Vaasan yliopisto on nimennyt soveltavan filosofian professorin Tommi Lehtosen Vuoden tiedeviestijäksi. Lehtonen sai palkinnon kiitoksena ansiokkaasta tieteen yleistajuistamisesta ja osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän lisäksi Vaasan yliopisto jakoi yhden kunniamaininnan onnistuneesta tiedeviestinnästä. Kunniamaininnan sai sosiaali- ja terveyshallintotieteen yliopistonlehtori, dosentti Harri Raisio. Palkinnot jaettiin nyt toista kertaa yliopiston historiassa.

Yliopisto haluaa palkinnolla nostaa esiin tieteen ja yhteiskunnan välistä yhteyttä ja luottamusta sekä kansalaisten oikeutta tieteelliseen tietoon. Tutkitun tiedon tulkitsemiselle ja tuomiselle yhteiskunnalliseen keskusteluun on vahva tilaus, ja tässä työssä tutkijat ovat ammattilaisia.

­– Monet tutkijamme ovat tehneet ansiokasta tiedeviestintää ja osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun kuluneen vuoden aikana. Palkitsemalla yliopisto haluaa kannustaa tutkijoita aktiiviseen viestintään ja vuorovaikutukseen kansalaisten ja päättäjien ja median kanssa, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Palkintoraadin jäsenen, Vaasan yliopiston InnoLab -tutkimusalustan johtajan Mari K. Niemen mukaan tiedeviestintä 2020-luvulla on monipuolista, monikanavaista vuorovaikutusta monenlaisten yleisöjen kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

–  Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa palkitsee myös tutkijan, sillä se avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön, auttaa tarttumaan relevantteihin tutkimusaiheisiin ja tukee tulosten hyödyntämistä, sanoo Niemi.

­Filosofisia näkökulmia blogin kautta

Vaasan yliopiston vuoden tiedeviestijänä palkittu professori Tommi Lehtonen on tiedeviestinnän moniottelija. Hän on tunnettu esimerkiksi Ajatusyhteys-blogistaan, jota hän on julkaissut jo yli kymmenen vuoden ajan. Blogi on yliopiston luetuin ja kommentoiduin. Lehtonen käsittelee blogissaan usein käytännön kysymyksiä filosofista näkökulmista, mukana on johtamisen etiikkaa, vastuullista sijoittamista ja kulttuurien kohtaamista.

Lehtonen on kertonut tutkimuksestaan lukuisilla yleisöluennoilla, tapahtumissa ja sidosryhmätilaisuuksissa sekä järjestänyt filosofiapäiviä ja Oiva Ketonen -luentoja. Hän tuo esiin tietämystään myös mediassa ja on vapaan sivistystyön uuttera toimija niin luennoitsijana kuin Vaasan kesäyliopiston tiederehtorina.

Lehtonen kertoo olevansa iloinen ja kiitollinen saamastaan tunnustuksesta.

– ­Demokraattisissa yhteiskunnissa on tärkeää, että tutkimuksen tekemisen ja tulosten merkitystä avataan kaikelle kansalle. Se on tärkeää myös poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon sekä päätösten kriittisen arvioinnin kannalta. Siksi tarvitaan tieteen yleistajuistamista.

Lehtosen mukaan yhteiskunnallinen keskustelu rikastuttaa tutkijan roolia ja itse tutkimusta.

­– Tutkimusaiheiden sisäinen kiinnostavuus on tutkijan työn ruisleipä, mutta on erittäin hienoa ja arvokasta, jos keskustelun keinoin voi tutkijana vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin ja ajattelutapoihin.

Hän kertoo julkaisseensa lähes kaikista viime vuosien tutkimusideoistaan ensin blogikirjoituksen.

­–Se, että jo ideointivaiheessa kirjoittaa todellisille lukijoille, kehittää omaakin ajattelua ja ymmärrystä. Blogin kautta olen tavoittanut merkittävästi laajemman lukijakunnan kuin tutkimusartikkeleilla, ja olen löytänyt oman ääneni.

Keskusteluja kompleksisuusajattelusta

Yliopisto jakoi kunniamaininnan tiedeviestinnästä Harri Raisiolle, joka on perustanut yhdessä julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan kanssa Keskusteluja kompleksisuusajattelusta -podcastin. Vuonna 2016 käynnistynyt podcast tekee kompleksisuusajattelua tunnetuksi ja sitä kautta tukee organisaatioiden muutostyötä ja työhyvinvoinnin johtamista.

Raision juontajapari on Kevan työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister, jonka ideasta podcast perustettiin. Joka jaksossa on mukana Raision kutsuma vieras eli kompleksisuusajattelusta kiinnostunut johtaja, tutkija tai kehittäjä. Mukana ovat olleet esimerkiksi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Sitran yliasiamies Jyrki Katainen ja tulevassa jaksossa alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

– On ollut hienoa tavata monia erilaisia kompleksisuusajattelijoita. Jokainen keskustelu on jäänyt positiivisella tavalla mieleen. Erityisen hienoa on se, että millaisella innostuksella vieraat ovat lähteneet mukaan. Podcast on johtanut myös kompleksisuusverkoston perustamiseen Suomeen ja sitä kautta myös ensi kuussa Gaudeamuksen julkaisemaan kirjaan Johtaminen kompleksisessa maailmassa.

Raision mukaan rajattuun teemaan keskittyvä podcast on hyödyllinen, kun haluaa tehdä jotakin asiaa tunnetuksi.

– Kolmen kauden aikana on luotu kattava paketti siitä, mistä kompleksisuusajattelussa on kyse. Toki tämä vaatii kuulijalta panostusta, koska podcastin jaksot ovat tunnin mittaisia.

Podcastien suosio on varsinkin viime aikoina ollut kasvussa. Raisio neuvookin podcastin aloittamista pohtivia miettimään teemaa tarkkaan.

­ ­– Podcasteja on nykyään vaikka kuinka paljon. Pitää erottua joukosta, mieluummin jopa liian rajattu teema, kuin kaikille jotakin, hän sanoo.

IMG_0700-ryhmä.jpg
Palkintoraadin jäsen, tutkimusalustajohtaja Mari K. Niemi, Vuoden tiedeviestijä professori Tommi Lehtonen, kunniamaininnan saanut yliopistonlehtori Harri Raisio ja rehtori Jari Kuusisto.

Lisätietoja

Tommi Lehtonen, professori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8379, tommi.lehtonen (at) univaasa.fi
Harri Raisio, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8405 harri.raisio (at) univaasa.fi

Julkaistu 14.02.2020.

Takaisin