Ilmastokysely osoittaa: Suomalaiset kokevat oman elämänsä jo nyt ympäristön kannalta kestäväksi

Suomalaisista noin 80 prosenttia pitää nykyistä elämäntapaansa ympäristön kannalta täysin tai jokseenkin kestävänä. Noin 40 prosenttia kokee kuitenkin ristiriitoja ilmastoasenteiden ja –tekojensa välillä. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, nuoret eivät ole ilmastoasenteiltaan yhtenäinen ryhmä. Heidän näkemyksensä ovat lähellä muun väestön ilmastoajattelua.

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kansalaiskyselystä. Kyselyyn vastasi 4 040 suomalaista. Tutkimuksen ovat tehneet Vaasan yliopiston InnoLab ja e2 Tutkimus. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

Suomalaisten käsitykset oman elämänsä ympäristöystävällisyydestä hankaloittavat päästövähennystavoitteiden saavuttamista

Suomalaisista 23 prosenttia pitää elämäntapaansa täysin ja 54 prosenttia jokseenkin ympäristön kannalta kestävänä.  Oman elämäntapansa kokevat ympäristön kannalta kestäväksi yhtä lailla ne, jotka tekevät paljon erilaisia ilmastotekoja kuin ne, jotka eivät tee juuri mitään.

– Suomen viralliset ilmastotavoitteet edellyttäisivät huomattavia päästövähennyksiä nykyiseen verrattuna.  Kansalaisia voi olla haastavaa motivoida isoihin elämäntapamuutoksiin, jos oma elämä koetaan jo valmiiksi ekologisena, havainnoi tutkija Annu Perälä Vaasan yliopistosta.

Hieman alle puolet eli 43 prosenttia kokee, että suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Ammattikoulun suorittaneet (57 prosenttia) ovat yliopiston käyneitä (35 prosenttia) pessimistisempiä.

Hieman yllättäen johtajista 57 prosenttia pitää suomalaisten tekoja merkityksettöminä. Johtajista selvä enemmistö on korkeakoulutettuja, mutta he eivät jaa muiden yliopistokoulutettujen optimismia.

Ihmiset eivät muuta toimintaansa, vaikka kokevat ristiriitoja

Vajaat 40 prosenttia kokee toistuvasti tai melko usein ristiriitoja ilmastonmuutosta koskevien käsitystensä ja käytännön toimiensa välillä. Vain 16 prosenttia ei koe ristiriitoja koskaan. Ristiriitoja aiheuttavat esimerkiksi yksityisautoilu, ruokavalio, lentomatkailu ja kuluttaminen.

Yleisin ristiriitojen käsittelytapa on olla potematta huonoa omaatuntoa, koska omien tekojen vaikutusta pidetään isossa mittakaavassa pienenä. Vain 15 prosenttia pyrkii muuttamaan toimintaansa mahdollisimman pian.

– Ristiriitojen kokeminen ei sinällään riitä muuttamaan käyttäytymistä. Osa yksinkertaisesti ajattelee, että ristiriidat kuuluvat elämään. Kaikilla suomalaisilla ei myöskään ole yhtäläisiä resursseja ilmastotekoihin, Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi pohtii.

Nuoret eivät erotu ilmastokysymyksissä muista ikäryhmistä

Eri-ikäisten suomalaisten välille syntyy isoja eroja vain harvoissa kysymyksissä. Suomalaisten tekojen merkitykseen luotetaan ja ilmastotekoja tehdään kaikissa ikäryhmissä suurin piirtein saman verran.

– Mediajulkisuudessa on nähty paljon ilmastoasioissa erittäin valveutuneita nuoria, mutta nuoret kokonaisuudessaan eivät kuitenkaan merkittävästi eroa muusta väestöstä. Nuoret eivät ole yhtenäinen joukko, vaan mielipiteissä on samankaltaista hajontaa kuin muussakin väestössä, kertoo e2 Tutkimuksen tutkija Ville Pitkänen.

Mahdollisuus säästää rahaa motivoi erilaisia ihmisiä ilmastotekoihin

Maapallon kantokyvystä huolehtiminen omien lapsien ja tulevien sukupolvien hyväksi on kaikkein yleisin tekijä (45 %), joka lisää suomalaisten halua tehdä ilmastotekoja. Omat lapset ja tulevat sukupolvet puhuttelevat erityisesti naisia, perheellisiä ja ikäihmisiä.

Toiseksi yleisin syy (40 %), on mahdollisuus säästää rahaa esimerkiksi sähkön- ja vedenkulutusta vähentämällä tai tavaroita kierrättämällä. Miehille tämä on tärkein yksittäinen motivaatiota lisäävä asia.

– Mahdollisuus säästää rahaa vetoaa hyvin monenlaisiin eri ryhmiin, miehiin ja naisiin, eri ikäisiin ja eri puolueiden kannattajiin. Ilmastotyössä ei päästä karkuun sitä, että monet ihmiset ajattelevat lompakollaan, professori Tommi Lehtonen Vaasan yliopistosta kertoo.

Kaksi kolmesta kokee ilmastonmuutoskeskustelun syyllistäväksi

Suomalaisten laaja enemmistö (78 prosenttia) kertoo saaneensa tietoa oman elämäntapansa ilmastovaikutuksista seuraamalla julkista keskustelua. Kaksi kolmasosaa (62 prosenttia) kokee halunsa tehdä ilmastotekoja kasvaneen keskustelun seurauksena.

Samalla enemmistö (61 prosenttia) pitää kuitenkin ilmastokeskustelua tavallisia ihmisiä syyllistävänä. Ilmastouutisoinnin kokee vaikeaselkoiseksi 40 prosenttia suomalaisista.

– Tutkimukset osoittavat, että ilmastotoimissa päästään parempaan lopputulokseen vahvistamalla myönteisiä tunteita. Ihmisten valintojen osoittelun sijaan keskusteluun pitäisi saada rakentavaa otetta ja toiveikkuutta, tutkija Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta esittää.  

Image
tommi lehtonen

--------------------------

Kansalaiskysely on Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen kolmas tulosjulkistus. Hankkeessa tutkitaan lisäksi suuryritysjohtajien ja kuntapäättäjien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta. Kansalaiskyselyyn vastasi 4 040 henkilöä, ja otos edustaa manner-Suomen aikuisväestöä. Kysely toteutettiin 26.2.–2.3.2020.

Tutkimushanketta johtavat e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila ja Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi ja. Tutkijaryhmään kuuluvat tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen sekä tutkimuskoordinaattori Aino Heikkilä e2 Tutkimuksesta sekä professori Tommi Lehtonen ja projektitutkija Annu Perälä Vaasan yliopiston InnoLabista. Tutkimustulokset julkistetaan keskiviikkona 23.9.2020 klo 9.30–11.00 järjestettävässä webinaarissa. Tulosraportti on ladattavissa e2.fi ja www.univaasa.fi/ilmassaristivetoa sivuilta.

Lisätietoa

Projektitutkija Annu Perälä, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8467, annu.perala (at) univaasa.fi
Tutkija Ville Pitkänen, e2 Tutkimus, p. 040 7770 869, ville.pitkanen (at) e2.fi
Tutkija Jussi Westinen, e2 Tutkimus, p. 040 8335 799, jussi.westinen (at) e2.fi

Toimijat
InnoLab
Julkinen toiminta ja organisaatiot