Työn murros koskettaa kaikkia

tyonmurros.jpg

Uudet teknologiat, digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja globalisaatio vaikuttavat työuriin ja työn tekemisen tapoihin.

Osa töistä vähenee tai jopa katoaa, toisaalta uusi teknologia varmasti synnyttää myös aivan uudenlaisia työtehtäviä.

Eniten muutospaineita kohdistuu töihin, joihin ei vaadita paljon koulutusta. Toisaalta jo nyt on nähtävissä, että elinikäinen työura samassa työssä ei ole taattu edes korkeakoulutetuille.

Työn murros herättää paljon pelkoja ja epävarmuutta. Olemmeko pian kuin Aku Ankka -lehden tarinassa, jossa Roope-setä korvasi tehtaidensa, kauppojensa ja palveluidensa työntekijät koneilla vain huomatakseen, ettei ilman työtä jääneillä ihmisillä enää ollut varaa kuluttamiseen?

Moni voi kysyä, riittääkö minun osaamiseni myös tulevaisuudessa? Hoitavatko ehkä robotit sen, mitä teen nykyään? Milloin se tapahtuu? Saanko elantoni yhdestä työstä vai monesta pienestä purosta? Entä teenkö työtä työpaikalla vai jossain muualla?

Työn murros haastaa myös yhteiskunnan. Hallitus kertoi ryhtyvänsä käymään työmarkkinajärjestöjen kanssa keskusteluja siitä, miten jopa miljoona suomalaista koulutettaisiin uudelleen tulevan kymmenen vuoden aikana.

Työn ja työurien muutos edellyttää jatkuvaa oppimista sekä avointa ja joustavaa koulutusta. Tämä haastaa myös yliopistoja ja etenkin avointa korkeakouluopetusta. Murros edellyttää myös arvokeskustelua, sillä se ei ole kivuton eikä kohtele kaikkia tasapuolisesti.

Työn murros on ilmiö, joka tarvitsee paljon tutkimusta. Tässä artikkelissa kolme Vaasan yliopiston asiantuntijaa kertoo oman näkökulmansa aiheeseen.

 

AdamSmale.jpg

Adam Smale
Dekaani, henkilöstöjohtaminen

Älykkäiden koneiden esiinmarssi

On hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä voimme odottaa älykkäiden koneiden nousulta työelämässä. Jotkut julistavat ihmisten tekemien työtehtävien massakatoa, toiset maalailevat tulevaisuutta, jossa luodaan aivan uudenlaisia työtehtäviä. Jotkut taas ennustavat, että työpaikat korvautuvat pitkälti kansalaispalkalla ja paljon laajemmalla työn käsitteellä, joka liittyy oman intohimon tai merkityksen etsimiseen.

Mutta miten älykkäiden koneiden esiinmarssi työpaikoilla tapahtuu? Esimerkiksi rekrytoinnissa ja työntekijöiden valinnassa tekoälyä on jo alettu käyttää kykyjen etsimiseen, hakijoiden karsimiseen ja vakiotestaukseen – eli niihin suuren volyymin tehtäviin, joihin ihmiset soveltuvat huonoiten.

Algoritmien käyttäminen oikeiden henkilöiden ja taitojen etsimiseen tai chatbotien hyödyntäminen voi säästää aikaa ja rahaa. Haasteena on tasapainottelu automaation ja henkilökohtaisuuden välillä. Jos koneälyn vaikutus on liian suuri, ihmiset voivat kokea, että "yhteiskuntasopimusta" on rikottu ja että heitä kohdellaan vain datana.

Seuraavassa vaiheessa älykkäiden koneiden rooli alkaa laajentua myös päätöksentekoon. Vuosikymmenien tutkimus on osoittanut, että ihmiset ovat erittäin asenteellisia tehdessään valintoja. Voisi väittää, että nyt on tilaisuus tutkia, miten älykkäät koneet voisivat vähentää asenteellisuutta rekrytointipäätöksissä. Pelkkiä faktoja katsovat algoritmit ja koneet, joihin inhimilliset tunteet tai toimiston valtapeli eivät vai- kuta, voivat näyttää vahvuudelta. Toisaalta algoritmit ja koneet ovat ihmisten ohjelmoimia, joten niihin saattaa tulla systemaattinen vinoutuma.

Kunnes koneet pystyvät jäljittelemään ihmisen aivojen kognitiivista toimintaa kokonaisuudessaan, tärkeä nyrkkisääntö on, että tekniset innovaatiot ovat vain yhtä tehokkaita kuin ihmiset, jotka ovat luoneet ne. Lähitulevaisuudessa tarvitsemme edelleen ihmisiä, jotka osaavat kysyä oikeat kysymykset, rakentaa oikeat mallit ja tulkita lopputuloksen.

