Lisääntyykö kilpailu sääntelyä purkamalla?

Julkaistu 19.09.2018. - Hallinnon tutkija

Tällä kertaa Hallinnon tutkija yrittää osoittaa ettei Betteridgen laki ole kokonaan totta, vaan otsikossa voi olla kysymysmerkki silloinkin kun tekstin antama vastaus ei ole yksiselitteisesti ei.

Törmäsin tässä äsken (uudestaan pitkästä aikaa) John Vickersin vanhaan tekstiin, jossa pohditaan sääntelyn purkamisen ja kilpailun lisääntymisen yhteyttä. Teema on meillä ajankohtainen mm. äskettäisen taksiuudistuksen takia. Oletus on, että purkamalla sääntelyä saadaan lisää kilpailua. Se on uuden liikennepalvelulain taustalla vaikuttava ydinoletus. Oletus on periaatteessa järkevä, mutta onko meidän silti järkevää uskoa että näin todella tapahtuu? Miksi ei mahdollisesti tapahtuisikaan näin?

Vickers lähtee vastaamaan kysymykseen kuten minäkin usein, ottamalla kätevän nelikentän peliin. Tällä hän pyrkii tarkentamaan ongelmia tai haasteita, joita sääntelyllä pyritään ratkaisemaan. Tämän nelikentän hän rakentaa kahden kysymyksen varaan, onko kilpailu mahdollista, ja onko se toivottavaa? Kun kumpaankin voi vastata kyllä tai ei, meillä on kolme erilaista ongelmaa sääntelystä vastaavien ratkaistavaksi. Kolme tässä siksi, että jos kilpailu on mahdollista ja toivottavaa, ei ole ongelmaa ratkaistavaksi. Jos kilpailu on kutakuinkin mahdotonta ja jopa epätoivottavaa, sääntelyn haasteena ovat luonnolliset monopolit. Jos kilpailu on mahdollista, mutta ei kuitenkaan toivottavaa, sääntelyn haasteeksi asettuu kermankuorinta. Kolmas ongelma syntyy kun kilpailu ei oikeastaan ole mahdollista, mutta se olisi silti toivottavaa. Tällöin kilpailun mahdollisuuksia rajaavat alalla olevat toimijat, joilla on jollakin tavoin mahdollisuus hankaloittaa uusien toimijoiden toimintaa.

Sääntelyn purkaminen on taksiuudistuksen osalta, ja usein muutenkin, käytännössä pitkälle markkinoille tuloa estävien säännösten ja määräysten purkamista. Se on taksiuudistuksessa toteutunut niin kuin ajateltiin. Heti kun se tuli mahdolliseksi, uusia hakemuksia jätettiin Trafille ennätysmäärä. Ainakaan vielä uusia takseja ei toki ole kärkkymässä silti jokaisessa kadunkulmassa. Kansalaiset tuntuvat olevankin eniten huolissaan siitä ovatko siellä ne entisetkään, kun velvoitetta siihen ei enää ole? Huoli on aiheellinen. Autojen määrän kasvu realisoituu siellä missä ihmisiä on eniten, ja myös sellaisina aikoina kun heitä on liikkeellä eniten. Palvelu saattaa myös vastaavasti heikentyä siellä missä ihmisiä on vähemmän. Hankala kysymys on myös taksien saatavuus hiljaisina aikoina. Miksi olisi riittävästi tarjontaa silloin kun kysyntä on pienimmillään, kun siihen ei varsinaisesti mikään pakota?

En ole valmis uskomaan että taksiliikenteen sääntelyyn liittyvät ongelmat olisivat tässä nyt ratkaistu. Sääntelyn purkamisesta johtuvia ongelmia voidaan lähivuosina joutua ratkomaan uudella sääntelyllä.  Pidän sitä aika todennäköisenä. Sääntelyn purkaminen on nimittäin kilpailun lisääntymisen kannalta vasta ensimmäinen askel. Tästä Vickersin paperi itse asiassa eniten kertoo. Markkinoiden avaamisesta eteenpäin kyse on kilpailua edistävistä toimista siltä osin kuin toimijoiden määrän lisääntyminen ei ongelmaa yksin ratkaise. Ja sehän ei suinkaan tarjoa kokonaisratkaisua. Kukaan järjissään oleva ei silti halunne entiseen sääntelyyn takaisin. Tarvitaan siksi aikaisempaa fiksumpaa sääntelyä, nimenomaan kilpailua tukevaa sääntelyä sitä tukahduttavan sijaan. Minulta jos kysytte, parasta olisi sellainen sääntely, jossa kannustimia lisäämällä saadaan ongelmat ratkaistua. Siinä on ainakin tulevalle sääntelylle hyvä tavoite.

Esa Hyyryläinen

(Inspiraation) lähteenä: Vickers, John (1991). Industrial policy in regulatory reform, teoksessa Markets, Hierarchies & Networks: The Coordination of Social Life, toim. Thompson, Grahame, Frances , Jennifer, Levacic, Rosalind & Mitchell, Jeremy. London, Sage.

Kommentit:

Sääntely ei aina ole pahasta

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 19.09.2018 12:40:24

Hei Esa! Kuulostaa sinänsä järkeenkäyvältä "fiksun sääntelyn" idealta. Kannustimien lisääminen vaatii usein, vaikkei välttämättä aina, taloudellisia panostuksia ja siksi järjestelmän (enemmän tai vähemmän vaativa) tehtävä on lisätä tuottavuutta ja verotuloja, jonka avulla lisäpanostukset voidaan kattaa ja jopa kerätä ylijäämää.

Nimenomaan

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 20.09.2018 09:50:30

Nyt kun on noin kymmenen vuotta finanssikriisistä, on pakko muistuttaa ettei sääntely ole aina pahasta. Pahasta on se jos sääntely on jätetty väliin, tai sitä on, mutta se ei toimi. Jos se toimisi, ehkäpä tuosta Danske Bankin ajankohtaisesta ongelmastakaan ei olisi päässyt ongelmaa syntymään. Se tosin osoittaa samalla sääntelyn hankalan alueen nykymaailmassa. Kun esimerkiksi raha ylittää sulavasti rajat, sääntelyn pitäisi pysyä perässä, tai oikeastaan jopa edellä. -EH-

Aivan mahtavaa.... sääntelyä :)

Kirjoittanut Kristian Siikavirta 11.10.2018 09:55:59

Hyvä analyysi oli löytynyt nyt sääntelystä. Kiitos Esa! Taksiliikenne on hyvä esimerkki. Vanhempi esimerkki olisi katsastusoiminnan yksityistäminen.

Lainsäätäjä hoitaa usein sääntelyn raamit ja joku viranomainen toteuttaa sitä ja valvoo homman toimivuutta (toimeenpano). Politiikassa ratkotaan sääntelyn kysymyksiä ideologian ja tiedon pohjalta ja tuloksena on hallituksen esitys eduskunnalle lain säätämiseksi.

Kilpailun mahdollisuuden ja toivottavuuden analysoimiseksi vaadittaisiin ilmeisesti tietoa säänneltävästä ilmiöstä? Mitä tapahtuu esimerkiksi, kun ihminen haluaa päästä paikasta toiseen autolla ja on valmis maksamaan siitä jotain.

Krstian

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 19.09.2018 - Verkkotoimitus
Login