Suuryrityskysely kertoo: Lainsäädännön ennakoimattomuus jarruttaa suuryritysten ilmastotoimia, mutta yhteiskuntavastuu ohjaa tekoihin

Julkaistu 16.03.2020.

Suuryritysjohtajista valtaosa, 81 prosenttia, pitää yhteiskuntavastuuta yhtenä tärkeimmistä syistä tarttua ilmastotoimiin. Yleisin ilmastotekoja jarruttava tekijä on lainsäädännön ennakoimattomuus, katsoo 41 prosenttia. Noin neljännes johtajista kertoo, ettei mikään hidasta ilmastotekoihin ryhtymistä. Toinen neljännes kokee, että omilla toimilla on vain vähäinen vaikutus ilmastonmuutoksen hidastamiseen.

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen suuryrityskyselystä. Kyselyyn vastasi 197 johtajaa suurimmista Suomessa toimivista yrityksistä. Tutkimuksen ovat tehneet Vaasan yliopiston InnoLab ja e2 Tutkimus.

Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

– Suuryritysten johtajien näkemykset ovat tärkeä tutkimuskohde, sillä esimerkiksi teollisuudella ja kaupalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaviin ilmastotekoihin, hankkeen johtaja, Vaasan yliopiston InnoLab -tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi kertoo.

Lainsäädäntö, verotus ja yritystuet eivät motivoi ilmastotoimiin

Vain kahdeksan prosenttia johtajista katsoo, että verotukselliset ja lainsäädännölliset tekijät saavat yritykset tarttumaan ilmastotoimiin. Yritystuet kannustavat neljää prosenttia.

Lainsäädännön ennakoimattomuus on yritysjohtajien useimmin mainitsema ilmastotoimia hidastava tekijä.

– Yritykset toivovat ennakoitavaa toimintaympäristöä, mutta maan hallitukset vaihtuvat vaalikausittain. Sekä puolueiden välillä että niiden sisällä on erimielisyyksiä ilmastopolitiikasta, Vaasan yliopiston professori Tommi Lehtonen toteaa.

Kyselyn mukaan suurimmat tiedonkatveet liittyvät valmisteilla oleviin poliittisiin toimiin.

Yritysjohtajat perustelevat ilmastotekoja yhteiskuntavastuulla

Ilmastotoimiin tarttumista perustellaan suuryrityksissä yhteiskuntavastuulla ja julkisuuskuvan vahvistamisella.

– Yhteiskuntavastuun kantaminen on myös yrityksen markkinointia ja kilpailutekijä, tutkija Annu Perälä Vaasan yliopistosta sanoo.

Runsas kolmannes johtajista arvioi, että ilmastoimet voivat parantaa yrityksen kilpailuasetelmaa. Toisaalta joka viidennen mukaan kilpailukyvyn heikkeneminen vähentää halua ilmastotekoihin.

Syvin huoli ilmastonmuutoksessa liittyy ongelman globaaleihin vaikutuksiin sekä tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksiin. Vain harva yritysjohtaja painottaa huolenaiheena ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia Suomen taloudelle tai vastaajien yrityksille.

Osa kyseenalaistaa ilmastotoimien vaikuttavuuden, toisten motivaatiota ei vähennä mikään

Suuryritysten johtajien joukosta erottuu kaksi erilaista ajattelutapaa. Noin neljäsosa johtajista kyseenalaistaa yrityksen tekemien ilmastotoimien vaikuttavuuden isossa mittakaavassa. Vastaava osa kokee, ettei mikään heikennä halua tehdä ilmastotekoja.

– Tulokset osoittavat, että erityisesti kaupan alalla on motivaatio korkealla. Siellä seurataan kuluttajien ajattelua ja arkea, jolloin ilmastoteot ovat yritysten kannalta erityisen tärkeitä, Lehtonen toteaa.

Sanoista tekoihin

Kyselyyn vastanneet suuryritysjohtajat arvioivat, että ilmastonmuutoksen hillinnässä on siirrytty vahvasti sanoista tekoihin. Valtaosa eli 96 prosenttia suuryritysjohtajista kertoo, että heidän yrityksensä on ryhtynyt ilmastotoimiin.

– Ilmastonmuutoksen kaltaisen ongelman ratkaisu edellyttää panosta kaikilta. Ymmärrys samassa veneessä olemisesta lisää motivaatiota ilmastotekoihin, ja tämä kysely kertoo, että yritykset ovat mukana, hankkeen johtaja Mari K. Niemi kiteyttää.

**

Suuryrityskysely on Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen ensimmäinen tulosjulkistus.

Hankkeessa tutkitaan lisäksi kuntapäättäjien ja kansalaisten ilmastokäsityksiä ja -tietoutta. Suuryrityskyselyn kohderyhmän muodostivat 250 suurimman Suomessa toimivan yrityksen johtajat. Vastaajia oli yhteensä 197, ja he edustivat noin 150 yritystä. Kysely toteutettiin 10.–16.2.2020. Tutkimushanketta johtavat Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi ja e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila. Tutkijaryhmään kuuluvat professori Tommi Lehtonen Vaasan yliopistosta ja projektitutkija Annu Perälä Vaasan yliopiston InnoLabista ja tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen sekä tutkimuskoordinaattori Aino Heikkilä e2 Tutkimuksesta.

Lisätiedot tutkimushankkeesta

Dosentti Mari K. Niemi, Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan johtaja, puh. 029 449 8510, mari.k.niemi@univaasa.fi

Lisätiedot tutkimustuloksista

Soveltavan filosofian professori Tommi Lehtonen, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8379, tommi.lehtonen@univaasa.fi
Projektitutkija Annu Perälä, Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalusta, puh. 029 449 8467, annu.perala@univaasa.fi

Takaisin

Päivitetty 16.03.2020 - Verkkotoimitus
Login