuutoksesta on keskimäärin hyvä, ja enemmistö arvioi omaa tietotasoaan realistisesti. Selvä enemmistö arvioi ilmastonmuutoksen johtuvan pääosin lisääntyneestä hiilidioksidista ilmakehässä ja osaa kytkeä lisääntyneen hiilidioksidin määrän fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Myös termin ”ilmasto” merkitys on useimpien tiedossa.

Vain noin puolet tietää, ettei ilmastonmuutoksen pääasiallinen syy ole sademetsien hakkuut ja että ilmastonmuutos ei johdu otsonikadosta. Kierrättäminen arvioidaan hyvin systemaattisesti kaikkein vaikuttavimmaksi tavaksi vähentää omia päästöjä, vaikka sen vaikutus on tosiasiallisesti varsin pieni. Suomalaisten perustiedoissa on siis puutteita.

 – Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että ne, jotka tietävät paljon ilmastonmuutoksesta, kantavat siitä myös huolta ja ovat valmiimpia ilmastotekoihin. Ilmastotietoisuuden lisäämiseen liittyy siis potentiaalia, tutkija Ville Pitkänen toteaa.

Kuntapäättäjien tietotaso on hieman korkeampi kuin kansalaisten, mutta kokonaisuudessaan erot ovat vähäisiä.

Miehillä on naisia parempi tietotaso

Miehistä 57 ja naisista 42 prosentilla on tietotasoa mittaavien kysymysten perusteella hyvät tai kiitettävät tiedot ilmastoasioissa. Aiempien tutkimuksien mukaan vastaava ero sukupuolten välillä on myös tiedettä ja politiikkaa koskevassa tietotasossa.

Erot ikäryhmien välillä eivät ole suuria; alle 50-vuotiaiden tietotaso ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa on parempi kuin sitä vanhempien ikäryhmien. Alle 30-vuotiaiden tietotaso ei eroa muista alle 50-vuotiaista.

–­ Nuoret ovat tyypillisesti pärjänneet hyvin mitattaessa tieteellisen tiedon tasoa. Tämä tutkimus ei kuitenkaan anna pontta sille, että nuoret olisivat sen paremmin ilmastotietouden kuin asenteidensa osalta muita valveutuneempia, tutkija Annu Perälä kertoo.

Inhimillisyys ohjaa ilmastotyöhön

Suomalaisten tiedollisissa valmiuksissa on vielä parannettavaa, mutta kokonaisuudessaan tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että askeleita oikeaan suuntaan on jo otettu. Kansalaisten, kuntapäättäjien ja suuryritysten johtajien asenteiden vertailu osoittaa, että tahtoa ilmastotoimiin on kaikilla ryhmillä ja huolet ovat yhteiset.

Taloudelliset tekijät kannustavat suomalaisia ilmastotoimiin, mutta motivaatiota vahvistavat myös yleisinhimilliset tekijät, kuten omat lapset ja tulevat sukupolvet. Kuntapäättäjiä innostaa ilmastotoimiin kansalaisten hyvinvointi ja suuryritysten johtajia yhteiskuntavastuu. 

– Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Käyttöä olisi konkreettiselle tiedolle tekojen kustannuksista, mittakaavasta ja vaikutuksista. Motivaatiota heikentää käsitys suomalaisten tekojen vähäisestä merkityksestä. Lisäksi erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, millaisia valmiuksia kansalaisilla on ilmastotekoihin, tutkija Tommi Lehtonen täsmentää.

**

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen loppuraportti pohjautuu kansalaisten,  suuryritysten johtajien ja kuntapäättäjien ilmastokäsityksiin ja -tietouteen. Kyselyt toteutettiin helmi–maaliskuussa  2020.

Kansalaiskyselyyn vastasi 4 040 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä), kuntapäättäjäkyselyyn  413 henkilöä ja suuryritysjohtajakyselyyn 197 henkilöä.

Tutkimushanketta johtavat e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila  ja Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi. Tutkijaryhmään kuuluvat tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi  Westinen sekä tutkimuskoordinaattori Aino Heikkilä e2 Tutkimuksesta sekä johtaja Tommi Lehtonen ja projektitutkija  Annu Perälä Vaasan yliopiston InnoLabista. Tutkimustulokset julkistetaan keskiviikkona 25.11.2020 klo 9.30–11.00  järjestettävässä webinaarissa. Tulosraportti on ladattavissa e2.fi ja www.univaasa.fi/ilmassaristivetoa.

//KORJAUS: Uutista on korjattu 30.11.2020 - selvitys korjauksesta löytyy yliopiston mediatiedotteesta 30.11.2020 klo 16:15

Lisätietoja antavat

Projektitutkija Annu Perälä
029 449 8467, annu.perala@uwasa.fi 

Johtaja Tommi Lehtonen
029 449 8379, tommi.lehtonen@uwasa.fi

Tutkija Ville Pitkänen
040 7770 869, ville.pitkanen@e2.fi 

Tutkija Jussi Westinen
040 8335 799, jussi.westinen@e2.fi 

 

 

Toimijat
InnoLab
Tietolaatikko

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen loppuraportti pohjautuu kansalaisten,  suuryritysten johtajien ja kuntapäättäjien ilmastokäsityksiin ja -tietouteen. Kyselyt toteutettiin helmi–maaliskuussa 2020. Kansalaiskyselyyn vastasi 4 040 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä), kuntapäättäjäkyselyyn  413 henkilöä ja suuryritysjohtajakyselyyn 197 henkilöä.

Tutkimushanketta johtavat Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi ja e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila. Tutkijaryhmään kuuluvat johtaja Tommi Lehtonen ja projektitutkija  Annu Perälä Vaasan yliopiston InnoLabista sekä tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi  Westinen sekä tutkimuskoordinaattori Aino Heikkilä e2 Tutkimuksesta. Tutkimustulokset julkistetaan keskiviikkona 25.11.2020 klo 9.30–11.00  järjestettävässä webinaarissa. Tulosraportti on ladattavissa e2.fi ja www.univaasa.fi/ilmassaristivetoa.