Verkostoitumistreffeillä opiskelijat ja työnantajat kohtaavat

Julkaistu 03.05.2019.

Verkostoitumistreffeillä opiskelijat pääsivät tapaamaan työnantajia ja hiomaan heidän avullaan työnhakutaitojaan. Kuvassa KPMG:n Vaasan toimiston johtaja Anne Kulla esittäytymässä opiskelijoille.

Luentosalissa on jännittävä tunnelma, kun opiskelijat ja työelämän edustajat valmistautuvat tutustumaan toisiinsa verkostoitumistreffeillä. Tarkoituksena on, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan hissipuheen pitämistä rekrytointiammattilaisten sparraamana sekä keskustelemaan kuinka omaa osaamista voisi markkinoida, mitä työnantajat rekrytilanteissa miettivät ja millaisiin seikkoihin työhakemuksessa kannattaa panostaa.

Verkostoitumistreffit ovat osa Oman osaamisen markkinointi ja työnhaku -opintojaksoa, jonka vastuuopettajina toimivat yhdessä asiantuntija Sunna Vainiomaa ja amanuenssi Katri Pöntinen. Kurssilla eri alojen opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämän edustajiin sekä hiomaan hissipuheitaan ja päivittämään ansioluetteloitaan heidän avullaan.

- Halusimme saada työnantajat ja opiskelijat kohtaamaan keskenään. Toteutustapa oli uusi niin opiskelijoille kuin työnantajille, Vainiomaa kertoo.

Opiskelijat ottivat yhteyttä yrityksiin

Opintojakson tavoitteena oli, että opiskelija osaa ottaa huomioon työelämän osaamistarpeet ja markkinoida omaa osaamistaan työnhaussa. Tätä varten verkostoitumistreffeille oli kutsuttu paikalle työnantajia, jotka opastivat ja kannustivat opiskelijoita oman osaamisen tunnistamiseen sekä sen markkinointiin. Mukana olivat ABB, Wärtsilä, KPMG, Pohjanmaan ELY-keskus, Vaasan kaupunki ja Adecco.

- Tämä oli todella hyvä mahdollisuus päästä harjoittelemaan työhaastattelutilannetta ja sitä, miten kertoa omista osaamisistaan ja vahvuuksistaan, palveluvastaava Anne Lindell Vaasan kaupungilta kertoo.

Opiskelijat kutsuivat itse työnantajien edustajat paikalle. Opiskelijat saivat pienryhmässä miettiä työnantajia, joita haluaisivat pyytää mukaan ja jokainen ryhmä valitsi kaksi, joihin ottaa yhteyttä.

- Ryhmän jäsenet sopivat keskenään, kuka etsii yhteystiedot, kuka ottaa yhteyttä ja millä tavalla ja kuka vastaanottaa työnantajan edustajan. Tämäkin oli opiskelijoille harjoitusta kontaktien luomiseen, Vainiomaa kertoo.

Yritysten edustajat olivat mielissään, kun yhteydenottajina olivat opiskelijat.

- Opiskelijat kertoivat hyvin kutsussaan tilaisuuden tarkoituksen, joten lähdin erittäin mielelläni mukaan. Odotukseni täyttyivät, jopa ylittyivät tilaisuudessa! Toivottavasti tällaisia kursseja järjestetään jatkossakin opiskelijoille, Lindell iloitsee.

Hissipuheen pitäminen on taitolaji

Kurssi koostui kolmesta työpajasta, joissa kahdessa ensimmäisessä käsiteltiin työelämätarpeiden ja oman osaamisen tunnistamista ja markkinointia sekä verkostoitumista. Sama opintojakso on toteutettu jo muutaman lukuvuoden ajan, mutta palvelu on ostettu ulkopuolelta. Tällä kertaa haluttiin käyttää yliopiston sisäistä osaamista ja kokeilla tiimiopettajuusmallia, jossa opettajilla on tasavertainen vastuu suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kurssin toteutus perustuu work smart -uraohjausmalliin.

