Vaikuttavuus on arvonmuodostusta parhaimmillaan

Julkaistu 03.11.2017. - Väitöskuiskaaja

Ymmärrys arvosta ja arvonmuodostuksesta on monessa yhteydessä puutteellinen. Nähdään vain rahallinen hinta eikä tunnisteta asioiden todellista arvoa tai arvonmuodostuksen monipuolisia rakenteita. Käsityksemme arvonmuodostuksesta kaipaa avaamista, läpinäkyvyyttä ja myös työkaluja hyödyntääksemme arvoketjuja ja -verkkoja tehokkaammin.

Tutkimukseni ”arvonmuodostus tietojohtamisen rajapinnoilla yrityksissä ja julkisella sektorilla” pyrkii juuri avaamaan vaikeaselkoisia käsitteitä, vaikuttavuuksia ja merkityksellisyyttä kahden toimintasektorin rajapinnalla.

Tasapainotettu arvonmuodostus on hyvin keskeinen elementti yhteiskunnan tasapainon, lisäarvon, kustannusten, laadun ja toimintavarmuuden näkökulmista. Yhteiskunta koostuu niin elinkeinoelämästä kuin julkisista palveluista sekä niiden yhteyteen muodostuneesta kansalaisyhteiskunnasta. Näiden kaikkien osatekijöiden keskinäiset suhteet, ristikkäisvaikutukset ja yhteistoiminnallisuus ratkaisevat koko hyvinvointiyhteiskunnan suunnan ja tulevaisuuden.

Yritysten ja julkisyhteisöjen arvonmuodostusta tietojohtamisen rajapinnoilla ei ole juurikaan tutkittu tai keskinäisesti arvioitu. Erilaisia tutkimuksia on tehty tuottavuudesta, tuloksellisuudesta ja laadun vaikutuksista eri toimijoihin sisäisesti tai ulkoisesti, mutta ei esimerkiksi keskinäisriippuvuussuhteiden osalta.

Tutkimukseni on poikkitieteellinen kokonaisuus arvojen tasapainottavista mahdollisuuksista yksityisen ja julkisen sektoreiden rajapinnalla. Näillä tasapainottavilla tekijöillä tarkoitan talouden ohella sosiaalisia, ekologisia ja kulttuurillisia näkökulmia.

Virkavastuulla toimivien henkilöiden on lähtökohtaisesti vaikeaa osallistua tutkimukseen, jossa oman valvontakentän asioihin paneudutaan valvontatyötätekevien omien arvioiden kautta. Viranhaltijan asiana ei ole arvioida kriittisesti tai kyseenalaistaa yhteiskunnan toimintaa, valvonnan toteutusmalleja tai sektoreiden keskinäisiä riippuvuussuhteita. Valvojat eivät näe omaa työtään arvonmuodostuksena, vaan pikemminkin he arvioivat asioita annettujen säädösten ja muiden hallinnollisten ohjeiden noudattamisen kannalta.

Elinkeinoelämä on suhteellisen kriittinen yhteiskunnan asettamia velvoitteita kohtaan, jolloin esimerkiksi valvontatyötä tekevien virkamiesten asenteetkin voivat vaikuttaa elinkeinoelämän arviointeihin valvovista virkatahoista. Monissa yhteyksissä yritysten edustajat eivät edes tunnista valvontaa tekevien tahojen arvonmuodostusta tai toimintaan kohdistuvaa riskien karsintaa. Tällöin ei arvoa tai arvonmuodostusta havaita.

Tutkimukseni kohderyhminä ovat yksityisen ja julkisen sektorin toimijat. Toimijoiden edustajilta eli viranhaltijoilta, yritysten omistajilta tai operatiiviselta henkilöstöltä kysytään rajapintojen asioista, ilmiöistä ja tapahtumista. Näitä rajapintojen teemakohtaisia väittämiä arvioidaan laadullisen tutkimuksen menetelmillä.

Tutkimustulosten pohjalta on tarkoitus saada keskusteluun erilaisia arvonäkökulmia, jotta asioiden tasapainoisempi valmistelu, uusien työkalujen toteutus ja käsitys kokonaisvaltaisesta arvonmuodostuksesta on mahdollista eri toimijoille.

Kaikkien näiden tavoitteiden toteutumista edesauttaa keskinäinen avoimuus, luottamus ja läpinäkyvyys.

Keijo Houhala, Vaasan yliopiston tohtoriopiskelija & YAMK
Tuotantotalous

Kommentit:

Tiedolla - ei tunteella

Kirjoittanut Harri Luuppala 04.11.2017 11:13:52

Ensimmäisen kerran on mahdollisuus kääntää nykyinen tunnepohjainen (päätän tunteella, selitän itselleni miten päätöspuun logiikka meni ja lopuksi selitän muille) päätöksenteko saadaan arvojen kautta dokumentoidusti esiin ennen varsinaista päätöksentekoa. Tutkitustikin esim. lähes kaikki henkilön tekemät ostopäätöksen tehdään tunteella (hypotalamuksessa - hyökkää/pakene) ja ympärillä oleva uudemmat aivokerrokset selittävät meille enemmän tai vähemmän loogisesti syy-seuraussuhteen ja sitten selitellään. Monet hankintaorganisaatiot - erit. teollisuudessa- vähentävät tätä tunnepohjaisuutta hankinta- ja ostoprosessilla. Keijo kuvaa hyvin miten arvopohjainen päätöksenteko saadaan läpinäkyväksi. Tälle on suuri tarve käytännön päätöksenteossa. Tunnen jonkin verran problematiikkaa isojen pörssiyhtiöiden, kymmenien isojen tuotannonohjaustoimitusten ja muutaman kunnanvaltuutettukauden näkökulmasta.

