Maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen perustuu osallistavaan kieleen

Julkaistu 02.05.2014. - BoWer

Kieli osallistaa maahanmuuttajan yhteisöön tai sulkee sen ulkopuolelle. Kieli on vuorovaikutuksen perusta. Kieli on keino liittyä muihin ihmisiin, vaikuttaa, toimia ja osallistua yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Tutkimusten perusteella kieli on portti koulutukseen ja työelämään. Maahanmuuttajalle kielen oppiminen ja kielenopetus ovatkin keskeisimpiä hyvän kotoutumisen välineitä.

Kotouttamislaki korostaa kielen oppimisen ja opettamisen tärkeyttä. Tästä syystä myös ajankohtaiskeskustelu koulutuksen resursseista, opettajien osaamisesta ja kielen oppimismotivaatioon vaikuttavista tekijöistä on perusteltua. Jotta kotouttamislainsäädännössä tavoiteltava kaksisuuntainen kotoutuminen olisi mahdollista, tarvitaan lukuisissa arkipäivän tilanteissa kieltä, joka osallistaa maahanmuuttajat.

Mitä tällainen hyvää kotouttamista tukeva osallistava kieli on? Osallistavassa kielenkäytössä tunnistetaan ja tiedostetaan ihmisryhmiä erottelevat ja ulkopuolistavat käsitteet ja sanat sekä niiden mahdollinen arvolataus. Sanavalinnat vaikuttavat paitsi puhunnan kohteisiin, maahanmuuttajiin, myös asenteisiin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pahimmillaan sanavalinnat voivat leimata ja vääristää keskustelua. Ikänsä Suomessa asuneiden tai täällä syntyneiden hyvän kotoutumisen ja tähän yhteiskuntaan kuulumisen kannalta on varsin merkittävä ero sillä puhutaanko heistä toisen sukupolven maahanmuuttajina tai ensimmäisen sukupolven suomalaisina tai vain suomalaisina. Me ja muut tai kantaväestö ja maahanmuuttajat – sanaparia voi toki käyttää neutraalina faktana, mutta usein sillä voidaan arvottaa ja erotella ihmisryhmiä toisistaan. Ajankohtainen ja erittäin mittava kotoutumisen haaste onkin maahanmuuttajia osallistavan kielenkäyttö puhuttuna ja kirjoitettuna suomena tai ruotsina. Suuri vastuu tästä on maahanmuuttajien kotoutumisesta vastaavilla tahoilla ja organisaatioilla sekä julkisella sanalla.

Juuri nyt on ajankohtaista vaikuttaa julkiseen puheeseen ja siihen, mitä julkisorganisaatiot, media, poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat viestivät ja miten ne vaikuttavat sanavalinnoillaan. Maahanmuuttajalle julkinen puhe ja esim. kotouttamisen parissa työskentelevät organisaatiot, media, poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat luovat jokapäiväisen kotoutumisen asenne- ja kieliympäristön. Onkin syytä kysyä, mikä on tai pitäisi olla julkisen sanan vastuu tai mahdollisuudet luotaessa maahanmuuttajia osallistavaa tai ulkopuolistavaa kieltä.

Yhteiskuntamme moninaistuessa osallistava kieli on myös kohtaamisia työssä. Valtion ja kunnan työpaikoilla osallistava kieli, moninaisuuteen vastaava hyvä ja yhdenvertainen julkishallinto ja näiden edellyttämä johtaminen ovat Suomessa vain vähän keskusteluissa olleita asioita. Sen sijaan Ruotsissa tähän kysymykseen on vastattu jo hallituksen toimeksiantona. Valtion hallinnossa osaamista ja ymmärrystä hallinnon yhteisistä, usein lainsäädäntöön perustuvista arvoista ja niiden edellyttämästä tavasta työskennellä julkisessa hallinnossa on tuettu ns. julkisen eetoksen työskentelyllä. Ensimmäisenä lähtökohtana on ollut, että moninaisessa yhteiskunnassa julkishallinnon parantaminen, luotettavuus ja tehokkuus perustuvat demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Toinen lähtökohta on ollut, että julkishallinnossa työskentelevien ensisijaisia asiakkaita ovat kuntalaiset ja kansalaiset.

Julkinen eetos antaa yhteisen toimintakehyksen, mutta johtamisen tuella ja vastuulla kukin organisaatio jalkauttaa arvot käytäntöön. Usein hyödynnetään valtakunnallista ohjausta, hyviä käytäntöjä ja menetelmiä. Niissä on kiinnitetty huomiota asenteisiin, aitoon ja välittävään kohtaamiseen, syrjimättömyyteen, vastuuseen ja vastuuttamiseen.

Norjan esimerkit puolestaan kertovat, että maahanmuuttajia osallistava kieli edellyttää uuden osallistavan toimintatavan ja kielen oppimista - ja harjoittelemista. Se edellyttää aiempien toimintatapojen tiedostamista. Uudistumista on tuettu monin tavoin. Norjan työ- ja osallisuusministeriö on mm. julkaissut kielipolitiikan Osallistava kieli - oppaan.  Sen pääviesti on, että moninaisessa ja osallistavassa yhteiskunnassa tarvitaan osallistavaa kieltä. Siinä vältetään ulkopuolisuutta vahvistavia sanoja. Siinä kiinnitetään huomiota eroja ja erotteluja tuottaviin sanavalintoihin. Osallistavassa kielessä pyritään täsmälliseen ilmaisuun periaatteella oikea sana oikeaan paikkaan ja aikaan.

Vaikuttaa siltä, että Ruotsissa ja Norjassa maan hallitukset tahtovat selkeästi vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen ja yhdenvertaisuuteen osallistavan kielen keinoin. Toivoisikin, että myös Suomessa käytäisiin enemmän ja syvällisempää keskustelua osallistavasta kielestä ja sen merkityksestä maahanmuuttajien hyvässä kotoutumisessa. Jo nyt tiedetään, että suomalainen yhä moninaistuvampi yhteiskunta ja sen erilaiset ihmiset tarvitsevat osallistavaa kieltä. Se sijaan ei tiedetä, mitkä ovat osallistavan tai ulkopuolistavan kielen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja sen osana mielenterveyteen. Tätä soisikin tutkittavan hyvää kotoutumista tukevia toimia kehitettäessä.

 

Marjo Hannu-Jama

kehittämissuunnittelija, Vaasan kaupunki

Pohjoismainen erityistehtävä, Sosiaalialan osaamiskeskus SoNETBOTNIA

Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkosto (BoWer)

 

Maritta Vuorenmaa

kehittämispäällikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkosto (BoWer)

Takaisin