Valaistusta lohkoketjuihin

pieni_kuva_tanja.jpg

Mistä kuulit tai luit sanan lohkoketju tai kryptovaluutta ensimmäisen kerran? Medialla ja journalismilla on suuri vaikutus siihen, miten uudet teknologiat marssivat tietoisuuteemme ja mitä me niistä oikein ajattelemme.

Vaasan yliopiston viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen tiimeineen tutkii, miten kryptovaluutoista ja niiden taustalla olevasta lohkoketjuteknologiasta puhutaan yritysteksteissä ja mediassa.

– Olen jo pitkään ollut kiinnostunut lohkoketjuista. Tunnen louhijoita ja mielestäni teknologiana lohkoketju on äärimmäisen kiinnostava. Lohkoketju- teknologia on jo levinnyt kryptovaluutoista muihin sovelluksiin, ja liittyy hyvin moniin asioihin kuten peleihin, politiikkaan ja journalismin tulevaisuuteen. Kuilu teorian ja käytännön sovellusten välillä on toistaiseksi aika iso. Lohkoketjuteknologian haltuun ottamisessa liikutaan vielä aika teoreettisella tasolla, sanoo Sihvonen.

Lohkoketju on tekniikka, jolla toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Lohkoketju on kuin hajautettu lista transaktioista, joka on kaikkien osapuolten vahvistama ja tallennettu niin, että mitään ei voi muuttaa tai väärentää. Tekniikan ansiosta ketjun jäsenet voivat luottaa toisiinsa, eikä kolmansia osapuolia – kuten vaikka pankkeja – tarvita tähän. Ensimmäinen merkittävä lohkoketjuteknologian sovellus oli kryptovaluutta Bitcoin.

– Raha ja sen arvo perustuvat yhteisöllisesti yllä- pidettäviin sopimuksiin, joita lohkoketjuteknologia haastaa. Lohkoketjuun perustuvat kryptovaluutat ovat iso yhteiskunnallinen murros. Katsomme, miten ne ovat tulleet yritysten vuosikertomuksiin ja missä kontekstissa ne esiintyvät, nähdäänkö ne uhkana vai mahdollisuutena. Ovatko ne jotain, minkä kanssa yritys on jo tekemisissä, vai vasta jotain sel- laista, mitä muut puuhaavat, kertoo Sihvonen.

Sanomalehdistä on kerätty iso aineisto, josta tutkitaan muun muassa sitä, milloin sanat on mainittu ensimmäisen kerran, missä yhteydessä niitä käytetään, miten uuteen teknologiaan suhtaudutaan ja kuka teknologioista oikein saa puhua. Tutkimus on vielä alussa, mutta jotain jo tiedetään:

– Sana lohkoketju esiintyi suomalaisessa lehtiaineistossamme ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja blockchain vuonna 2013. Olemme jo alustavassa tarkastelussa huomanneet, että taloussanoma- lehdet kirjoittavat lähinnä kryptovaluutoista, kun taas tekniikan alan lehdet ja yleislehdet kirjoittavat enemmän lohkoketjuista, Sihvonen sanoo.

Tutkijatiimissä on mukana Sihvosen lisäksi professori Merja Koskela ja projektitutkija Harri Huusko. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä aiemmin Vaasan yliopistossa työskennelleen Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jukka Sihvosen kanssa. Hanke on saanut rahoitusta Vaasan Aktiasäätiöltä ja OP ryhmän tutkimussäätiöltä.

Tutkijat analysoivat parhaillaan kirjoitusten sävyjä, eli kirjoitetaanko lohkoketjuista ja kryptovaluutoista negatiivisesti, positiivisesti vai neutraalisti. Lisäksi analysoidaan, kuka on katsottu mediassa sopivaksi henkilöksi tulkitsemaan uutta teknologiaa.

– Ovatko he esimerkiksi ekonomeja, pankkien analyytikoita, toimittajia tai teknologiaintoilijoita. Ovatko he miehiä vai naisia? Onko keskustelu sukupuolittunutta ja valtarakenteita ylläpitävää? Talous ja teknologiahan ovat jo kaksi valmiiksi erittäin miehistä areenaa.

Sihvosen mukaan journalismi on paljon haltijana siinä, pääsevätkö ihmiset mukaan digitalisoituvaan yhteiskuntaan ja ymmärtävätkö he uusia teknologioita.

– Aikuisia ei voida viedä takaisin peruskoulun penkille. Joten journalismi on tapa, jolla lohkoketjun tyyppisiä innovaatioita voidaan selittää ihmisille.

Jos mediassa ei pystytä selittämään, mitä nämä tarkoittavat, ihmiset putoavat kelkasta – erityisesti sellaiset ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa talousasioiden ymmärtämisessä.

Teksti: Riikka Kalmi, kuva: Mikko Lehtimäki

Päivitetty 28.03.2019 - Verkkotoimitus
Login