Väitös: Pakkoyrittäjän elämänhallinta perustuu muuntautumiskykyyn

Julkaistu 19.05.2014.

(kuva/picture: flickrcc)

Filosofian maisteri Jenni Kantolan johtamisen alan väitöstutkimuksessa tarkastellaan pakkoyrittäjyyttä. Tutkimus auttaa ymmärtämään yksilön kokemuksia yrittäjänä pakkoon perustuvan lähtötilanteen jälkeen.

Pakkoyrittäjyys tarkoittaa tilannetta, jossa yrittäjäksi on ryhdytty muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Tyypillistä on se, että yrittäjyyttä ei ole harkittu aiemmin itselle sopivana vaihtoehtona.

– Ratkaisuun vaikuttavat usein monet tekijät, kuten työttömyyden uhka, työttömyys tai toimialaan vaikuttavat rakennemuutokset tai henkilökohtaiset syyt. Suuri osa edustaa ammatinharjoittajia ja yksinyrittäjiä, Kantola kertoo.

Kantolan tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjien kokemuksia pakkoyrittäjyydestä ja elämänhallinnasta. Kantola haastatteli tutkimuksessaan 16 pakosta yrittäjäksi lähtenyttä, jotka kertoivat omat selviytymis- eli copingtarinansa. Tarinat kuvastavat yrittäjän henkilökohtaista kasvua ja tasapainon hakemista, jossa henkisillä ja kognitiivisilla hallintakeinoilla on merkittävä rooli.

Pettymyksestä elämänhallintaan

Tulokset osoittavat, että pakkoyrittäjän lähtötilanteessa kokema pettymys heijastuu koko kokemukseen yrittäjänä.

– Pakosta yrittäjäksi lähtenyt voi kokea sekä joutuneensa palkkatyön ulkopuolelle että vahvasti tuntea toiseutta suhteessa muihin yrittäjiin, Kantola kertoo.

Keskeisiksi elämänhallintakeinoiksi pakkoyrittäjät kertoivat eron luomisen perinteiseen yrittäjyyteen, työn uudelleenarvioimisen ja uudenlaisen yrittäjäidentiteetin luomisen.

Pakosta yrittäjäksi lähteneet kokivat eroavansa niin tavoitteiltaan kuin toiminnaltaan perinteiseksi näkemästään kasvusuuntautuneesta ja omaa etua tavoittelevasta stereotyyppisestä yrittäjämallista.

Työn lähtökohtiin liittyvää pettymystä pyrittiin häivyttämään muokkaamalla omaa asennoitumista työtä ja työntekoa kohtaan sekä lisäämällä mm. vapaa-ajan painoa omassa arvomaailmassa.

Hukkuneet, ajelehtijat, purjehtijat ja rantautuneet

Yrittäjien tarinoihin perustuen Kantola jakoi coping-kokemukset neljään eri ryhmään: hukkuneet, ajelehtijat, purjehtijat ja rantautuneet. Ryhmät erosivat toisistaan selviytymiskeinojen, mielekkyyden kokemisen ja yrittäjänä jatkamisen suhteen.

Aiempi kokemus toimialalta ja sosiaalinen tuki koettiin merkittävinä voimavaroina.

– Kokemukseen ja selviytymiskeinoihin vaikutti keskeisesti se, miten yksilö kehittää ja muuntaa itsestään yrittäjämäisen toimijan, jotta pärjää ympäristössä, johon ei aiemmin uskonut omaavan kykyä tai vetoa, kertoo Kantola.

Kantola tutkimus nostaa esille yrittäjien elämänhallinnan merkityksen suhteessa jaksamiseen ja muistuttaa työnohjauksellisten menetelmien tärkeydestä sekä aloittavien että jo pidempään yrittäjänä toimivien keskuudessa.

Väitöstiedot

FM Jenni Kantolan johtamisen ja organisaatioiden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus “Narrating coping experiences of necessity entrepreneurs” tarkastetaan perjantaina 23.5.2014 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Anne Kovalainen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Riitta Viitala.

Julkaisun tilaukset ja pdf

Takaisin

Päivitetty 19.05.2014 - Verkkotoimitus
Login