Menikö yliopistolain uudistus kuin Strömsössä? – professorit ja tieteentekijät kokoontuivat Vaasaan

Julkaistu 24.01.2020.

10 vuotta voimassa olleesta yliopistolaista keskustelemassa Annukka Jokipii, Lotta Alhonnoro, Eero Kasanen, Teija Laitinen ja Kirsti Sintonen.

Fantastinen yliopistouudistus, joka oli parasta, mitä yliopistoille oli tapahtunut sitten niiden perustamisen? Vai tarpeellinen muutos viikkorahaa saavista teini-ikäisistä vastuullisiksi aikuisiksi, joilla on mahdollisuus tehdä omat virheensä? Kymmenen vuotta voimassa ollut yliopistolaki puhutti Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton Communicatio Academica -foorumissa Vaasan yliopistossa.

Lakiuudistuksen arvioinnin lisäksi tilaisuuden aiheina olivat myös yliopistojen ja yritysten yhteistyö ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen monet ulottuvuudet. Tilaisuuden alussa julkistettiin Vuoden Professori. Valinta kohdistui maantieteen professori Anssi Paasiin Oulun yliopistosta. (Kts. Professoriliiton tiedote valinnasta)

Communicatio Academica on joka toinen vuosi järjestettävä foorumi, jossa käsitellään Suomen yliopistoelämään liittyviä tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Paikalliset teemat ovat myös näkyneet tapahtuman ohjelmassa. Tällä kertaa aiheena oli YVV-myötätuulta Vaasassa - yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa YouTubesta.

Yliopistolaki 10 vuotta

Kymmenvuotista yliopistolakia ruotivat paneelikeskustelussa emeritusprofessori, Vaasan yliopiston hallituksen jäsen ja entinen Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen, professori Teija Laitinen, projektitutkija Lotta Alhonnoro ja Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii. Keskustelua johdatteli viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen.

Kasasen mukaan yliopistolain uudistus oli tarpeellinen, sillä vanha järjestelmä oli tullut jo tiensä päähän.

– Yllättävän moni asia, joita silloin 10-15 vuotta sitten pohdiskeltiin ja debatoitiin, on nyt tätä päivää. Esimerkiksi Vaasan yliopistossa on tenure track -järjestelmä, tutkimusalustat ja lisäksi kaupungin ja yliopiston mittavat kiinteistöjärjestelyt. Nämä ovat asioita, joita olisi ollut mahdotonta tai paljon hankalampaa toteuttaa vanhan yliopistolain aikana, kun yliopistot olivat tilivirastoja ja työntekijät eivät olleet yliopiston työntekijöitä, vaan valtion virkamiehiä.

Vaasan yliopiston laskentatoimen professorin Teija Laitisen mukaan lakimuutoksen tullessa tuskin saatettiin kuvitella nykyisenkaltaista organisaatiota, johtamismallia tai tavoiteasetantaa.

– Haasteena on se, että maailma on muuttunut enemmän kuin yliopistolaki. Ei voida välttämättä erottaa, mikä johtuu lakimuutoksesta ja mikä kaikesta muusta.

Keskustelussa nousi esiin myös seikkoja, joita uusi laki ei ole pystynyt ratkaisemaan – esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet ovat edelleen hyvin yleisiä yliopistoissa.

Projektitutkija Lotta Alhonnoro puolestaan nosti esiin yhteisöllisyyden ja kollegiaalisuuden vähenemisen lakiuudistuksen jälkeen. Varsinkin nuorten tutkijoiden mahdollisuudet vaikuttaa yliopiston päätöksentekoon ja tulevaisuuden suuntaan ovat hänen mukaansa kovin vähäisiä. Osallistamista tarvittaisiin enemmän. Samalla kun maailmalla asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen on kehittynyt, yliopistot ovat yhä hierarkkisia ja valta on keskittynyt. Hän myös herätti kysymyksen siitä, että kenen käsissä yliopistojen strategiat lopulta ovat.

– Onko strateginen ohjausvoima sittenkin ministeriöissä, mikä on lopulta yliopiston oma rooli? Tästä tulisi keskustella paljon nykyistä enemmän. Onko yliopistoilla vain kuvitteellinen autonomia?

