Kävellessä ajatus juoksee

Julkaistu 20.03.2019. - Ajatusyhteys

Santeri Salokivi (1886-1940): Puistossa (1919)

Kävely ja hengityksen rytmi raittiissa ilmassa saavat ajatukset liikkeelle.

Maiseman vähittäinen vaihtuminen ruokkii ajattelua uusilla havainnoilla ja näkökulmilla. Näin kävely voi auttaa ulos ajatusten umpikujasta. Kävely auttaa myös jäsentämään ja selkeyttämään ajatuksia. Samalla mieli kevenee.

Aristoteles (384-322 eaa.) perusti peripateettisen koulukunnan eli "kävelykoulun". Nimi tulee kreikan peripateoo-verbistä, joka tarkoittaa kävelemistä. Kerrotaan, että Aristoteles käveli ja keskusteli oppilaidensa kanssa Ateenan Lykeionin pylväskäytävillä. Hän ymmärsi, että ihminen ei ole pelkkä pää, vaan mielen ja ruumiin kokonaisuus. Tässä kokonaisuudessa aistihavainnot ovat ajattelun perusta, ja fyysinen liikunta, kuten kävely, tarjoaa lisää havaintoja.

Aristoteleen mukaan joka ei aisti, ei voi oppia eikä ymmärtää mitään. Tuomas Akvinolainen (1225-1274) kehitti tämän pohjalta peripateettisen aksiooman eli "kävelykoulun peruslauseen". Sen mukaan mielessä ei ole mitään, mikä ei ensin olisi ollut aisteissa.

Akvinolaisen mukaan mielellä on kyky tavoittaa yleispäteviä merkityksiä yksittäisistä havainnoista. Kun kävellessä kiinnittää huomiota vaikkapa siihen, miten auringon lämpö on kuivannut sateen synnyttämät lätäköt, tai yrittää tunnistaa, mikä lintu visertää puussa, elää todeksi peripateettista aksioomaa.

Yleisen käsityksen mukaan empiirinen tiede syntyi 1600-luvulla sellaisten tutkijoiden kuin Galileo Galilein ja Isaac Newtonin ansiosta. Aristoteleesta ja Akvinolaisesta kuitenkin huomataan, että tiedon ja aistihavaintojen suhteesta ymmärrettiin sentään jotain jo paljon aikaisemminkin.

Kävely on myös poliittista liikuntaa. Ihmis- ja perusoikeudet ovat demokratian ja oikeusjärjestelmän kulmakiviä. Sellaisia oikeuksia ovat esimerkiksi sanan- ja mielipiteenvapaus sekä kokoontumisvapaus. Ne yhdistyvät ja konkretisoituvat mielenosoituksissa.

Mielenosoituksissa usein kävellään, ja syy on helppo ymmärtää. Kävelijät pystyvät huutamaan iskulauseita ja kantamaan banderolleja. Lisäksi kävelijät luovat visuaalisen liikkeen ja eteenpäin menemisen vaikutelman. Juosten etenevä mielenosoitus olisi pelottava, liian nopea ja fyysisesti liian raskas monille. Kävely sopii siten kansanvaltaan paremmin kuin juoksu.

Kävelemisen tapoja ja tarkoituksia on monia, kuten kuljeskelu, hyötykävely, kaupunkikävely, sauvakävely, erämaavaellus, pyhiinvaellus, vappumarssi ja mielenosoitusmarssi. Ihmisen voi tunnistaa kävelytyylistä ja askelten äänestä yhtä hyvin kuin puheesta ja allekirjoituksesta. Kun kuulee riidankylväjän askelten lähestyvän, mieli menee maan rakoon. Mieli taas kirkastuu ja kohoaa rakastetun askeleet kuullessaan.

 

Kävelyn filosofiasta kuulet lisää Lähe käveleen -tapahtumassa Vaasa-opistolla lauantaina 23.3.2019 klo 14.30.

Kommentit:

ARVOSANA

Kirjoittanut distrobat 16.04.2019 14:49:39

2/5

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 22.03.2019 - Verkkotoimitus
Login