Seminaarityön loppusuoralla

Julkaistu 23.03.2016.

Muokkaamaton kuva arkitodellisuudestani.

Tieteellinen kirjoittaminen kuuluu yliopisto-opiskeluun.

En ole pitkään aikaan kirjoittanut kevään pisimmästä projektistani, seminaarityöstä. Kuten aiemmin olen kertonut, aloitin seminaarityön tammikuussa, ja nyt eletään työn loppuvaiheita. Tieteellinen kirjoittaminen on siis ollut läsnä jokapäiväisessä arjessani. Harvemmin puhutaan, millaista tutkimuksen (pienenkin) kirjoittaminen on, joten ajattelin avautua asiasta. Toivon, että annan samalla vinkkejä vaikka kandia aloittaville.

Vaikka tutkielman tekeminen vie paljon aikaa, mielestäni suunnitteluvaihe on työläin. Silloin omasta ideasta ja aiheesta on niin epävarma, että eniten aikaa kuluu ajatteluun. Mitä, jos ideani onkin huono? Entä, jos tämä ei onnistu? Mistä aloitan koko työn? Miten saan aikani riittämään? Omat epäilykset on vaan pakko selättää, ja aloittaa homma.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että stressi helpottaa siinä vaiheessa, kun on saanut edes jotakin paperille. Laadin yleensä ensin sisällysluettelon, johon jäsentelen luvuittain asioita, mitä haluan työssäni kertoa. Siitä on helppo lähteä kirjoittamaan tekstiä eteenpäin. Olen sellainen ihminen, että sylkäisen tekstin parissa viikossa paperille, mutta sen jälkeen siinä on vielä paljon hiottavaa. Kuitenkin selätän pahimmat epäilykseni, kun tiedän, että tutkimuksestani tulee jotakin ja saan siihen hyvän alun.

Kun olen saanut tutkimukseni jäsenneltyä tiettyihin aihealueisiin ja homma alkaa koossa, alan hioa tekstiä. Onneksi siinä auttavat niin opettaja kuin ryhmäläiset eli opponoijatkin. Vaikka puhun hiomisesta, siihen menee yleensä itselläni melkein puolet koko kirjoittamisajasta. Siinä vaiheessa kappaleet saattavat vielä vaihtaa paikkaa, joko lisään tai karsin tekstiä, rakennan uudelleen lauseita ja tarkistan kielioppia. Tähän vaiheeseen kannattaa siis varata paljon aikaa, sillä homma voi olla turhauttavaa.

Tällä hetkellä meneillään on kriittisimmät vaiheet, kun työ pitäisi palauttaa pian opettajalle! Sain palautetta jo ryhmäläisiltäni. Seuraavaksi opettaja antaa työstäni korjausehdotuksia. Tutkielman kirjoittajan kannalta opettajan mielipiteellä on melkein suurin rooli. Jos opettaja kehuu, tulee voittajafiilis. Jos pitää korjata paljon, tulee hetkellisesti masentunut olo, kun työn eteen on nähnyt paljon vaivaa. Yksi tärkeimmistä asioista yliopistossa onkin oppia ottamaan palautetta vastaan.

Yleensä opettajat ja kurssikaverit ovat kuitenkin positiivisia. Myös toisten töitä opponoidessa kannattaa kannustaa ja muistaa kehaista kaverin työtä. Kaikki kirjoittajat tietävät, miten paljon vaivaa 30 sivun eteen täytyy nähdä. Saa nähdä, mitä oman työni kanssa käy. Onneksi pian on pääsiäinen, jolloin on aika levähtää. Hyvää pääsiäistä kaikille!

Kommentit:

kiinnostavaa

Kirjoittanut alumnus 23.03.2016 12:55:37

Moni varmasti jakaa kokemuksesi tieteellisestä kirjoittamisesta. Itse olen kirjoittaja, joka ikään kuin ajattelee kirjoittamisen kautta. En hirveästi jäsentele asiaa päässäni valmiiksi ja sitten kirjoita vaan jäsentelen asiaa kirjoittaessani--ehkä osin hieman samaan tapaan kuin sinä. Ainakin tuo kuvaamasi alustavan sisällysluettelon laatiminen ja ideoiden kirjaaminen on tuttu osa prosessia.

