Kansalaiset toivovat turvapaikkakeskusteluun kiihkotonta ilmapiiriä ja lisää faktaa

Julkaistu 21.03.2017.

Ministeri Paula Risikko, tutkija Alisa Puustinen ja dosentti Harri Raisio esittelivät tutkimuksen tuloksia.Satu Sisättö/Valtioneuvoston kanslia

Suomalaiset haluavat, että turvapaikkapolitiikasta voisi keskustella ilman pelkoa leimautumisesta, asiallisesti ja faktojen pohjalta. Eniten turvapaikkapolitiikassa puhututtavat yhteiskunnan polarisaatio, kotoutumisen edistäminen jo turvapaikkaprosessin aikana sekä turvapaikanhakijatilanteen vaikutus turvallisuuteen. Tämä selviää Vaasan yliopiston tekemästä mielipidetutkimuksesta, joka on tehty sisäministeriön toimeksiannosta.

Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen pohjana toimivat sähköinen kysely sekä viidellä paikkakunnalla järjestetyt keskustelutilaisuudet, kertoo sisäministeriön tiedote.

Sisäministeriön tiedotteen mukaan enemmistö vastaajista koki turvapaikanhakijatilanteen jonkinasteisena uhkana sisäiselle turvallisuudelle. Vastaajia huolettavat esimeriksi konfliktit eri väestöryhmien välillä.

Suurin osa vastaajista on myös sitä mieltä, että viranomaisten tulee poistaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt. Kansalaiskyselyn vastaajat suhtautuivat kriittisesti siihen, että kirkoilla, aatteellisilla järjestöillä tai yksittäisellä kansalaisella olisi oikeus suojella laittomasti maassa oleskelevia.

Samalla tutkimukseen osallistuneet kertoivat haluavansa auttaa apua todella tarvitsevia: vastaajat haluaisivat panostaa selkeästi enemmän kehitysyhteistyöhön, kriisinhallintaan ja kiintiöpakolaisten vastaanottoon.

Vastaajat haluaisivat lisäksi lyhentää turvapaikkaprosessin kestoa ja tehostaa oleskeluluvan saaneiden työllistymistä.

Tutkimukseen osallistuneiden vastauksissa korostui myös tarve suoralle viranomaistiedottamiselle. Nykyisellään kaikkea viranomaistietoa ei löydetä tai osata hyödyntää. Vastaajat näkivät ongelmaksi myös median värittyneeksi koetun uutisoinnin ja julkisen keskustelun polarisoitumisen. Äärimmäiset mielipiteet suuntaan ja toiseen ovat saaneet huomattavasti enemmän näkyvyyttä ja kuuluvuutta, kuin mitä niiden suhteellinen osuus kansasta antaisi odottaa.

Suurin osa keskustelutilaisuuksissa syntyneistä ideoista koski esikotoutumista, eli turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa viettämää aikaa. Vastaajien mukaan aika tulisi käyttää mielekkäästi muun muassa kielenopiskelun ja työelämävalmiuksien kehittämisen parissa sekä tutustumalla suomalaisen yhteiskunnan arkeen. Tämän katsottiin nopeuttavan ja helpottavan suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista ja vähentävän turvapaikanhakijoiden turhautumista turvapaikkaprosessin aikana.

Mielipidetutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva suomalaisten näkemyksistä, kokemuksista ja mielipiteistä turvapaikanhakijatilanteesta sekä ideoita toiminnan kehittämiseen tulevaisuudessa. Osallistujina oli 16–70-vuotiaita naisia ja miehiä eri puolilta Suomea.

Lue tutkimus kokonaisuudessaan

Lisätietoja

Kehittämisjohtaja Harri Martikainen, sisäministeriö, p. 0295 488 512, harri.martikainen(at)intermin.fi

Dosentti, lehtori Harri Raisio, Vaasan yliopisto p. 029 449 8405, harri.raisio(at)uva.fi (tutkimus)

Tutkija Alisa Puustinen, p. 0299 530 445, alisa.puustinen(at)mil.fi (tutkimus)

Takaisin

X

Lähetä palautetta tästä sivusta

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi

Palautteesi

 
Päivitetty 21.03.2017 - Verkkotoimitus
Login