Väitös: Nuoret insinöörit eivät juuri mieti työnantajan odotuksia: jos en saa vaihtelua, lähden

Julkaistu 03.12.2019.

Roger Nylund väittelee Vaasan yliopistossa torstaina 12. joulukuuta.

Mitä hyötyä tästä on minulle? Kysymys kuvaa hyvin nuorten insinöörien mietteitä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työnantajaa kohtaan. Tämä käy ilmi Roger Nylundin johtamisen alan väitöstutkimuksesta, jossa hän tutki nuorten insinöörien ajatuksia suhteessa työhönsä ja työnantajaansa psykologisen sopimuksen näkökulmasta.

– Tutkimusta varten haastattelemieni nuorten insinöörien vastauksissa näkyy, että he mieltävät oikeutensa ja velvollisuutensa työnantajaa kohtaan hyvin paljon vain omasta näkökulmastaan. What’s is it for me -ajattelu näkyy esimerkiksi sitoutumattomuuspuheessa: ”Jos en saa haasteita ja vaihtelua, niin lähden.” Toisaalta he eivät yleensä lähde mihinkään, ainakaan pois yrityksestä, kertoo Vaasan yliopistossa väittelevä Nylund.

Insinöörit ovat Suomen kaltaisessa pienen vientiriippuvaisen maan kannalta tärkeä ryhmä. He rakentavat osaltaan sitä vientiteollisuutta, jolla hyvinvointimme tulisi rahoittaa. Nylund tutki nuoria insinöörejä neljässä suuressa Vaasan energiaklusteriin kuuluvassa yrityksessä.

Haasteellinen tehtävä tarkoittaa nuorelle insinöörille aivan muuta kuin esimiehelle

Tulokset osoittivat, että nuorten insinöörien psykologiset sopimuksensa olivat varsin jäsentymättömiä ja yksipuolisia. Nuoret vaikuttivat olevan sitoutuneita lähinnä vain omiin elämänprojekteihinsa ja heillä oli varsin vähän sanottavaa työnantajiensa mahdollisista odotuksista heitä kohtaan.

– He olivat kyllä valmiita sitoutumaan työnantajayrityksiin – ainakin niin kauan kun heille tarjotaan vaihtelua, haasteita ja kehittymismahdollisuuksia. Näissä käsitteissä piileekin käytännön kannalta tutkimuksen ehkä mielenkiintoisin havainto, paljastaa Nylund.

Kun nuoret insinöörit ja heidän esimiehet kuvailivat kehitystä ja muita käsitteitä, kuvaukset olivat osittain aivan päinvastaisia. Esimerkiksi ”haasteellinen tehtävä” näytti tarkoittavan nuorelle sitä, että hän saisi tehdä toisaalta jotakin selkeästi rajattua, mutta vaikeaa tehtävää ja toisaalta jotain, mitä ei ole aiemmin tehnyt. Esimiehen näkökulmasta sama käsite tarkoitti vastuunottoa jostakin osaamisalueesta, jota oli jo ehditty harjoitella ja oppia. Tämä näyttäisi olevan yksi tutkimuksessa havaituista kipukohdista. Toinen kipukohta on se, että näitä nuoria näyttäisi olevan vaikea houkutella esimiestehtäviin.

– Tähänkin voisi todennäköisesti vaikuttaa vahvistamalla psykologisia sopimuksia, arvioi Nylund.

Psykologinen sopimus voi vaikuttaa sitoutumiseen ja motivaatioon

Psykologisen sopimuksen käsite viittaa yksilön käsityksiin siitä, mitkä ovat molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa. Kyse on työntekijän ja työnantajan molemminpuolisista, ääneen lausutuista ja hiljaisista odotuksista toisiaan kohtaan. Odotusten täyttyminen vaikuttaa työntekijän sitoutumiseen ja motivaatioon työssään ja sitä kautta työn ja yrityksen tuloksiin. Tutkimus osoittaa, että psykologisia sopimuksia vahvistamalla saavutetaan monia hyviä asioita, kuten juuri motivaatio ja sitoutuminen. Tämä on sekä yksilön että työnantajaorganisaation etu.

Aiempi tutkimus psykologista sopimuksista on lähtenyt liikkeelle Amerikasta ja levinnyt sieltä ympäri maailmaa. Käsitettä on tutkittu eniten julkisella sektorilla ja palvelualoilla. On osoittautunut, että psykologinen sopimus on aikaan, kulttuuriin ja paikkaan sidottu. Se on myös dynaaminen, minkä takia sitä on syytä tutkia yhä uudelleen eri konteksteissa ja eri henkilöstöryhmien näkökulmasta. Nylundin väitöstutkimuksen mukaan nuorten suomalaisten insinöörien psykologisissa sopimuksissa oli joitakin poikkeavia piirteitä verrattuna aiempiin tutkimuksiin.

– Painotus autonomiaan, vaihteluun, mahdollisuuksiin itsensä kehittämiseen ja oppimiseen näyttäisi olevan voimakas. Haasteet näyttäytyivät tärkeämpinä kuin koettu turvallisuus. Nuoret vaikuttivat kyllä olevan valmiita sitoutumaan, mutta eivät välttämättä pitkään, sanoo Nylund.

Lisätiedot

Roger Nylund, puh. 050 527 2281, roger.nylund(at)novia.fi

Nylund, Roger (2019) Unga ingenjörers psykologiska kontrakt inom teknologi-industrin: en tematisk analys av drivkrafter, relationer och framtidsvisioner. Acta Wasaensia 433. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-888-7

Väittelijän tiedot

Roger Nylund on syntynyt Pohjan kunnassa, Läntisellä Uudellamaalla vuonna 1958. Hän valmistui rakennusinsinööriksi Vasa Tekniska läroanstaltista vuonna 1983 ja filosofian maisteriksi Åbo Akademista vuonna 2007. Lisäksi Nylundilla on ammattiopettajan tutkinto Tampereen Opettajakorkeakoulusta vuodelta 2009. Nylund on toiminut urallaan pientalo- ja saha-alalla johtamistehtävissä noin 25 vuotta. Hän asuu Vaasassa ja työskentelee tällä hetkellä Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksikön opinto-ohjelmavastaavana ja kv-koordinaattorina.

Väitöstilaisuus

FM Roger Nylundin johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus “Unga ingenjörers psykologiska kontrakt inom teknologi-industrin - en tematisk analys av drivkrafter, relationer och framtidsvisioner” tarkastetaan torstaina 12.12.2019 klo 12 Vaasan yliopiston päärakennuksen Kurtén-auditoriossa

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Anette Hallin (Åbo Akademi) ja kustoksena dosentti Niina Koivunen. Väitöstilaisuus on ruotsinkielinen.

Takaisin

Päivitetty 03.12.2019 - Verkkotoimitus
Login