Väitös: Raha ei ratkaise alueiden elinvoimaisuutta

Julkaistu 14.12.2018.

Keskiviikkona väittelevän Keijo Houhalan mukaan vain niillä kunnilla, seutu- ja maakunnilla on tulevaisuutta, joiden toiminta rakentuu elinvoiman kestävyyttä ja jatkuvuutta tukevalle pohjalle.

Jos raha olisi ratkaisu elinvoimaisuuteen, niin uudistuminen ja kehittäminen olisi turhaa. Alueellinen elinvoima lähtee arvoista ja asiakastyytyväisyydestä, ilmenee Keijo Houhalan Vaasan yliopistossa tarkastettavasta tuotantotalouden väitöstutkimuksesta.

– Tyytyväisyys on asiakkaiden, kuntalaisten ja elinkeinoelämän keskinäisten roolien ja toiminnan tulos. Yritysten toiminnan edellytykset vahvistavat halua sijoittua kehityskykyisille alueille, mutta tämä on vasta alku elinvoimaisuudelle. Kehittyäkseen tai edes säilyäkseen elinvoimaisuus vaatii teknisiä rakenteita, verkostoja ja laadukasta vuorovaikutusta, joita johdetaan arvojen mukaisesti. Onkin harmillista, että elinvoimaisuuden kannalta arvo nähdään liian usein vain taloudellisena hyötynä tai tavaran ja palvelun hintana, sanoo Vaasan yliopistossa keskiviikkona 19. joulukuuta väittelevä Houhala.

Digitalisaatio ja uudet palvelut haastavat hyvinvointimallin – vaativat täydellistä uudistumista kunnilta ja seutukunnilta

Suomalainen hyvinvointi on aikoinaan rakennettu kiinteiden rakenteiden, rakennusten ja asiakaskäyntien ympärille. Nyt tätä hyvinvointimallia haastetaan digitalisaatiolla ja sähköisillä palveluilla, joita varten ei tarvita yhtä suurta määrää kiinteitä rakenteita, ihmisten siirtelyä tai rakennuksia.

Toiminnan muutos vaatiikin täydellistä uudistumista. Houhalan väitöstutkimuksen mukaan kuntien ja seutukuntien uudistuminen etenee, kun yksityisen ja julkisen sektorin kohtaamisista saadaan hyödyt talteen ja haitat poistettuja. Tämä tarkoittaa molemminpuolista arvonmuodostuksen ymmärtämistä. Esimerkiksi teknisten viranomaispalvelujen toiminnasta kertyy jatkuvasti arvoksi muutettavaa tietoa, mutta tietoa ei hyödynnetä järjestelmällisesti uusiksi toimintamalleiksi, tuotteiksi tai palveluiksi. Vasta, kun tuo tieto saadaan hyödyntämään arjen toimintaa, syntyy pohja innovaatioille, jatkuvalle kehittymiselle ja kilpailukyvylle.

– Väitöstutkimukseni tulosten mukaan oikotietä uudistumiselle ei ole, on käärittävä hihat ja muutettava rakenteet sekä toimintatavat nykyisten asiakastarpeiden mukaisiksi. Elinkeinoelämä ja kansalaiset tarvitsevat yhteisiä vuorovaikutuksen paikkoja toimeliaisuudelle sekä kaupankäynnille. Vain niillä kunnilla, seutu- ja maakunnilla on tulevaisuutta, joiden toiminta rakentuu elinvoiman kestävyyttä ja jatkuvuutta tukevalle pohjalle, kiteyttää Houhala.

Läpinäkyvyyttä, ennakoivaa yhteistyötä lisää, vähemmän virkavirheiden tekemisen pelkoa

Tulosten mukaan yksityisellä sektorilla tarvitaan muutoksia kokonaisvaltaisen arvonmuodostuksen ymmärtämiseen, läpinäkyvyyteen sekä ennakoivan yhteistyön hyödyntämiseen. Vastaavasti julkisella sektorilla kannattaisi virkavirheiden pelon poistaminen, tietovirtojen ottaminen hyötykäyttöön ja arvonmuodostuksen ymmärryksen lisääminen kokeilujen avulla.

– Kaikesta toiminnasta ja tekemisestä syntyy arvoa. Arvo voi olla hyödyllistä tai haitallista riippuen tarkastelunäkökulmasta. Vasta, kun arvot ja toiminta yhdistetään, käynnistyy arvonmuodostus. Pääsääntöisesti vain unohtuu, että taloudellinen hyöty syntyy aina toiminnan aikana muun muassa hyväksyttävyytenä, ei pelkästään sen taloudellisena lopputuloksena, pohtii Houhala.

