Boksista poistuen vs. siinä pysyen

Julkaistu 17.01.2019. - Hallinnon tutkija

Tällä kertaa Hallinnon tutkija pohtii uutta luovaa ajattelua.

Törmäsin joku aika sitten Hoeglin, Gibbertin ja Mazurskyn mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa he pohtivat sitä milloin vähemmän on enemmän innovaatioprojekteissa. He siis pohtivat sitä milloin taloudelliset rajoitteet kääntyvät projekteissa eduksi. Oletus on usein ollut se, että innovaatioihin tähtäävien projekteille syntyy suotuisammat olosuhteet silloin kun organisaation resurssit eivät ole täydessä käytössä, vaan sillä on liikkumavaraa (organizational slack). Tämä mainittu artikkeli pyrkii osoittamaan, ettei kysymys ole yksinkertainen, vaan suppeillakin resursseilla on voitu saada ihmeitä aikaan. No, Suomessa tunnetaan aika hyvin sanonta, että ”luovuus alkaa kun rahat loppuu”, joten meillä ehkä oli tietoa asiasta entuudestaan.

No, en varsinaisesti ole tässä kirjoittamassa resurssien ja ajattelun yhteydestä, vaan ajattelun ja ns. boksin yhteydestä. Olette varmaan kuulleet boksin ulkopuolelta ajattelusta. Ehkä jopa osaatte ajatella itsekin sillä tavalla. Sen ja tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kuulemma boksin ulkopuolelta ajattelua. Vaan mitä tämä mahtaa tarkoittaa? Sille voi näköjään antaa kaksi merkitystä.  Useille se tarkoittaa vaan sitä, että ajattelee eri tavalla kun joku kysymys on tavattu ajatella. Tutkimuksessa se näyttäisi tarkoittavan myös sitä, että ajatusten vaihtelua ja monimuotoisuutta on niin paljon, että se mahdollistaa hyvien ideoiden syntymisen. Tämä toki toteutuessaan jättää omaa ratkaisuaan etsimään sitten sen millä ne hyvät ideat tai ideoiden aihiot tunnistetaan. Voisin kuvitella, että mitä enemmän on boksista irtauduttu, sitä vaikeampaa on sitten idean myyminen. Voi olla toisinpäinkin tosin, en osaa tässä yhteydessä varmuudella sanoa.

Kaikki innovaatioiden ja luovuuden tutkijat eivät pidä boksin ulkopuolelta ajattelua suinkaan parhaana tapana saada toivottuja tuloksia. Aika vahva kannatus on myös boksissa pysyvälle ajattelulle. Voi jopa kysyä onko kaikista bokseista edes mahdollista poistua, sillä ajatteluhan ei ole tyhjälle taululle kirjoittamista, vaan pikemminkin jo hallitun soveltamista mahdollisesti palat uudella tavalla yhdistellen. Samalla tavalla kuin tarvitsee sanoja ja lauserakenteita jotain sanoakseen, tarvitsee käsitteitä ja malleja jotain ajatellakseen.

Hyvin tunnettu tämän suunnan edustaja on Finken yksinään ja yhdessä Wardin ja Smithin kanssa 1990-luvulla lanseeraama Geneplore-malli, joka näkee luovuuden tai ajattelun koostuvan ideoita synnyttävästä (generation) ja hyödyntävästä (exploration) vaiheesta, ja tilanteessa ilmenevistä rajoitteista. Erityisesti tuohon ideoita synnyttävään vaiheeseen liittyvät em. mallissa luovia ideoita edeltävät rakenteet (pre-inventive structures), joita me hyödynnämme ajattelussamme, vaikkemme aina edes tiedosta hyödyntävämme. Otsikossa mainittu boksi on oikeastaan sellainen rakenne, ja se näyttäisi siksi olevan uusien ideoiden synnyn kannalta hyödyllisempi kuin moni haluaa uskoakaan.

Esa Hyyryläinen

(Inspiraation lähteenä: Hoegl, Martin, Gibbert, Michael & Mazursky, David (2008). Financial constraints in innovation projects: When is less more? Research Policy 37 (2008), 1382-1391)

Kommentit:

Näkökulman vaihtaminen

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 17.01.2019 15:15:46

Itse olen ajatellut "boksin ulkopuolen" viittaavan kykyymme katsoa ja arvioida asioita useammasta kuin yhdestä näkökulmasta. Se vaatii enemmän tai vähemmän tietoa, ripauksen mielikuvitusta ja kykyä samastua toisen asemaan. Näkökulman vaihtaminen ei välttämättä tarkoita, että yhteys aiempaan näkökulmaan (tai "boksiin") kokonaan häviäisi.

Toksista, sanoi kettu boksista

Kirjoittanut Arto Isosaari 19.01.2019 23:50:27

Aivoissa usein käytetyt yhteydet vahvistuvat, mikä on siunaus oppimiselle ja kirous korjaavan tai korvaavan uuden oppimiselle. Riippumatta siitä, ravitaanko päätä tai organisaatiota tiedolla vai kuvitelmilla, enemmän uhkaksi kuin mahdollisuudeksi koetaan uomiin urautuminen.

Boksin sisäiseen noidankehään saatetaan hakea konsultaatiota, joka tavallisesti maksaa, vaikka sitä ei arvostaisikaan.

Jatkan keskustelua

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 22.01.2019 09:57:49

Kiitokset kommenteista Tommi ja Arto. Tässä pari huomiota niihin liittyen.

Meillä tosiaan on kyky katsoa asiaa useammista näkökulmista. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa sitä kai kutsutaan ymmärtämiseksi, varsinkin kun korostetaan kykyä ja pyrkimystä asettaa itsensä toisen tilanteeseen. Onko se sitten boksin ulkopuolelta ajattelua, että osaa hahmottaa toiselle relevantin boksin? Tästä en ole varma.

Myös organisaatioissa usein käytetyt yhteydet vahvistuvat. Se on verkostotutkimuksen pihvi. Yhteydet voivat kuitenkin myös katketa kun vaikkapa avainhenkilöt vaihtuvat. Se katkaisee jonkinsortin urautumisen. Organisaatio uusiutuu tätä kautta, paitsi jos se uskoo liikaa hiljaisen tiedon siirtämiseen. Sehän on pohjimmiltaan sellaisen tiedon välittämistä, joka de facto estää uusiutumista. -EH-

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 17.01.2019 - Verkkotoimitus
Login