Väitös: Poliisien kielitaidot ovat puutteellisia

Julkaistu 11.12.2017.

Sanna Heittola väittelee lauantaina 16. joulukuuta Vaasan yliopistossa.

Suomen kaksikielisissä poliisilaitoksissa työskentelevien poliisien kielitaito ei ole laissa vaaditulla tasolla, ilmenee filosofian maisteri Sanna Heittolan väitöstutkimuksesta.

– Vain vajaa kolmannes suomenkielisistä poliiseista arvioi kielitaitonsa olevan sellaisella tasolla, että he kykenevät hoitamaan työnsä myös ruotsiksi, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Heittola.

Yli 80 prosenttia ruotsinkielisistä poliiseista täyttää lain asettamat kielitaitovaatimukset suomen kielen osalta. Suomenkielisistä poliiseista vain vajaa 40 prosenttia arvioi osaavansa ruotsia kielilainsäädännön näkökulmasta riittävän hyvin, eli vähintään tyydyttävällä tasolla.

Käytännön poliisityössä puutteellinen kielitaito ei kuitenkaan johda laajoihin ongelmiin, sillä ruotsinkielisten asiakkaiden määrä on suhteellisen pieni. Poliisit ovat myös harjaantuneita ongelmanratkaisijoita. He voivat turvautua luoviinkin ratkaisuihin kyetäkseen hoitamaan työnsä myös toisella kotimaisella kielellä.

Riittämätön kielitaito johtaa kuitenkin siihen, että poliisin asiakaspalveluprosessit, erityisesti ruotsinkielisten asiakkaiden palvelua koskevat, eivät ole kaikilta osin optimaalisia kielilainsäädännön tai asiakkaan näkökulmasta.

– Kansalaiset eivät aina saa palvelua omalla kielellään ja heille voidaan ehdottaa asiointikielen vaihtamista, mikä voidaan nähdä lainvastaisena toimintana, kertoo Heittola.

”Kaksikielisyyden toteutuminen on järjetön fantasia”

Poliisin työhön liittyvät kielelliset käytänteet ovat monimuotoisia. Esimerkiksi suomen- ja ruotsinkielisten poliisien välillä löytyy eroja erityisesti kielitaidossa ja kansalaisten kielellisten oikeuksien toteuttamisessa. Myös suomenkielisten poliisien ruotsin kielen käytössä ja kielitaidossa on suhteellisen isoja eroja, mikä johtaa siihen, että myös heidän toimintatapansa ovat erilaisia.

– Osalle ruotsin käyttäminen on luonnollinen osa poliisin työtä, kun taas toiset eivät suostu palvelemaan kansalaisia ruotsiksi. Osa poliiseista on sitä mieltä, että ”kaksikielisyyden toteutuminen on järjetön fantasia” ja että ”suomenruotsalaiset yrittävät kiusakseen ensin puhua ruotsia, mutta vaihtavat kielen suomeen, kun ymmärtävät tilanteen kestävän monta tuntia”, siteeraa Heittola tutkimusaineistoaan.

Poliisit ovat yhtä mieltä siitä, että poliisilaitosten kaksikielisyys vaatii panostusta, mutta ovat eri mieltä panostuksen kannattavuudesta.

Ruotsin kielen asema poliisin toiminnassa

Poliisiviranomaisen on huolehdittava, että työntekijöillä on riittävä kielitaito hoitaa työtehtävänsä. Poliisit kuitenkin kertovat, ettei kielitaitoa ole otettu huomioon rekrytointiprosessissa, eivätkä he ole saaneet mahdollisuutta osallistua kielikursseille.

Vaikka suurin osa poliiseista on halukkaita parantamaan toisen kotimaisen kielen taitoaan käyttää osa heistä ruotsia niin harvoin, ettei kielitaidon parantamisen voida nähdä olevan tarkoituksenmukaista työnteon näkökulmasta. Kollegoiden riittämätön ruotsin kielitaito tai haluttomuus käyttää kieltä johtavat kuitenkin kielitaitoisten poliisien kuormittumiseen. Yksittäisten poliisien riittämätön kielitaito on myös kansalaisten oikeuksien toteutumisen kannalta ongelmallista, sillä monissa tilanteissa kielitaitoisia poliiseja ei ole saatavilla.

– Kielitaidon parantamista tehokkaampaa voisikin olla luoda yhtenäisiä toimintamalleja kaksikielisyyden toteutumista ajatellen, miettii Heittola.

Väitöstutkimuksessa kuvataan poliisien kielellisiä ammattikäytänteitä prosessien kautta sekä tarkastellaan poliisien kielitaitoa kielilainsäädännön näkökulmasta. Tutkimus on uusi metodologinen avaus suomalaisessa ja pohjoismaisessa kielitieteellisessä tutkimuksessa, sillä väitöskirjassa käytetään Q-menetelmää, joka yhdistää tilastollisia ja matemaattisia menetelmiä laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusmateriaali koostuu 516 poliisin kyselylomakevastauksesta, sekä 22 haastattelusta.

 

Lisätiedot

Sanna Heittola, puh. 040 764 1388, sanna.heittola(at)gmail.com

Heittola, Sanna (2017) ”Poliisista päivää, från polisen god dag”. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland. Acta Wasaensia 392. Vaasan yliopisto.

Väitöskirjan pdf: /materiaali/pdf/isbn_978-952-476-781-1.pdf

Julkaisun tilaukset, verkkokauppa Juvenes: http://bit.ly/2kuG1xk

Väittelijän tiedot

Sanna Heittola on syntynyt vuonna 1988 Kauhajoella. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2007 Kankaanpään yhteislyseon urheilulinjalta.  Heittola on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon pohjoismaisista kielistä Vaasan yliopistossa. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana, projektitutkijana, tutkimusavustajana sekä ruotsin kielen ja viestintätieteiden tuntiopettajana Vaasan yliopistossa. Heittola on toiminut aiemmin myös toimistosihteerinä Pohjanmaan poliisilaitoksella.

Väitöstiedot

FM Sanna Heittolan ruotsin kielen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Poliisista päivää, från polisen god dag”. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland tarkastetaan lauantaina 16.12 klo 13 alkaen auditorio Kurténissa (Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Paula Rossi ja kustoksena professori Nina Pilke.

Takaisin

Päivitetty 07.02.2019 - Verkkotoimitus
Login