Ikkunoita pohjalaiseen hyvinvointiin

Julkaistu 21.03.2014. - BoWer

Kuva pohjalaisesta hyvinvoinnista muodostuu eri osatekijöistä; päätöksenteko voi nojata kuntalaisten itsensä tuottamaan ja kokemustietoon, asiantuntijatietoon, tutkittuun tietoon tai tilasto- ja indikaattoritietoon. Myös mielikuvat ohjaavat ihmisten käsityksiä hyvinvoinnista. Mielikuva on kuitenkin hyvin vahvasti markkinoinnin käsite, ja silloin kun tehdään maakuntatasoisia päätöksiä ja kehittämisehdotuksia, täytyy lähteä liikkeelle faktoista.

Tilastojen mukaan 17–24-vuotiaista nuorista jää Pohjanmaalla koulutuksen ulkopuolelle lähes joka kymmenes. Kouluterveyskysely paljasti, että masennus on yleisempää pohjalaisilla yläkoululaisilla kuin maassa keskimäärin ja trendi on ollut kasvava. Tuoreen alueellisen terveys- ja hyvinvointikyselyn tulokset kertovat, että Pohjanmaalla yksinäisyys vaivaa 8 prosenttia ja ikäihmisiä lähes tuplasti enemmän (15 %). Myös pohjalaismaakuntien tuore hyvinvointibarometri nosti esiin Pohjanmaan hyvinvoinnin haasteina psyykkisten pitkäaikaissairauksien rinnalla yksinäisyyden.

Totta on, että taloudellisten tunnuslukujen valossa Pohjanmaalla menee mukavasti koko Suomeen verrattuna. Vaikka työttömyysprosentti on vertailussa monesti ollut Manner-Suomen alhaisin, on Pohjanmaalla silti pitkäaikaistyöttömyyttä. Vaikeasti työllistyvien määrä 15–64 -vuotiaista on pysynyt 2,5 prosentissa. Tämä näkyy suoraan tukien käytössä ja pienituloisuudessa. Hyvinvoinnin puutteiden kova ydin näyttäisi myös pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometritutkimusten valossa olevan muodostumassa valitettavan pysyväksi pohjalaismaakunnissa. Barometrissa arvioitiin hyvinvoinnin kehityksen olevan heikointa työttömien, pienituloisten, asunnottomien, ylivelkaantuneiden ja päihdeongelmaisten joukossa.

Psyykkisistä pitkäaikaissairauksista kertoo karua kieltä se, että 25–64 -vuotiaiden mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien osuus on suurempi Pohjanmaalla kuin koko maassa keskimäärin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saa Pohjanmaalla 3,1% vastaavanikäisestä väestöstä, kun koko maan luku on 3,8 %. Pohjanmaalla alkoholia myydään vähemmän kuin koko maassa asukasta kohden laskettuna. Ongelmakäytöstä kertoo kuitenkin se, että päihdehuollon laitoshoidossa on asiakkaita prosentuaalisesti lähes yhtä paljon kuin muualla maassa, ja päihdehuollon avopalveluja käyttäviä on hiukan enemmän kuin maassa keskimäärin. Hyvinvointibarometrissa päihde- ja mielenterveysongelmien ennakoitiinkin olevan hyvinvoinnin ykköshaasteita lähivuosien aikana.

Väestön terveydentilan seuranta ja arviointi kunnan johdossa ja hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa ovat Pohjanmaalla olleet tähän asti koko maan lukuja selvästi alemmat. Hyvinvointitiedolla johtaminen voisi kuitenkin parhaimmillaan kääntää painopistettä kalliista jälkikäteisestä korjaamisesta ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hyvinvointia edistävään päätöksentekoon.

Alueelliset toimijat kuten BoWer – Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkosto sekä sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA ovat yhdessä maakuntaliiton, sairaanhoitopiirin, alueen korkeakoulujen, THL:n sekä järjestöjen kanssa keskeisessä roolissa alueellisessa tietotuotantoon liittyvässä kehittämistyössä. Tarvitaan alueellista osaamista ja analysointeja tiedon käyttöön saamiseksi ja hyödyntämisen parantamiseksi – pelkkä numeerinen tilasto- tai indikaattoritieto ei vielä itsessään riitä. Maakunnallisen tason hyvinvointistrategia on myös keskeinen työkalu tässä koordinointi- ja ennakointityössä. Yhteistyössä Pohjanmaalta löytyy riittävä osaaminen alueellisen tietotuotannon ja tiedolla johtamisen kehittämiseksi.

 

Kirjoittajat 
Kaarina Reini
Projektipäällikkö
BoWer - Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkosto

Arto Rautajoki
Kehitysjohtaja
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Tiia Ahonen
Tutkija
BoWer - Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkosto


Kirjoitus on julkaistu myös Pohjalaisessa 20.3.2014

 

Takaisin