Yleissivistystä ja kriittistä ajattelukykyä

Julkaistu 19.10.2016.

Kyproksella kyseenalaistin painovoiman ja meripahoinvointini ja lähdi parasailigiin eli veneen perässä vedettävään varjoon :)

Minulta on usein kysytty, mitä yliopisto-opinnot ovat antaneet minulle. Kysymys on vaikea, kun siihen ei ole yhtä selitystä.

Varsinkin työelämässä opintojen merkitys korostuu. Työhaastatteluissa kysytään, mitä olet koulussa oppinut. Koska emme opettele yliopistossa kovin käytännöllisiä asioita, en osaa sanoa suoraan mitään käytännön asiaa, jota voin soveltaa työssäni. Sen sijaan vastaan, että olen saanut yliopistosta yleissivistystä ja kriittistä ajattelukykyä.

Kuulostaa tylsältä. Ei silti pidä väheksyä yleissivistystä eikä varsinkaan kriittistä ajattelukykyä. Sivistys on ihmiskuntamme perusta ja kriittisyys on kehityksen pohja. Vaikka tässä on vain kaksi asiaa, ne ovat isoja kokonaisuuksia ja vaikuttavat ajattelutapoihimme ja elämänkatsomukseemme.

Yleissivistyksen suurin osa ihmisistä ymmärtää. Siksi ajattelin kirjoittaa siitä, mitä kriittinen ajattelukyky merkitsee minulle. En ole katsonut sanan tieteellistä merkitystä sanakirjasta, sillä haluan ajatella asiaa siltä näkökulmalta, mitä se on antanut minulle. Sivusimme tätä aihetta myös graduseminaarissa, jolloin ohjaajamme sanoi, että yliopistolla opetetaan kaiken kyseenalaistamista. Se on aika kuvaava selitys kriittiselle ajattelulle.

Kun ajattelen kriittisesti, kyseenalaistan kaiken. Yliopistolla olen oppinut, että ei ole yhtä tapaa tai oikeaa ja väärää tapaa tehdä asiat. On monenlaisia tapoja ja eri näkökulmia. Jos ei suhtaudu asioihin kriittisesti ja kyseenalaista, ei synny koskaan mitään uutta. Jos elää, kuten on aina eletty, mikään ei kehity.

Olen oppinut suhtautumaan kriittisesti kaikkeen näkemääni, erityisesti mediaan. Kyseenalaistan jopa tv- ja sanomalehtiuutiset. Jos törmään mielestäni outoon tai turhaan uutiseen, mietin, miksi se on ylittänyt uutiskynnyksen. Olen oppinut, että uutisissakin asioista kerrotaan vain yksi näkökulma. On monta asiaa, jotka jätetään sanomatta ja monta näkökulmaa, jotka jätetään kertomatta. Sama pätee esimerkiksi kouluopetukeen. Koulussa opetetaan tietyt asiat, mutta ei mitenkään voida opettaa kaikkea. Järkytyn aina, kun kohtaan ihmisen, joka uskoo kaiken lukemansa ja näkemänsä. Edelleenkään jotkut eivät ymmärrä, että kaikki, mikä on netissä tai vaikka tosi-tv:ssä, ei ole totta.

Kriittinen ajattelu tarkoittaa minulle myös toimintatapojen kyseenalaistamista. Jos töissä, yliopistolla tai vaikka ihan vaikka ravintolassa huomaan, että asiat tehdään jotenkin vaikeasti, mietin aina, miten ne voisi tehdä paremmin. Olin esimerkiksi pari viikkoa sitten Kyproksella lomareissulla ja siellä huomasimme perheeni kanssa, että tarjoilijat joutuvat viemään painavilla astioilla lastattua kärryä alas jyrkästä rampista keittiöön. Kerran kärryt kaatuivatkin ja lautaset rikkoutuivat. Eikö kukaan ole kyseenalaistanut tätä toimintatapaa? Eikö tarjoilijoiden elämä helpottuisi, jos ramppia loivennettaisiin?

Kriittinen ajattelu on osa maailmankatsomusta ja sitä, että kyseenalaistaa kaikki omatkin ajatukset. Maailmaa ei pitäisi katsoa vain yhdestä näkökulmasta, vaan pitäisi ymmärtää asettua muiden ihmisten asemaan ja miettiä, miltä maailma näyttää hänen silmälasiensa läpi.

Ennen kaikkea yliopisto on merkinnyt minulle kasvua. Olen kasvanut 19-vuotiaasta 24-vuotiaaksi, se on itsestään selvää. Uskon silti, että olen kasvanut eniten henkisesti kaikkien kokemieni ja oppimieni asioiden kautta. Voin siis todeta, että yliopisto-oppiminen on ainakin minulle jotain niin monimutkaista, etten osaa selittää sitä käytännön asioiden oppimisella, vaan enemmänkin näiden henkisten asioiden kautta.

Kommentit:

Ei kommentteja toistaiseksi.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 19.10.2016 - Verkkotoimitus
Login