Opiskelijat laativat opintojakson aikana osaamisprofiilin, jonka pohjalta he harjoittelivat hissipuheen pitämistä ensin toisilleen ja kolmannella tapaamiskerralla työnantajille. KPMG:n Vaasan toimiston johtaja Anne Kulla kertoo hissipuheiden olevan uudehko trendi. Työelämässä hän on ehtinyt kuulla jo lukuisia tuotoksia oman osaamisen paketoinnista.

- Odotin mielenkiinnolla, millaisia ratkaisuja opiskelijat ovat keksineet. Työssäni olen törmännyt jo hyvinkin luoviin lausahduksiin. Itsellekin tuli hyvä mieli, kun opiskelijat ilahtuivat kannustuksesta tai saivat kehitysvinkkejä puheisiinsa.

Henkilöstöjohtamisen maisteriopiskelija Arto Laakso kokee hissipuheiden harjoittelemisen ja työnantajaedustajien tapaamisen tärkeäksi jo opiskeluaikana. Hän kertoo olleensa aiemminkin opinnoissaan kursseilla, joissa yritysten kanssa tehdään case-yhteistyötä.

-  Laatimamme hissipuheet kehittyivät työpajan aikana, kun saimme palautetta niihin. Oli kiinnostavaa kuulla suoraan yritysten edustajilta, mitä osaamista organisaatioissa haetaan.

Hän toivoo, että yhteistyötä yritysten kanssa tiivistettäisiin ja monipuolistettaisiin tekemällä yhteistyötä kaikenkokoisten yritysten kanssa.

- Kurssin jälkeen on hienoa huomata, jos me opiskelijat olemme kyenneet tuomaan uusia innovaatioita tai muutoin auttamaan yritystä hahmottamaan asioita ulkopuolisten silmin.

Kannattaa verkostoitua kiinnostavien työnantajien kanssa

Henkilöstöjohtamisen maisteriopiskelija Taija Järvilahti lähti kurssille avoimin mielin toiveissaan saada vinkkejä työnhakuun. Hänen mielestään kurssin suurin anti oli tutustua työnantajiin ja saada heiltä tietoa millaisiin asioihin rekrytoinneissa kiinnitetään huomiota.

- Uutena asiana opin, että eri työnhakuprofiileissa kannattaa käyttää samaa kuvaa, jotta työnantajat tunnistavat ja muistavat sinut samaksi tyypiksi. Opin myös, ettei kannata liikaa mainostaa hakemuksessa sitä, että tarvitsee tai haluaa työpaikan, sillä se on jo selvää, koska on hakemassa sitä, Järvilahti pohtii.

Laakso on Järvilahden kanssa samoilla linjoilla ja jatkaa.

- Opin, että rekrytoijatahot ovat inhimillisiä ja persoonallisia, he painottavat erilaisia asioita hakemuksissaan. Yhdenlainen hakemus voi olla huono tiettyyn paikkaan, mutta hyvä taas toiseen. Olisikin hyvä tietää, minkälaiset asiat kiinnostavat työnantajaa eli, mistä kannattaa kertoa. Osittain tämä selviää työpaikkailmoituksesta, joten se kannattaa lukea huolellisesti.

Sekä opiskelijat että yritysten edustajat ovat tyytyväisiä tapaamiseen. Molemmista tuntuu, että tilaisuudesta sai paljon ajattelemisen aihetta tulevaisuuteen – sekä rekrytoijan että työnhakijan näkökulmasta.

- Tee sitä, mistä aidosti pidät ja innostut. Motivaatio näkyy ja vie eteenpäin, Kulla kannustaa opiskelijoita.

Piipahdus verkostoitumistreffeillä kantoi hedelmää erityisesti Laaksolle.

- Yksi taho kutsui haastatteluun myöhemmin kurssin jälkeen. Olin hakenut sinne harjoittelijaksi jo aiemmin. En tiedä, kuinka paljon kurssilla mukana oleminen vaikutti tähän. Ainakin pystyi tehdä itseänsä tutuksi jo ennen varsinaista työhaastattelua.

Teksti: Tiia Alkkiomäki

Takaisin

Päivitetty 03.05.2019 - Verkkotoimitus
Login