Arvo on kokonaisvaltainen sosiaalisten, taloudellisten, ekologisten ja kulttuurillisten hyötyjen ja haittojen kokonaisuus. Arvonäkökulmat eivät ole myöskään vain paikallisia, vaan myös globaaleja. Elinvoimaisuuden muodostuminen edellyttää pitkällä tähtäimellä juuri näiden kaikkien tekijöiden tasapainoista huomiointia.

Pelisääntöjen puutteellisuus uudessa tilanteessa tuo ristiriitoja

Toimimattomat yhteiskunnan järjestelmät tai lyhytaikaisiin hyötyihin perustuva yritystoiminta eivät tuo jatkuvuutta tai kestävyyttä, vaan elinvoimaisuus on silloin ristiriidassa tälle ajalle ominaisten lyhytkestoisten taloudellisten hyötyjen hamuamisen kanssa. Houhalan mukaan päättäjien ihanteet pohjautuvat 60–70-luvun aikakausien hyvinvoinnin rakentamiseen, kun nyt tarvittaisiin kykyä nähdä 2020-luvun verkostojen itseohjautuvuuteen ja valintojen digitalisoituvaan maailmaan.

– Ristiriitoja synnyttävät teknologioiden hyödyntäminen tai hyödyntämisen laajentaminen ja osin omaksuminen, kun pelisäännöt ovat puutteelliset. Kehittymistä ei kuitenkaan voi rakentaa esimerkiksi rakentamisessa kieltojen varaan, koska avoin kilpailu, markkinareagointikyky ja innovaatiot ovat kehittymisen edellytys. Sen sijaan tasapainotettuihin arvoihin perustuva mahdollistava lainsäädäntö luo innovatiivisuuden ja uudistumisen lähtökohdat, tiivistää Houhala tutkimustuloksista.

Tosiasiassa automatisoitu tiedonkulku järjestelmien välillä muodostaa kansalaisten palvelutarpeiden lähtökohdan. Se ei korvaa inhimillisiä kohtaamisia, mutta poistaa asioiden turhaa hallinnollista pyörittelyä. Jos halutaan tuottaa arvoa, niin asiakasymmärrys tai -tarpeiden näkeminen on laitettava toiminnan lähtökohdaksi. Julkinen sektori voi toimia arvonmuodostuksen tukipilarina vain, jos sen omat toiminnot palvelevat asiakastarpeita ja käsitys arvonmuodostuksesta perustuu asiakaslupauksen ja -arvon tuottamiseen. Johtamiseen tarvitaan voimakkaampi arvojen ja toiminnan toisiaan tukeva ymmärrys, jotta arvonmuodostus käynnistyy.

Keijo Houhala tarkasteli väitöstutkimuksessaan Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnan semantiikkaa ja ontologiaa arvonmuodostuksen näkökulmasta. Hän arvioi sen pohjalta arvonmuodostuksen tasapainoista talteenottoa.

Yhdyspinnan arvonmuodostuksen merkitystä tarkasteltiin ansaintalogiikan hyödyntämisen kannalta, jolloin voitiin tunnistaa ja mallintaa muutos- ja tietojohtamisen uusia toimintamalleja. Tutkimus toteutettiin Evolute-tutkimusmenetelmällä. Tutkimuslöydöksiä avattiin ja niiden ymmärrystä kasvatettiin asiantuntijahaastatteluilla.

Väitöstilaisuus

Insinööri (YAMK) Keijo Houhalan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan” tarkastetaan keskiviikkona 19.12.2018 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (C203, Tervahovi).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Juha Kostiainen (YIT Oyj) ja kustoksena professori Jussi Kantola (Vaasan yliopisto).

Lisätiedot

Keijo Houhala, puh. 0400 551175, keijo.houhala(at)gmail.com

Houhala, Keijo (2018): Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. Acta Wasaensia 413. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Julkaisun pdf
Painetun julkaisun tilaukset

Väittelijän tiedot

Keijo Houhala on kirjoittanut ylioppilaaksi Keuruulla vuonna 1988. Hän valmistui ympäristö- ja terveysteknikoksi Mikkelissä vuonna 1991 ja tuotantotalousinsinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2004. Houhala suoritti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) teollisuuden palveluliiketoiminnassa vuonna 2012 Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Houhala on toiminut 2000-luvun alusta lähtien ammattijärjestön johtotehtävissä. Hän johti viime vuodenvaihteeseen asti KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:tä ja neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys ry:tä. Lisäksi hän toimi monissa keskus- ja neuvottelujärjestöjen tehtävissä ja rooleissa. Tätä ennen 1990-luvulla Houhala toimi eri kunnissa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävissä. Houhala asuu nykyään Lempäälässä. Hän kirjoittaa parhaillaan selvitystä ja toimenpide-ehdotuksia arvonmuodostuksen hyödyntämisestä sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.

Takaisin

Päivitetty 14.12.2018 - Verkkotoimitus
Login