Väitös: EU:n yrityskauppavalvonnalla merkittävä vaikutus Suomen yrityskauppasääntöjen tulkintaan

Julkaistu 16.05.2016.

Väitöstutkimuksen mukaan EU:n tuomioistuimen antamat kriteerit ovat nähtävissä myös Suomen viimeaikaisessa kilpailuoikeudellisessa ratkaisukäytännössä kuten NCC/Destia -ratkaisussa.

Euroopan unionin yrityskauppavalvonnassa arviointikriteerit ovat muuttuneet rakenteellisesta lähestymistavasta käyttäytymistä painottavampaan lähestymistapaan. Muutos lähestymistavassa näkyy myös Suomen viimeaikaisessa kilpailuoikeudellisessa ratkaisukäytännössä, ilmenee kauppatieteiden lisensiaatti Jaana Boëliuksen väitöstutkimuksesta.

– EU:n yrityskauppavalvonta on vaikuttanut merkittävästi Suomen yrityskauppasääntöjen tulkintaan ja täytäntöönpanoon, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina väittelevä Boëlius.

Väitöskirjassaan Boëlius tarkastelee EU:n yrityskauppavalvonnan kehityksen vaikutusta Suomen yrityskauppavalvonnan kehitykseen oligopolistisilla markkinoilla eli markkinoilla, jossa on vain rajoitettu määrä suuria yrityksiä, jotka vähäisen määränsä vuoksi ovat riippuvaisia toisistaan.

Boëliuksen tutkimuksen kohteena on niin sanottu interregulaatio, jolla tässä tarkoitetaan EU:n ja Suomen yrityskauppasäännösten ja tapauskäytännön välistä keskinäistä riippuvuutta. Painopisteenä tutkimuksessa on oligopolistisilla markkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen kilpailuvaikutusten arviointikriteerit ja niiden kehitys.

Kielteiset kilpailuvaikutukset voidaan jakaa kahteen kastiin

Oligopolistisilla markkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen seurauksena syntyvät kilpailuvaikutukset voidaan jakaa niin sanottuihin yhteensovitettuihin ja yhteensovittamattomiin vaikutuksiin.

Yhteensovitetuilla vaikutuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yritykset, jotka aikaisemmin eivät ole sovittaneet toimintojaan yhteen, voivat yrityskaupan seurauksena harjoittaa todennäköisemmin yhteensovittamista ja vahingoittaa siten tehokasta kilpailua. Yhteensovittaminen voi yrityskaupan seurauksena olla myös helpompaa, kestävämpää tai tehokkaampaa.

Yhteensovittamattomilla vaikutuksilla tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa yrityskauppa voi poistaa merkittävän kilpailupaineen yhdeltä tai useammalta yritykseltä, joiden markkinavoima tämän seurauksena lisääntyisi ilman toimintojen yhteensovittamista.

Airtours vs. Komissio -ratkaisu tärkeä vedenjakaja

Boëliuksen väitöstutkimuksen mukaan yrityskauppojen arviointikriteerien kehitys on muuttunut rakenteellisesta lähestymistavasta käyttäytymistä painottavampaan lähestymistapaan.

– Kehitysvaiheiden vedenjakajana voidaan pitää EU:n ensimmäisen asteen tuomioistuimen (nykyisin yleinen tuomioistuin) Airtours vs. Komissio -ratkaisua, jossa tuomioistuin antoi kolme välttämätöntä edellytystä kielteisten kilpailuvaikutusten toteamiseksi, Boëlius sanoo.

Airtours on brittiläinen matkanjärjestäjä, joka halusi ostaa toisen brittiläisen matkanjärjestäjän.  Vaikka kauppa ei olisi tuonut yksittäiselle yritykselle määräävää markkina-asemaa, niin komission mukaan se olisi johtanut markkinoilla yhteiseen määräävään markkina-asemaan, jossa kolme suurinta yritystä olisi hallinnut markkinoita.

EU:n tuomioistuimen mukaan komissio ei osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että keskittymä aiheuttaisi kolmen suuren matkanjärjestäjän yhteisen määräävän markkina-aseman, joka merkittävästi estäisi tehokasta kilpailua. Tuomioistuin määrittelikin kriteerit, joiden perusteella kilpailuvaikutuksia on arvioitava.

Ensinnäkin yhteensovittamiseen osallistuvien yritysten on pystyttävä valvomaan riittävässä määrin, noudatetaanko yhteensovittamisen ehtoja. Toiseksi edellytetään, että on olemassa uskottavia kurinpalautusmekanismeja, joita voidaan soveltaa, jos yhteensovittamisen ehdoista poiketaan. Kolmanneksi ulkopuolisten, esimerkiksi nykyisten ja potentiaalisten kilpailijoiden, jotka eivät osallistu yhteensovittamiseen, eikä asiakkaiden reaktiot saisi vaarantaa yhteensovittamisen odotettuja tuloksia.

– Nämä edellytykset ovat nähtävissä myös Suomen viimeaikaisessa kilpailuoikeudellisessa ratkaisukäytännössä, kuten niin sanotussa NCC/Destia -ratkaisussa, Boëlius sanoo.

Tapauksessa NCC Roads oli hankkimassa Destian asfalttipäällystetoimintaa. Kilpailuviraston ja markkinaoikeuden mukaan NCC:lle ja Lemminkäiselle olisi syntynyt sellainen yhteinen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estäisi kilpailua pääkaupunkiseudun asfalttimassan valmistuksessa ja myynnissä.

EU:n tuomioistuin on myöhemmin todennut muun muassa, että edellä mainittujen edellytysten erillistä, mekaanista tarkastelua tulee välttää. Nähtäväksi jää, kuinka mahdollinen tuleva kehitys EU:ssa vaikuttaa Suomen yrityskauppavalvonnan kehitykseen.

Lisätiedot

Jaana Boëlius, 040 550 9050, sähköposti: jaana.boelius(at)gmail.com

 

Boëlius, Jaana (2016). Interregulation of Oligopolistic Markets – Finnish Merger Control in View of EU Merger Regulation and EU Case Practice. Acta Wasaensia 350.

Väitöskirjan tilaukset ja pdf

Takaisin

Päivitetty 16.05.2016 - Verkkotoimitus
Login