Kiertotalouden edistäminen puhutti ReThink-seminaarissa

Julkaistu 21.11.2018.

Vaasan yliopiston professori Marko Kohtamäki, Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi, Vaasan yliopiston tutkija Karita Luokkanen-Rabetino, InnoLabin johtaja Mari K. Niemi ja VEBICin johtaja Suvi Karirinne.

Maanantaina 19. maaliskuuta järjestetty ReThink-kiertotalousseminaari herätteli yrityksiä ja päättäjiä huomaamaan, mitä imagollisia ja kilpailu-etuja yritykset voisivat saavuttaa kiertotalousajattelun kautta. Seminaarin järjestivät yhdessä VASEK,Vaasan yliopisto ja Westenergy.

Westenergyn tiloissa järjestetty seminaari pureutui selvästi ajankohtaiseen aiheeseen, sillä tilaisuus ”myytiin” loppuun jo viikkoa ennen h-hetkeä.

Vaasan yliopiston energiaan ja kestävään kehitykseen painottuneen VEBIC-tutkimusalustan uusi, maanantaina työnsä aloittanut johtaja Suvi Karirinne piti avauspuheenvuoron ReThink -seminaarissa. Hän määritteli puheenvuorossaan kiertotalouden olevan sekä teknologiaa, asiakaskeskeistä toimintaa että kestävää kehitystä.

– Lineaarisen arvoketjun tehottomuus muunnetaan kiertotalouden avulla kiertäväksi arvoketjuksi ja liiketoiminnan lisäarvoksi. Jätteestä otetaan sen arvo talteen.

Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi muistutti Westenergyn jätteenpolton olevan kiertotaloutta parhaimmillaan, kun kierrätettäväksi kelpaamattoman jätteen energia muutetaan polttamalla höyryksi ja sitä kautta kaukolämmöksi ja sähköksi. Yli jäänyttä pohjakuonaa käytetään maanrakentamisessa.

– Ympärillämme tehtävä yhteistyö on avainsana menestykseen. Olemme myös hyödyntäneet Vaasan yliopiston vahvaa tutkimustyötä.

Tästä esimerkkinä olivat Vaasan yliopiston opiskelijoiden esittelyt jakamis- ja kiertotaloushanke Sharessa tehdyistä tutkimuksista. Sanna Korpela oli tutkinut pohjakuonan käyttöä tierakentamisessa laskentatoimen näkökulmasta ja Kristian Lehtikangas energian- ja ruoantuotannon symbioosia.

– Kiertotalouden ekosysteemejä tarvitaan, jotta hyödyt, kustannukset ja riskit voidaan jakaa. Kiertotalouden on tuotava myös jotain viivan alle, tutkija Karita Luokkanen-Rabetino Vaasan yliopistolta muistutti.

Delete Groupin konsernijohtaja Tommi Kajasoja vakuutti, että Vaasan seutu on Deletelle varteenotettava vaihtoehto. Perusteluina hän luetteli EnergyVaasa-energiaklusterin, korkeakoulut ja niiden tarjoamat tutkimusmahdollisuudet sekä Vaasan sataman, sillä yhtiöllä on toimintaa myös Ruotsissa.

– Kun markkinat tukevat laajentamista, logistiikka on kunnossa ja materiaalivirroissa riittävät volyymit, voivat investointisuunnitelmat alkaa välittömästi, Kajasoja valotti yhtiön kriteerejä.

Kiertotalous Mustasaari -hankkeen projektipäällikkö Göran Östberg kertoi, että klusterin kotisivut osoitteessa www.renergi.fi on juuri avattu. Sivusto tulee rakentumaan yhdessä klusterin muotoutumisen kanssa.

– Kiertotaloushankkeella on paljon uusia ideoita, mutta pitkäjänteistä rahoitusta tarvitaan, jotta saadaan vietyä asioita eteenpäin vauhdilla.

Paneeli: Kiertotalousklusterin rakentamiseen on hyvät ainekset

Iltapäivän päätteeksi keskityttiin vielä Innolabin johtaja Mari K. Niemen vetämään paneelikeskusteluun, johon osallistuivat kansanedustajat Joakim Strand ja Susanna Koski, Tommi Kajasoja, kunnanjohtaja Rurik Ahlberg sekä kehittämispäällikkö Maija Alasalmi Vaasan kaupungilta. Hänet poimittiin yleisön joukosta panelistiksi paikkaamaan estynyttä kaupunginjohtaja Tomas Häyryä.

– Wärtsilän Jaakko Eskolan mukaan Vaasan seudulla on maailman paras malli tehdä yhteisyötä, kun sitä tekevät yhdessä toistensa kanssa kilpailevat mutta myös yhteistyötä tekevät yritykset sekä korkeakoulut, vastasi Strand Niemen kysyessä mistä kiertotalousklusterin rakentamiseen saadaan vetoapua.

Ahlberg muistutti, että klusteria ollaan vasta rakentamassa ja sitä tosiaan täytyy rakentaa, sillä ne syntyvät harvemmin sattumalta:

– Tarvitaan vähän onnea, vähän taitoa ja osaamista sekä vuosien verran kovaa työtä. Meillä on täällä tuotannollista teollisuutta, joten klusterin vaatimaa volyymiä löytyy. Seudulla on juuri sitä mitä tarvitaan.

Niemi kysyi Kajasojalta tämän ulkopuolisen silmin muodostettua mielipidettä siitä, missä Vaasan seudun pitäisi vielä tulla paremmaksi. Kajasojan mukaan seudulla pitäisi pitää vielä enemmän ääntä onnistumisista ja tehdä kiertotaloudesta koko seudun asia.

– Ei klusteria powerpoint- ja kravattipiireissä pelkästään rakenneta. Pienetkin yritykset on saatava mukaan rohkeasti tekemään ja yrittämään.

Koski painotti, ettei kiertotalous ole mikään ”sit ku” -asia, vaan siihen on tartuttava juuri nyt:

– Energiaklusteri on ehkä jäänyt osalle vähän abstraktiksi asiaksi, mutta kiertotalous ja ympäristöasiat tarjoavat luonnollisen tarttumapinnan osana ihmisten arkea. Ideaalissa tilanteessa kiertotaloudesta tulee osa vaasanseutulaisten ajattelutapaa.

Strand muistutti, ettei ilmastonmuutoksen vastaista työtä tehdä pelkästään energiaklusterissa.

– Kiertotaloutta pitäisi seudulla peilata globaaliin jalanjälkeen. Tämä ajattelutapa on yhteistä energiaklusterin toimijoiden kanssa. Me kaikki olemme lähettiläitä, ja pienilläkin firmoilla on osana klusteria mahdollisuus päästä maailmalle.

Kajasoja kannusti viemään asiaa dialogin kautta eteenpäin, ja Alasalmi muistutti, että kiertotalouden olisi hyvä olla kuntien ja kaupunkien strategioissa ihan siellä ylätasolla, jotta asian kanssa edettäisiin. Niemi kehaisikin Vaasan seutua siitä, että seudulla on totuttu tekemään yhteistyötä ja saamaan ihmiset saman pöydän ääreen.

Teksti: Vasek: Kiertotalouden uudistamiseen tartuttava heti

Takaisin

Päivitetty 07.12.2018 - Verkkotoimitus
Login