Pohjanmaalla tarvitaan kriisikeskusta

Julkaistu 02.06.2014. - BoWer

Vaikka Pohjanmaalla voidaan osin paremmin kuin muualla Suomessa, mielenterveys- ja päihdekysymykset ovat myös täällä keskeinen pahoinvointia aiheuttava tekijä. Joka päivä Suomessa jää viisi alle 30-vuotiasta eläkkeelle psyykkisistä syistä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saa Pohjanmaalla 3,1 % työikäisestä väestöstä ja koko maan luvun ollessa 3,8 %. Mielenterveys- päihdeongelmat liittyvät tiiviisti yhteen noin joka kolmannella.

Väestön tarpeet edellyttävät kriisikeskuksen perustamista Pohjanmaalle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä peruskoulun jälkeiseen aikaan. Pohjanmaalla 17-24-vuotiaista nuorista jää koulutuksen ulkopuolelle lähes joka kymmenes. Masennus on yleisempää pohjalaisilla yläkoululaisilla kuin maassa keskimäärin. Pohjanmaalla yksinäisyys vaivaa 8 prosenttia väestöstä ja ikäihmisiä lähes tuplasti enemmän. Ikääntyminen lisääkin riskiä masentumiseen tai muihin mielenterveysongelmiin. Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneiden sosiaalisella pääomalla esim. sosiaalisella vuorovaikutuksella, osallisuudella, luottamuksella ja yhteenkuulumisen tunteella on vahva yhteys ikääntyneiden hyvään mielenterveyteen. Hälyttävä tieto on, että Pohjanmaalla noin joka kolmas työikäinen epäilee jaksaako töissä eläkkeelle saakka. Pohjanmaan väestöstä peräti 4,8 % (koko maassa 4,9 %) puhuu äidinkielenään muuta kuin ruotsia tai suomea. Maahanmuuttajat kohtaavat monia mielenterveyden riskitekijöitä. Suurimmat hyvinvointi- ja terveyserot maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä selittyvätkin juuri mielenterveydellä. Uudessa maassa maahanmuuttajan stressiä lisäävät elämäntilanteen hallinta, sosiaalisen tuen ja kielitaidon puuttuminen, sosioekonominen asema, työttömyys, koettu rasismi ja ohuet sosiaaliset verkostot. Taloudellisesti vaikeat ajat koettelevat yrittäjiä. Kaikki yllä olevat väestön tarpeet ovat perusteluina keskittyä Pohjanmaan kriisikeskuksessa aivan erityisesti opiskelijoihin, ikääntyviin (55+), ulkomaalaistaustaisiin ja yrittäjiin.

Vaasan seudun Mielenterveysseura ry – Vasanejdens förening för mental hälsa rf onkin päättänyt hakea nyt RAY:ltä vuosille 2015—2018 hankerahoitusta kaksikieliselle Pohjanmaan kriisikeskukselle. Valmistelussa sidosryhminä ovat olleet esim. alan järjestöt ja VSY, alueen kunnat, Pohjanmaan liitto, Vaasan sairaanhoitopiiri, seurakunnat, yrittäjät, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sen Vaasan toimipaikka, VY, ÅA ja muut alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkoston BoWerin kautta.

Suomen Mielenterveysseuran mallin mukaan toimivia kriisikeskuksia on jo 19 paikkakunnalla. Meitä lähinnä ovat Seinäjoen ja Oulun kriisikeskukset. Kriisikeskus puuttuu kokonaan laajalta läntisen rannikon kaistaleelta.

Jos haettu rahoitus saadaan, Pohjanmaan kriisikeskus toimii Suomen mielenterveysseuran hyvän käytännön mukaan ja saa siltä ja muilta sidosryhmiltä asiantuntijatukea. Kriisikeskus on itsenäinen ja toiminta on räätälöity alueen tarpeisiin. Kriisikeskus on matalan kynnyksen paikka, johon ei tarvitse lähetettä. Toiminta on ennaltaehkäisevää työtä eli tarkoitus on estää mielenterveysongelmien syntyminen tai jo syntyneiden ongelmien paheneminen. Kriisikeskuksen toimialueeseen ei kuulu julkisen sektorin vastuulla oleva mielenterveystyö, mutta se voi toiminnallaan tukea ja täydentää sitä.

 

 

Pohjanmaan kriisikeskushakemusta valmistelleen

Vaasan seudun mielenterveysseura ry -  Vasanejdens förening för mental hälsa rf työryhmän puolesta

Tuula Jäntti (pj.)

Tiina Mäki

Maritta Vuorenmaa

 

Kirjoitus on julkaistu myös sanomalehti Pohjalaisessa

Takaisin