Arvon käsite

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 04.11.2017 19:15:10

Hei Keijo! Sinulla on tärkeä ja kiinnostava tutkimusaihe. Itse olen havainnut, että arvoja koskevaa keskustelua ja tutkimusta voi jämäköittää esimerkiksi seuraavalla määritelmällä: Arvot ovat hyvinä ja tärkeinä pidettyjä ominaisuuksia, jotka ihanteina ja tavoitteina arvot ohjaavat ihmisten tekoja ja organisaatioiden toimintaa. Formaalisti voidaan sanoa, että jos A:lla on ominaisuus F ja X arvostaa F:ää, F on arvo X:lle (viitteet: Ilkka Niiniluoto, "Arvot ja tosiasiat - samaa vai eri paria?" kirjassa Erkki Kilpinen, Osmo Kivinen & Sami Pihlström (toim.), Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä 2008, s. 73; Tommi Lehtonen, "Arvot ja arvojohtaminen: filosofisia huomautuksia", Hallinnon Tutkimus 28, no. 4, 2009, s. 3-5).

Käsitteet

Kirjoittanut Keijo Houhala 31.12.2017 15:26:58

Kiitoksia kommenteista. Käsitteillä ihmisiä viedään, kun niiden sisältöä sumennetaan. Valitettavaa, mutta totta. Niin ja varmasti tunteita on vaikea tai mahdotonta sulkea kokonaan pois päätöksenteosta. Kaikkien näiden vaikeiden asioiden ympärillä asioista pitää kuitenkin muodostaa sirpaleisuudesta huolimatta kokonaiskuva, jotta kaikkia "harhapolkuja" ei tarvitse käydä läpi.

Tutkijan Vlogi käynnistyi

Kirjoittanut Keijo Houhala 31.12.2017 15:35:11

Käynnistin Vlogin tänään, kun tuleva vuosi 2018 on tutkimuksen ja väitöstyön vuosi.

Tuotan Vlogia tutkimukseni aikana vastaan tulevista mielenkiintoisista ihmisistä, asioista ja ilmiöistä.

Tule mukaan seuraamaan ja kommentoimaan!

https://www.youtube.com/watch?v=z4oFfTafoYk&feature=youtu.be

Kansa kiinnittyy arvoihin

Kirjoittanut Keijo Houhala 05.01.2018 23:01:36

http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248531-kansa-kiinnittyy-arvoihin

Työhallinto hukannut asiakkaansa

Kirjoittanut Keijo Houhala 06.01.2018 10:18:56

"Hallinnon arvioimiseen pitää tuoda mukaan asiakasarvon mittaaminen, ei vain tyytyä määrälliseen tilastointiin, sähköiseen työttömien aktiivisuuskontrolliin tai korvausten leikkaamiseen.

Työmarkkinoita voi ajanmukaistaa ja muuttaa huomioimalla tehokkaammin arvojen tasapainoisuus, sillä taloudellisen lisäarvon aikaansaaminen edellyttää sosiaalisten, kulttuurillisten ja ekologisten arvojen huomioimisen ja mukaan kytkemisen. Liike-elämässä arvoja kytketään toisiinsa, koska se tuottaa lopullisena tuloksena enemmän myös taloudellista hyvää."

http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248709-tyohallinto-hukannut-asiakkaansa

Arvovalta huono peruste aktiivimallille

Kirjoittanut Keijo Houhala 09.01.2018 16:18:21

Kansanedustaja Harri Jaskarin mainitsema "menneisyyden mies" elää meidän jokaisen arvoissa.

Tulipa vielä mieleen, että näkyvien vaikutusten ohella näkymättömiäkin vaikutuksia pitää arvioida ja tuoda esille!

http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248880-arvovalta-huono-peruste-aktiivimallille

Tunnistaako korkeakoulu asiakkaansa?

Kirjoittanut Keijo Houhala 13.01.2018 23:48:37

Kannustavilla elementeillä toimiva koulutusputki tuottaa osaajia työelämän tarpeisiin. Opintoihin tarvitaan vapauksia, vastuuta ja vaihtoehtoja, ei rakenteiden tai hallinnon turhia rajoitteita. Opintojen sujuminen on tasapainoinen kokonaisuus niin oikeuksia kuin velvollisuuksia.

http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249090-tunnistaako-korkeakoulu-asiakkaansa

Kommentoi:

*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 03.11.2017 - Verkkotoimitus
Login