 

Hyyryläinen_Esa.jpg

Esa Hyyryläinen
Professori, julkisjohtaminen

Mobiili työ lupauksena ja haasteena

Työelämän muutosta johtamisen tutkijana vuosia seurattuani olen huomannut, että monen unelma on itsenäinen työ, jossa ei ole sidottu aikaan ja paikkaan. Paikkaan sitoutumatonta työtä, mobiilia (liikkuvaa) työtä on jo aika tavalla. Langaton teknologia mahdollistaa sen. Aikaan sitoutumattomuus on hankalampi kysymys. Kokeile vaikka nukkua päivät ja valvoa yöt työn merkeissä, niin opit tietämään, mistä puhun. Kommunikointiviive vie sinulta tai muilta kohta hermot. Yhteydenpito toimii paremmin, kun olemme aktiivisia samaan aikaan.

Olemme itse asiassa nykyisin todella huonoja sietämään kommunikointiviiveitä. Myös mobiilia työtä edistää se, että nyt pitäisi oikeastaan olla 24/7 käytettävissä. Se on mahdollista vain sille, joka tekee työtään mobiilisti. Mobiiliin työhön liittyvistä ongelmista keskeinen on kuormittavuus. Ensin työ- ja vapaa-aika sekoittuvat, ehkä juuri toivotustikin. Kohta olet kuitenkin helposti ”päivystämässä” koko ajan. Siitä oravanpyörästä on siten hankala poistua.

Myös johtamisessa mobiili työ pistää asioita uusiksi. Lähtökohtaisesti siihen riittää, että johtamisessa hyödynnetään samoja teknologioita, jotka tekevät mobiilin työnkin mahdolliseksi. Työntekijän etäisyys ja itsenäisyys vaativat kuitenkin myös uudenlaisia johtamiskäytäntöjä. Työn tekemisen idea ei mobiilissa työssä ole sama, johon olemme tottuneet, ja jolle olemme johtamisjärjestelmämme rakentaneet. Esimerkiksi kokonaistyöajan kaltaiset työajan suunnitteluun ja seurantaan perustuvat järjestelmät ovat mobiilissa työssä pitkälti turhaa painolastia. Työ ei jäsenny niiden mukaan.

Tämän päivän ratkaisut ovat huomisen ratkottavia ongelmia. Mobiiliin työhön liittyy runsaasti lupausta, mutta myös paljon pohdittavaa. Sitä ei voi siksi ottaa itsestäänselvyytenä.

 

TimoMantere mv.jpg

Timo Mantere
Professori, sulautetut järjestelmät

Vievätkö älykkäät robotit työmme?

Perinteisesti automaatiolla on korvattu kaikkein yksitoikkoisimmat ja samanlaisina toistuvat työtehtävät. Mutta nykyään yhä monimutkaisempia tehtäviä voidaan automatisoida. Niin sanotut ”paskaduunit” ovat ehkä katoamassa. Tämä saattaa synnyttää yhteiskunnallisia ongelmia, koska kaikilla ihmisillä ei liene edellytyksiä kouluttautua jäljelle jääviin työpaikkoihin. Varmasti ainakin ICT-ala tulee tarvitse- maan osaajia kauas tulevaisuuteen.

Aina historiassa ihmiset ovat keksineet uutta työtä tekniikan kehittymisen viedessä työpaikat. Tekoälyn kehittyminen saattaa kuitenkin tuoda eteen uuden tilanteen, kun yhä monimutkaisemmat työtehtävät voidaan automatisoida älykkäällä robotilla. Mikäli älykkäiden robottien oppimiskyvyt kehittyvät, voi tulla tilanne, jossa uuden työtehtävän automatisointi voisi tapahtua lähes välittömästi, kun se on keksitty. Ihmisille ei siinä tilanteessa enää jää paljonkaan muuta tekemistä kuin filosofointi ja politikointi. Politiikka, lainsäädäntö ja yhteiskunnan hallinta ehkä hoidetaan ikuisesti ihmisten voimin.

Tekoälyn kehittyminen on tosin ollut yllättävän hidasta, jo puolisen vuosisataa on oletettu, että tekoäly on tulossa 10–15 vuoden päästä. Alalla on kuitenkin kehitytty pienin askelein, mutta voi olla, että jonain päivänä tulee se ratkaiseva läpimurto, ”tekoälyvallankumous”, jonka jälkeen kehitys lähteekin yhtäkkiä valtavalla nopeudella eteenpäin.

Ihmistyö saattaa kadota vähitellen, mutta luultavasti hitaammin kuin yleisesti arvioidaan. Suurella todennäköisyydellä ihmisille löytyy töitä vielä ainakin 50 vuoden päästä. Mutta 100 vuoden kuluttua tilanne voi olla jo aivan toinen, ehkä silloin ihmisoikeusjärjestöt pitävät mielettömänä ajatuksena, että ihmisillä teetettäisiin fyysistä työtä. Ehkä vielä jonain päivänä ihmisillä teetettävä työ rinnastetaan orjuuteen ja katsotaan ihmisoikeusrikokseksi.

Teksti: Riikka Kalmi
Kuvitus: Studio Andrei

Päivitetty 06.04.2018 - Verkkotoimitus
Login