Muuten, esimerkiksi mediatutkija Daniel Chandler on luokitellut erilaisia kirjoittajatyyppejä tai kirjoittamisstrategioita: http://visual-memory.co.uk/daniel/Documents/short/strats.html

Chandlerin koko kirja, The Act of Writing, on saatavilla verkosta Chandlerin omilta sivuilta: http://visual-memory.co.uk/daniel/Documents/act/act.html

Itse törmäsin tuohon aikoinaan eräällä viestintätieteiden kurssilla. Tuo oli tenttikirjana.

Unohdetut kirjoittajatyypit

Kirjoittanut PiiH 23.03.2016 15:25:00

Mahtavaa lukea, että sinulla meni tuo seminaarityön kirjoittaminen hyvin! Melkein kateeksi käy, kun minulla tutkielmat (kandi ja gradu) aiheuttivat suurta päänvaivaa. Onneksi gradukin on jo paketissa. :)

Olen myös käynyt alumnuksen mainitseman viestintätieteiden kurssin. Se sisältyi ennen koulutusohjelmien uudistamista viestintätieteiden perusopintoihin (VIES1002 Kirjoittamisen teoria ja käytäntö - onkohan tätä kurssia enää missään muotoa olemassa?)

Oman kirjoitustyylin tunnistaminen on varmasti eduksi myös tieteellisessä kirjoittamisessa. Ehkä tieteellisessä kirjoittamisen kursseilla ja seminaariryhmissä pitäisi käsitellä eri kirjoittajatyyppejä ja auttaa oman kirjoittajatyypin tunnistamisessa? En muista, että näistä olisi TEVI:n puolella puhuttu. Tai sitten en enää muista kurssien sisältöjä. :)

Usein tuntuu, että tutkielmien kirjoittamisessa korostetaan suunnittele-kirjoita-hio-menetelmää eikä se todellakaan sovi kaikille. Minä en ainakaan osaa kirjoittaa noin suoraviivaisesti, vaan teen noita vaiheita sekaisin ja ajattelen kirjoittaessa. En muutenkaan ole kovin systemaattinen kirjoittaja, vaan poukkoilen kappaleista ja luvuista toisiin. En mielelläni lue omaa tekstiäni, joten pyrin mahdollisimman valmiisiin lauseisiin ja kappaleisiin.

Oli oma tyyli sitten mikä tahansa, tärkeintä on löytää itselle paras tapa työskennellä. Mitään yleispäteviä vinkkejä ei kirjoittamiseen ole, vaan kannattaa kokeilla ja löytää itselle ne parhaiten toimivat tavat toimia.

kirjoittajatyypeistä

Kirjoittanut Enni Yli-Hynnilä 24.03.2016 08:58:47

Kiitos kommenteista! Kirjoittajatyyppejä on varmasti todella erilaisia. Oli mukavaa kuulla teidän näkökulmia asiaan. Olisi kyllä hyvä, jos kirjoitustyyppejä ja -tyylejä käytäisiin läpi jossakin kurssilla. Tämä on minulle tärkeää jo ihan työelämänkin kannalta, koska kirjoitan työkseni. Niitä hommia ja tieteellistä kirjoittamista kuitenkin yhdistää se, että mietin kyllä joitain suuntaviivoja etukäteen, mutta lopulta teksti muotoutuu vasta, kun lähden sitä kirjoittamaan. Minulla teksti syntyy siis aika intuitiivisesti. Ja yleensä rakenne pysyy melko samana kertaheitolla. PiiH sanoi, että hän kirjoittaa asioita sieltä sun täältä. Itse etenen aika systemaattisesti alusta loppuun ja lopuksi lisäilen tai poistan välistä asioita :) Itse kirjoittamisprosessista puhutaan kyllä melko vähän, vaikka se on yksi tärkeimmistä asioista yliopistolla ja siihen kaipaa aina uusia näkökulmia. Mielestäni tutkimustyöskentely-kursseilla keskitytään lähinnä tutkielman tekoon, ei itse kirjoittamiseen prosessina.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

X

Lähetä palautetta tästä sivusta

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi

Palautteesi

 
Päivitetty 23.03.2016 - Verkkotoimitus
Login