Tarvitaan toimivaa opiskelijahuoltoa

Julkaistu 10.03.2014. - BoWer

Nuorten hyvinvointia edistävä opiskelijahuoltolaki on investointi tulevaisuuteemme. Laki siirtää painopistettä ongelmakeskeisestä toiminnasta ongelmien ehkäisyyn. Uusi laki tulee voimaan 1.8.2014.

Opiskelijahuoltolaissa tavoitteena on, että myös toisella asteella opiskelijat saavat matalan kynnyksen oppilashuollon ja psykososiaalisen tuen palveluja (esim. kuraattorin ja psykologin palvelut). Hyvä varhainen puuttuminen vähentää ongelmien pitkittymistä ja pahenemista. Parhaimmillaan nuoren ja hänen lähipiirinsä kokemat hyvinvointi- ja terveyshyödyt sekä kunnan kannalta kustannushyödyt yhdistyvät.

Uusi laki vahvistaa ajatusta hyvinvointikunnasta ja kunnan lakisääteistä velvoitetta kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtimisesta. Kyse on toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja kunnan entistä tiiviimmästä yhteistyöstä nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämiseksi. Lain toimeenpanon välineinä ovat ennen muuta kunnan eri hallintoalat kattavat hyvinvointisuunnitelmat ja oppilaitosten opiskeluhuolto- tai hyvinvointisuunnitelmat seurantoineen.

Hyvinvointia halutaan kehittää tietoon perustuen. Pohjanmaan alueella ja Vaasassa on runsaasti faktatietoa nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä. Tietoa on saatu nuorilta osallistavin toimintatavoin (esim. nuorisovaltuusto, nuorisoraadit ja fokusryhmät), alan asiantuntijoilta, tutkimuksista (esim. barometrit, alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ja BoWerin hyvinvointiin paneutuva tutkimusohjelma) sekä kansallisista ja alueellisista tilastoista eri hallinnon aloilta.

Tietoon perustuvasti Pohjanmaan maakunnassa ja Vaasan kaupungissa toiminnan kehittämisen painotus on yhteinen - niin hyvin kuin alueen ihmiset voivat, niin elinvoimainen alue on. Myös kansalliset alan suunnitelmat ja ohjelmat hallitusohjelmaa myöten painottavat hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä. Toisella asteella suuri syrjäytymisriski on erityistä tukea tarvitsevilla nuorilla ja maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Mielenterveys- ja päihdeongelmat on peruspalvelujen, erikoispalvelujen ja hoitotakuun suuri haaste. Syrjäytyminen on huono-osaisuutta usealla elämän alueella.

Tavoitteista tekoihin on yhä pitkä matka. Jokainen tietää, että ongelmien ehkäiseminen ja varhainen tuki ovat nuoren edun mukainen ja taloudellisesti kaikkein järkevin toimintatapa. Nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin peruspalveluihin käytetään koko Suomessa vuosittain noin 230 miljoonaa euroa. Lastensuojelun keskusliitto selvitti, että yhden päihde- ja rikoskierteeseen ajautuneen nuoren auttaminen lastensuojelun tukitoimissa erityisnuorisotyön, päihdetyön ja koulun yhteistyönä maksaisi 5 500 euroa. Kriisiytynyt huostaanottoon johtanut tilanne maksaa vuoden sijoituksen jälkeen jo yli 110 000 euroa. Arvioidaan, että yläkoulussa pysyvästi syrjäytynyt nuori maksaa elinaikanaan noin 1 400 000 euroa. Jos yksi kuraattori estää yhden nuoren elinikäisen syrjäytymisen, voidaan näin säästyneellä summalla palkata 25 kuraattoria vuodeksi. Nuoren ja lähipiirin kokemalle pahoinvoinnille ei voi laskea hintaa euroissa.

Tutkitusti syrjäytymistä ehkäisevät parhaiten yhteen sovitetut, asiakkaan tarpeista lähtevät ja asiakasta ja hänen perhettään osallistavat palvelukokonaisuudet. Oppilashuolto onkin parasta, kun se on riittävän vahva ja toimiva osa kunnassa nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistävää, ehkäisevää ja korjaavaa palvelukokonaisuutta. Yksittäisten toimenpiteiden tulee nyt muuttua ehjiksi palvelukokonaisuuksiksi. Tarvitaan yhteinen tahtotila, oppilas- ja opiskelijahuollon asiantuntijoita - ja nuoria osallistavaa hyvinvointipolitiikkaa. Tällaisessa työskentelyssä tarvittavia keinoja, tietoa ja osaamista kyllä löytyy.

 

Kirjoittajat:
Erkki Penttinen
Tuloaluejohtaja,Perhepalvelut ja sosiaalityö
Vaasan kaupunki

Maritta Vuorenmaa
Kehittämispäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan toimipaikka

 

Kirjoitus on julkaistu myös sanomalehti Pohjalaisessa

Takaisin