Keskustelua herättivät myös yliopistojen hallintomallit ja hallituksen ulkopuoliset jäsenet. Esimerkiksi Vaasan yliopiston hallituksessa on viisi yliopiston ulkopuolista jäsentä ja neljä jäsentä yliopistoyhteisöstä.

Vararehtori Annukka Jokipiin mukaan tärkeää ei ole se, kuka on ulkopuolelta ja kuka sisäpuolelta, vaan miten ihmiset ajattelevat ja toimivat. Ulkopuolisellakin jäsenellä voi olla vahva akateeminen osaaminen.

– Tämä järjestelmä on ollut toimiva Vaasan yliopistossa, ja hallituksessa on kyetty tekemään visionäärisiä ratkaisuja, hän muistutti.

Professori Laitinen puolestaan totesi, että hallitus voi olla vain niin hyvä kuin kollegio on, sillä kollegiossa tehdään ehdotukset hallituksen jäsenistä.

– Meillä Vaasassa hallituksen valinta on onnistunut, mutta olisiko lainsäätäjä voinut varautua siihen, että näin ei välttämättä käy.

Uutta tuulta yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto kertoi puheenvuorossaan lyhyesti Vaasan yliopiston uudistuksista ja mainitsi, kuinka tärkeitä menestyvät ja hyvinvoivat tutkijat ovat yliopistolle.

– Emme voi korostaa liian paljon sitä, kuinka tärkeitä ihmiset yliopistolle ovat. Heillä tulisi olla hyvä ympäristö tehdä työtä, tähän pyrkivät myös organisaatiouudistuksemme ja kampusuudistuksemme. Että olisi ammattimainen johto ja hyvät työolot, jotka tukevat tutkimuksen tekemistä ja opetusta, Kuusisto sanoi.

Kuusiston puheen jälkeen siirryttiin keskustelemaan yliopistojen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Vesa Riihimäki muistutti foorumissa, kuinka yritykselle on elintärkeää sopeutua muuttuvaan maailmaan.  Muutokseen vastaamisessa Wärtsilän ratkaisu on luoda mahdollisimman hyvä ekosysteemi yhdessä kumppaneiden kanssa.

Hän esitteli yleisölle Wärtsilän uutta Smart Technology Hubia, eli tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskusta, joka on rakentumassa Vaasan Vaskiluotoon sekä Wärtsilän Partner Campus -konseptia.

Professori, Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan johtaja Heidi Kuusniemi esitteli Vaasan yliopiston uusia avoimia ja monitieteisiä tutkimusalustoja ja puhui tutkijoiden kannustamisesta yritysyhteistyöhön. Hän myös nosti esiin Merenkurkun avaruuskeskusta kehittävän KvarkenSpaceEco-projektin hyvänä esimerkkinä yliopiston ja yritysten yhteistyöstä.

Yhdistyskoordinaattori, FT Miia Ijäs-Idrobo Tieteentekijöiden liitosta puhui puolestaan juuri väitelleiden tutkijoiden asemasta työmarkkinoilla ja kannusti yrityksiä palkkaamaan lisää tohtoreita.

Vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen monista ulottuvuuksista olivat puhumassa vaasalainen kansanedustaja, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand (rkp.) ja dosentti, yliopistotutkija Henna Syrjälä Vaasan yliopistosta.  Strand muistutti, että Sitran tuoreissa megatrendeissäkin mainittu verkostomainen valta on voimistumassa.

– Se on meidän vahvuutemme tällä alueella. Jopa kilpailevat yritykset tekevät yhteistyötä Vaasassa, hän sanoi.

Yliopistotutkija Henna Syrjälä kertoi, miten tutkijalla on mahdollisuus vaikuttaa kuluttajiin ja kansalaisiin tiedettä popularisoimalla. Hänet palkittiin Vaasan yliopistossa tiedeviestinnän kunniamaininnalla viime vuonna.

– Avaimia tässä onnistumisessa ovat olleet toimiva yhteistyö yliopiston viestinnän kanssa, lumipalloefekti – jutut mediassa ovat lisänneet median kiinnostusta, oma aktiivisuus ja nopeus vastata median pyyntöihin sekä rohkeus kommentoida ”yksittäisen tutkimuksen yli”.

 

Takaisin

Päivitetty 24.01.2020 - Verkkotoimitus
Login