Peligogiikka innostaa

Julkaistu 08.02.2019.

Minna-Maarit Jaskari, Sanna Eronen ja Panu Kalmi

Pelejä käytetään Vaasan yliopiston opetuksessa runsaasti ja monipuolisesti.

Kello on hieman yli kahdeksan harmaana lokakuun tiistaiaamuna. Kauppatieteen opiskelijat valuvat melko hitain askelin luentosaliin unisen näköisenä. Kuluttajakäyttäytymisen kurssi on meneillään ja tänään on tarkoitus miettiä kuluttajan sidonnaisuuden vaikutusta tiedon prosessointiin. Opettaja nappaa tunnin aluksi itse tehdyt Alias-kortit. Kortteihin on kirjoitettu kurssin aikana jo opittuja käsitteitä, teorioita ja esimerkkejä. Aamu aloitetaankin tällä kertaa kertaamalla tärkeitä käsitteitä pelin avulla. Puheensorina luokassa yltyy. Joukkueet selittävät haastaviakin abstrakteja käsitteitä innokkaasti. Joku huudahtaa, yksi ryhmä remahtaa nauramaan. Toinen ryhmä taputtaa, kun selitys ja arvaus onnistuvat. Kukaan ei halua hävitä. Voittajajoukkue saa aplodit kaikilta muilta. Uni on kaikonnut silmistä ja virkeämmät opiskelijat ovat valmiita oppimaan uutta.

Pelejä käytetään runsaasti opetuksessa Vaasan yliopistolla

Peleillä ja pelillistämisellä voi tuoda oppimiseen syvyyttä, mielekkyyttä ja tukea oppimista. Pedagogisia perusteluja pelien mielekkääseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa on runsaasti.

Meitä kiinnosti tutkia pelien pedagogiikkaa, jota leikkisästi voitaisiin nimittää peligogiikaksi. Teimme syksyllä 2018 kyselyn Vaasan yliopiston opettajille pelien ja pelillistämisen käytöstä opetuksessa. Saimme kyselyymme runsaasti vastauksia, yhteensä 66 opettajalta. 71 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi käyttävänsä pelejä tai pelillistämistä hyväkseen opetuksessa, osa hyvinkin paljon. Tätä tapahtuu runsaasti kaikissa Vaasan yliopiston akateemisissa yksiköissä.

Mitä pelejä sitten käytetään ja millä tavoin? Tutkimuksemme mukaan hyvin monenlaisia pelejä aina digitaalisista peleistä perinteisiin lauta- ja korttipeleihin. Roolipelit ja simulaatiot olivat myös hyvin yleisiä. Pelillistämisellä tarkoitetaan peleistä tuttujen elementtien hyödyntämistä muussa kuin peleihin liittyvässä kontekstissa. Yksi yleisesti käytetty pelillistämisen muoto on verkossa tapahtuvat kyselyt. Muita tyypillisiä muotoja ovat opiskelijoiden välinen yhteistyö, jatkuvan palautteen hyödyntäminen, aikapaineen asettaminen, sekä taustatarinat.

Mukavasta vaihtelusta työelämätaitojen kehittämiseen

Tapa käyttää pelejä riippuu paljon siitä, mitä niillä tavoitellaan. Joskus peleillä tavoitellaan lähinnä mukavaa vaihtelua tekemiseen tai miellyttävää ilmapiiriä. Lyhyt pikapeli saattaa hyvin täyttää tällaisen tarpeen. Pelejä voidaan käyttää kuitenkin huomattavasti pedagogisesti kunnianhimoisemmallakin tavalla. Monet opettajat mainitsivat pelien tavoitteena opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämisen. Esimerkkeinä tästä ovat luova ongelmanratkaisu, yhteistyötaidot, esiintymistaidot ja digitaalisuuden hyödyntäminen. Lisäksi monet opettajat mainitsivat pelien tavoitteena todellisten tilanteiden simuloinnin turvallisessa ympäristössä. Kokemuksellisuuden kautta opiskelijat pystyvät oppimaan asiat syvällisemmin kuin luento-opetuksessa.

Pelit ja pelillistäminen sopivat hyvin myös digiopetuksen kehittämisen teemaksi

Vaasan yliopistolla käytössä olevalla sähköisellä Moodle-oppimisalustalla voi hyvin rakentaa pelillisiä elementtejä osaksi kurssia. Se auttaa opiskelijoiden edistymisen seurannassa. Kurssin voi jaksottaa Moodlessa helposti, ja samalla tehdä oppimisen vaiheet ja oman edistymisensä näkyväksi myös opiskelijoille. Moodlen avulla voi myös kätevästi antaa palautetta oppimisen edistymisestä koko ryhmälle tai yksittäisille opiskelijoille, ja oppimista voi ohjata haluttuun suuntaan. Aikapaine, pisteytys ja erilaiset kyselyt ja testit onnistuvat niin ikään Moodlessa.

Opiskelijat arvostavat pelejä

Opettajat olivat saaneet opiskelijoilta pääosin positiivista palautetta. Selvästi suurin osa opiskelijoista arvostaa sekä opettajien pyrkimystä monipuolistaa opetustaan että osallistavampia opetusmenetelmiä. Kyselyyn vastanneet opettajat pääsääntöisesti myös ajattelivat, että pelit saavuttivat niille asetetut tavoitteet. Kriittisempää kommenttia sai kilpailullisuuden käyttäminen, koska se ei sovi kaikille opiskelijoille. Tekniset haasteet myös rajoittivat käyttöä. Kaikkein suurin este pelien käytössä on kuitenkin ajankäytön haasteet. Pelillisen opetuksen kunnollinen suunnittelu vaatii opettajilta paljon panostusta ja aikaa, jota on vaikeaa löytää päivittäisen työn paineessa. Pelillinen opetus voi vaatia myös opiskelijoilta suurempaa panostusta.

Pelit ovat tulleet opetukseen jäädäkseen

Pelit ja pelillistäminen ovat aktiivisen oppimisen keskeisiä muotoja. Kyselymme tulokset vahvistivat näkemystämme siitä, että opetus Vaasan yliopistossa on monimuotoista ja innovatiivista. Opetuksessa käytetään hyväksi monenlaisia eri pelejä, ja monin eri tavoin. Pelit ovat sikälikin kiitollinen opetusmenetelmä, että opettaja voi aloittaa suhteellisen kevyistä peleistä, ja kun kokemusta on tullut lisää, hän voi lisätä pelillisiä elementtejä opetuksessaan.

Kyselyyn vastanneet opettajat myös ilmoittivat kiinnostuksestaan oppia lisää asiasta. Marraskuun lopulla Vaasa Game Days’in yhteydessä järjestetyssä Pelit ja pelillistäminen korkeakouluopetuksessa -seminaarissa olikin runsas osallistuminen, ja keskustelu aiheesta jatkui. Vaasan yliopiston opettajilla on paljon osaamista aiheesta, joten koulutusta on hyödyllistä jatkaa vaikka vertaisoppimisen avulla.

Panu Kalmi, Minna-Maarit Jaskari ja Sanna Eronen

Kommentit:

Ei kommentteja toistaiseksi.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

X

Lähetä palautetta tästä sivusta

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi

Palautteesi

 
Päivitetty 08.02.2019 - Verkkotoimitus
Login