Teekkarin puolikas vuosi

Julkaistu 02.03.2016.

Automaation PLC-labraraportin raapustamista.

Teksti ja kuvat: Joonas Pajuniva

Näihin aikoihin maaliskuun puolella voikin jo todeta, että ajallisesti ensimmäinen puolikas vuosi on nyt takanapäin. Syksy oli todella lyhyt aika ainakin opiskelujen suhteen erityisesti nyt fuksina ollessa ensimmäisenä vuonna. Ihan ekojen viikkojen aikana tuli rutkasti uutta infoa ja ohjeistusta joka suunnasta, ja yhtäkkiä oltiinkin jo lokakuun puolella ennen kuin kunnon yliopistomainen opiskelu pääsi edes vauhtiin.

Aivan alkusyksystä alkuinfojen jälkeen edessä häämöttivätkin matematiikan ja ruotsin kielen lähtötasotestit. Tuntui erikoiselta ja vähän pelottavaltakin mennä heti kylmiltään uudessa opinahjossa koetta tekemään. Matematiikan lähtötasotesti suoritettiin tietokoneella yllättäen ilman laskinta. Merkittävin muutos ainakin itselle lukioajoista oli se, että laskinta on yliopistolla tarkoitus käyttää vain apuvälineenä, toisin kuin lukiossa oli tapana liian helposti turvautua laskimeen. Laskimen roolin yliopistossa onkin hyvä olla vain apuvälineenä, sillä kursseilla vaaditaan oikeasti asian ymmärtämistä. Lisäksi kaikki pohja syvemmälle tekniikan jatko-opiskeluun luodaan ihan näiden perustason matematiikan ja fysiikan kurssien pohjalta.

Osasin jo odottaa että opiskelun luonne tulee muuttumaan lukioajoista. Lukio on käytännössä mahdollista suorittaa lukematta läpi, eli lukiossa pitkälle pääsi jo sillä, että kävi pakollisilla tunneilla (luennoilla) ja niiden pohjalta kävi kurssin lopussa suorittamassa kokeen. Yliopistossa korostetaan jo kurssien alkumetreillä vapaa-ajalla opiskelemisen suurta merkitystä. Useimmissa kursseissa, joissa käydään ikään kuin lukion pohjalta asioita läpi, sisältyykin yhteen kurssiin jopa kolmen lukiokurssin asiasisällöt. Tietenkin yliopistoon tulijoilta tekniikan opiskelijoilta voidaankin odottaa jonkinasteista matemaattista osaamista ja fysiikan perusilmiöiden hallintaa. Pelkkää teoreettista opiskeluahan tämä ei onneksi ole ollut, vaan asioita on myös käytännössä kokeiltu ja mitattu esim. fysiikan ja automaation kursseilla. Monenmoista tapahtumaa on myös mahtunut viikonloppujen ohella myös arkipäiviin, kuten joulukuussa keskellä viikkoa pidetty kahden päivän mittainen Vaasa Game Days –pelitapahtuma.

Yhteisöllisyys on myös paljon vahvemmin läsnä vapaa-ajalla tapahtuvassa opiskelussa kuin lukiossa. Yliopistossa ei tarvitse jäädä yksin taistelemaan kurssien läpipääsystä, ja varsinkin näin pienessä yliopistossa yhteisöllisyys korostuu vielä enemmän, eli ei tarvitse pelätä että ”hukkuisi massaan”. Muotia ei enää ole tuskailla tehtäviä kämpillä neljän seinän sisällä, sillä varsinkin laskuharjoituksia on tapana kokoontua kaveriporukalla laskemaan luentojen jälkeen tai vaikkapa kesken päivän ”hyppytuntien” ajaksi.

Tekniikassa ei ihan ensimmäisenä tarvitse pelätä useamman sadan sivun mittaisia pakollisia kurssikirjoja, sillä niitä ei ainakaan näin alussa ole näköpiirissä. Ainakin tämä fuksivuosi näyttäisi vahvasti menevän ilman pakollisia kirjaostoksia. Muutamien kurssien pohjalla opetuksessa käytettävät syventävät teokset löytyvätkin sähköisenä kirjana pikaisesti googlettamalla – aivan ilmaiseksi.

Uskaltaisin melkein näin lonkalta heittää, että raportteja on tullut kursseja kaahlatessa kirjoitettua jo noin satakunta sivua – ihan iltaisin ja viikonloppuisin. Raportit ovat olleet pääosin noin 10 – 20 sivun mittaisia tekstejä, johon raportoidaan teorian lisäksi myös tulokset ja arvioidaan tuloksia, esimerkiksi voidaan arvioida mittauksien luotettavuutta mittausvirhettä tutkimalla. Onneksi osa raporteista on tehty paritöinä, mutta pääosin raporttien kirjoitus on ollut tiukkaakin tiukempaa yksilösuorittamista aina yön pikkutunneista deadlinen viimeisiin minuutteihin asti. Vaikka raporteilla onkin palautusaikaa yleensä useampi viikko, on järkevää aloittaa raportin teko mahdollisimman pian labramittauksien jälkeen, sillä on helpompi kertoa mitä eilen teki labrassa kuin muistella samoja asioita kaksi viikkoa taaksepäin.

Kommentit:

Ei kommentteja toistaiseksi.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 02.03.2016 - Tiedottajat
Login