Innovaatioita etsimässä

innovaatiota_kuvitus_pieni.jpg

Innovaatiot ovat tehokas keino edistää talouskasvua ja lisätä hyvinvointia, mutta miten niitä tulisi synnyttää ja tukea?  Ovatko vanhat hyväksi havaitut mallit ja tiede- ja innovaatiopolitiikat riittäviä? Vai tarvitaanko jatkossa ehkä uusia ajattelu- ja toimintatapoja?

Suomi on tutkimus- ja innovaatiopolitiikan edelläkävijä ja ihailtu erilaisten innovaatio-rankingien kuningatar – tai ainakin perintöprinsessa. Tammikuisessa Bloombergin innovaatioindeksissä Suomi sijoittui sijalle neljä.

Kunniakas menneisyys ei ole kuitenkaan tae tulevasta. Suomi on menettänyt kansainvälistä kilpailukykyään viime vuosina. Tiede- ja innovaatiopolitiikan menestystarina on muuttunut säästötarinaksi. Korkeakouluilta on leikattu, ja julkinen tutkimus- ja innovaatiorahoitus on merkittävästi alemmalla tasolla kuin takavuosina.

Viime syksynä hallitus ilmoitti ryhtyvänsä paikkaamaan innovaatiorahoituksen leikkauksia tänä vuonna. Syytä onkin, sillä työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan yhteistyö eri toimijoiden välillä on heikentynyt. Uhkana on, että yritykset siirtävät tutkimustoimintaansa yhä enemmän Suomesta ulkomaille, jos tutkimusrahoitusta ei koroteta ja tutkimuksen koordinaatiota, yhteistyötä ja verkostoja paranneta.

Globaali kilpailu, teknologiamurrokset, digitaalisuus ja uudenlaiset tavat luoda arvoa haastavat innovaatiotoimintaa ja innovaatiopolitiikkaa. Kilpailukyky ei suinkaan ole ainut innovoinnin ajuri, vaan innovaatioita tarvitaan vastaamaan yhteiskunnan suuriin haasteisiin.  On etsittävä myös uudenlaisia tapoja synnyttää innovaatioita, kuten käyttäjäinnovaatioita. Eikä puhuta vain yritysmaailman innovaatioista, vaan myös julkinen sektori uudistuu innovaatioiden kautta.

Vaasan yliopistossa tartutaan innovaatioihin ja innovaatiopolitiikkaan niin tutkimuksen, opetuksen kuin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta.  Yliopistossamme on jo pitkään tutkittu esimerkiksi innovaatiopolitiikkaa, käyttäjäinnovaatioita, alueellista erikoistumista ja alueellisia innovaatiostrategioita, aineetonta pääomaa ja innovaatioiden vaikutusta talouskasvuun sekä innovoinnin ja tuotekehityksen johtamista, verkostoja ja malleja.

Keräsimme kolme näkemystä yliopistomme asiantuntijoilta innovaatiopolitiikkaan, käyttäjäinnovaatioiden opetukseen ja innovaatioverkostoihin ja -alustoihin liittyen.

Teksti: Riikka Kalmi, kuvitus: Studio Andrei

Kestävää kehitystä tukevaa innovaatiopolitiikkaa

Liting_Liang  kuva Selina Liang_mv.jpg

Selina Liang
Johtaja, Kiina-Suomi TTI-keskus

Maailmalla ihaillaan kovasti Suomen menestynyttä innovaatiojärjestelmää ja sen ominaisuuksia. Päätöksentekijöidemme tulisi kuitenkin pystyä vastaamaan myös siihen, miten tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkamme voisi tukea Suomen tavoitetta olla johtava toimija kestävässä kehityksessä.

Energiajärjestelmiin liittyvät suuret murrokset nostavat esiin teknologisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia haasteita. Tuoreen tutkimuksemme mukaan Suomen innovaatiopolitiikka on vastannut energiamurroksessa eniten energiajärjestelmän teknologisiin haasteisiin, kun taas murrokseen liittyvät yhteiskunnalliset ja ihmisten tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät eivät ole saaneet tarpeeksi huomiota.

Innovaatiopolitiikan tulisikin kyetä vastaamaan siihen, miten optimoida taloudellisia hyötyjä ja pitkäaikaisia yhteiskunnallisia hyötyjä, sekä tarjota uusia, innovatiivisia ratkaisuja.

Vaasan yliopiston Kiina-Suomi tiede-, teknologia- ja innovaatiokeskuksen uudessa hankkeessa tutkitaan kestävään kehitykseen siirtymiseen liittyviä politiikkahaasteita analysoimalla tutkimalla tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa living lab -menetelmällä.

Tarkoituksena on, että hanke vahvistaa Pohjanmaan avointa ja kansainvälisesti orientoitunutta innovaatioekosysteemiä edistämällä suomalais-kiinalaista yhteistyötä. Tärkeimpiä yhteistyön kohteita ovat energiasektorin murros ja digitalisaatioon liittyvät innovatiiviset ratkaisut.

Perinteisesti alueelliset innovaatioekosysteemit ovat kehittyneet markkinaehtoisesti. Maailmanlaajuinen muutos kohti kestävää kehitystä edellyttää pidemmälle kantavaa systeemiajattelua. Otammekin alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämisessä käyttöön niin sanotun neloskierremallin (quadruple helix), jossa toimijoita ovat julkinen hallinto, yritykset, korkeakoulut ja kansalaiset. Yhdessä voimme saada aikaan paljon enemmän kuin kukaan toimija yksistään.

