Perusopetuksen valvonta ja nykytilan kehittämisen haasteet pohjoismaisessa kontekstissa

Julkaistu 20.02.2020.

Hankkeessa analysoidaan suomalaisen perusopetusjärjestelmän valvontaa ja sen kehittämistarpeita, mitkä ovat nykyisen järjestelmän heikkoudet, entä edut?

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen valvontajärjestelmä painottuu voimakkaammin huoltajan ja lasten oman toiminnan varaan epäkohtien ilmentyessä, ei niinkään systemaattisiin viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin ja viranomaislähtöiseen valvontaan.

Aiemmissa tutkimuksissa on myös tehty havaintoja, että huoltajat eivät uskalla käyttää oikeusturvakeinoja (esim. kannella aluehallintovirastoon), koska pelkäävät lapsen joutuvan sen jälkeen huonoon valoon koulussa. Opetustoimen lainsäädäntö on myös entistä monimutkaisempaa, joten myös opetustoimen henkilökunnan näkökulmasta systemaattisemmalle ohjaukselle voi olla tarvetta, jotta lainmukaiseen ratkaisuun päästään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, eikä kantelu- tai valitusprosesseihin tarvitsisi edetä.

Tällä hetkellä suurimpia asiaryhmiä, joista kannellaan ovat mm. kiusaamiseen puuttuminen, uskonnonvapausasiat sekä tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetusjärjestelyihin liittyvät kysymykset.  Valituksia tuomioistuimiin tehdään esimerkiksi koulukuljetuksista.

Pohjoismaisella vertailulla on tarkoitus etsiä toimivia vaihtoehtoja ja ideoita kotimaisen järjestelmän kehittämiseksi.

 

Perusopetuksen valvonta ja nykytilan kehittämisen haasteet pohjoismaisessa kontekstissa
Hankkeen johtaja:
Niina Mäntylä
Hankkeen kesto:
1.2.2020-31.8.2021
Rahoittaja:
Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS)
Ulkoinen rahoitus (euroa):
80 000
Tutkimusryhmä:
Julkinen toiminta ja organisaatiot/ InnoLab
Yhteyshenkilöt:
Hankejohtaja Niina Mäntylä & projektitutkija Ville Karjalainen
Tutkimuskumppanit:
Uppsala Universitet (professori Lotta Lerwall) ja Itä-Suomen yliopisto (professori Suvianna Hakalehto)

Uutiset:
Kuka valvoo perusopetusta?

Kaks.fi Polemiikki-lehti 19.2.2020

Takaisin

Päivitetty 06.04.2020 - Verkkotoimitus
Login