Käyttäjäinnovointia oppimassa

Enell_Nilsson_Mona_mv.jpg

Mona Enell-Nilsson
tutkijatohtori, markkinointi

Käyttäjäinnovaatiosta puhutaan silloin, kun henkilö kehittää jotain uutta käyttääkseen sitä ratkaisuna johonkin itselle tärkeään ongelmaan. Käyttäjäinnovaatioprosessi eroaa monella tavalla perinteisestä, yrityksessä tapahtuvasta tuotekehitysprosessista, muun muassa taustalla olevien motiivien perusteella.

Käyttäjäinnovaatiot eivät yleensä synny siitä syystä, että niiden kehittäjät haluavat ansaita rahaa innovaatioillaan, vaan he etsivät toimivia ratkaisuja omiin tarpeisiin, haluavat auttaa läheisiään tai kehittää omia taitojaan esimerkiksi harrastusten parissa. Käyttäjäinnovaatiot voivat toimia ratkaisuina pelkästään kehittäjiensä omassa arjessa, mutta innovointi voi myös johtaa laajasti käytössä olevaan tuotteeseen. Esimerkkejä tunnetuista tuotteista, jotka ovat saaneet alkunsa käyttäjäinnovaatioina, on lukuisia: maastopyörä, lumilauta, www, Airbnb,  …

Yliopistossamme järjestettiin syksyllä 2018 kolmatta kertaa käyttäjäinnovaatiokurssi, jonka osallistujilla oli mahdollisuus tutustua käyttäjäinnovaatioihin sekä teoriassa että käytännössä. Kurssi on avoin kaikille yliopiston opiskelijoille ja kurssin tiimityöskentely tapahtuu monialaisissa ryhmissä, joissa eri alojen opiskelijat antavat oman panoksensa tiiminsä valitseman ratkaisun kehittämiseen.

Tällä horisontaalisella periaatteella haetaan vauhtia innovointiin yliopiston sisällä, ja opiskelijat kehittävät samalla työelämässä tärkeitä taitoja toimia monialaisissa tiimeissä. Kurssipalautteessa opiskelijat kehuivat kurssin tarjoamaa mahdollisuutta konkreettiseen innovointityöhön ja monialaiseen tiimityöskentelyyn, ja tämänkaltaisia kursseja toivotaan lisää. Yliopistomme organisaatiouudistuksen myötä yksiköt ja alustat tarjoavatkin hienot puitteet uusille kursseille ja opintokokonaisuuksille, joissa korostuvat sekä innovointityö että tiimeissä työskentely.

Älykkäitä ratkaisuja – yhdessä innovoiden

Mari K Niemi Pulkki_pysty.jpg

Mari K. Niemi
johtaja, InnoLab

Perinteisesti on ajateltu, että innovointi kuuluu vain omien alojensa pelle pelottomille. Tämä käsitys on kuitenkin muuttumassa niin yrityksissä, yliopistoissa, valtionhallinnossa kuin teollisuudessa – onneksi!

Muutoksen taustalla on yhteinen havainto: kilpailu kovenee, prosessit nopeutuvat, mutta suuri osa parhaasta osaamisesta on oman organisaation ulkopuolella. Tämä on saanut esimerkiksi yrityksiä kutsumaan ulkopuolista asiantuntemusta yhteiskehittämiseen ja valtioita osallistamaan kansalaisiaan, järjestöjä ja muita tahoja mm. hallinnon uudistamiseen.

Nykyään asiantuntijoita, asiakkaita ja jopa kilpailijoita tavoitellaan kumppaneiksi tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Vaasassa ajankohtainen esimerkki uutta luovasta ajattelusta on Wärtsilän tuleva Smart Technology Hub ja sinne perustettava Smart Partner Campus. Tuolla campuksella älykkäitä ratkaisuja kehittävät tutkijat, teollisuus ja alihankkijat yhdessä.

Vaasan yliopiston kolme tutkimusalustaa ovat niin ikään tämän uuden ajattelun ilmentymiä. InnoLabissa me keskitymme avoimiin ja käyttäjäinnovaatioihin, joukkoistamiseen, alustatalouteen ja julkisen sektorin uudistamiseen. Kutsumme yhteistyöhön muita tutkimusorganisaatioita, yrityksiä, teollisuutta, järjestösektoria kuin valtionhallinnon toimijoita.

Innovaatiot ovat välttämättömiä, ja työllä on kiire. Yliopistomme keskeinen tutkimuskohde, energiateknologia on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Innovointi ei silti ole vain yritysten piirissä tapahtuvaa uuden kehittämistä, vaan innovatiiviset ratkaisut ovat tärkeitä kaikissa organisaatioissa ja kansalaisten arjen parantamisessa tässä ja nyt.

InnoLabissa tavoitteemme on, että yhä useampi pohtisi omaa työtään kehittämisen, uudistamisen ja innovoinnin näkökulmasta. Ongelmien ratkaisu on innostavaa ja siinä työssä jokaisella on annettavaa.

X

Lähetä palautetta tästä sivusta

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi

Palautteesi

 
Päivitetty 28.03.2019 - Verkkotoimitus
Login