Nuorten talousosaaminen – käsitteellinen ristiriita vai todellinen mahdollisuus?

Julkaistu 01.05.2017.

Nuorten talousosaaminen vaihtelee paljon henkilöstä riippuen.

Nuorten talousosaamisesta annetaan usein synkeä kuva. Julkisuuden keskustelussa kerrotaan usein tarinoita nuorten maksuhäiriömerkinnöistä, pikavippien käytöstä ja muista taloudellisen vastuuttomuuden ilmentymistä. Nuorten mainitaan olevan asenteeltaan kulutusorientoituneita ja lyhytjänteisiä. Toisaalta kaikki tietävät, että nuorten välillä on paljon vaihtelua.

Onneksi näistä asioista on olemassa tieteellistä tietoa allekirjoittaneen ja Tampereen yliopiston (ja kohta PTT:n) tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen tekemästä kansallisesta talouslukutaitotutkimuksesta. Tuloksiamme on viimeksi esitelty kahden Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen yhteisessä Oppi, koppi vai floppi – nuoret luottoyhteiskunnassa -seminaarissa 22.3.2017 Helsingissä.

Tutkimuksessamme jaamme nuoret kahteen eri ryhmään: 18-25 vuotiaisiin sekä 26-35 vuotiaisiin. Näistä nuorempi ryhmä on osin vasta itsenäistymässä, kun taas vanhempi ryhmä on pitkälti jo suorittanut opintonsa ja kiinni työelämässä. Tältä pohjalta voidaan odottaa myös eroavaisuuksia ryhmien välillä. Näitä ryhmiä vertaillaan vanhempiin ikäluokkiin.

Erot ovatkin melko korostuneita: taloudellisen tietämykseen suhteen nuorin ryhmä menestyy selvästi heikommin kuin mikään vertailuryhmistä. Taloudellisen käyttäytymisen suhteen tilanne näyttäytyy kuitenkin melko erilaiselta. Nuorin ryhmä ei ole ongelmallisin. Pikemminkin maksuhäiriömerkinnät ja ylivelkaantuminen tuntuvat keskittyvän 26-35 vuotiaiden ryhmälle, joka puolestaan taloudellisessa tietämyksessä menestyy erinomaisen hyvin. Erityisesti maksuhäiriömerkinnät keskittyvät 26-35 miehille. Naisilla ylivelkaantumisen subjektiivinen kokemus on puolestaan yleisempää kuin miehillä. Asenteissa ja useissa muissa taloudellisen käyttäytymisen mittareissa erot ikäryhmien välillä ovat melko pieniä.

Nuoret ovat saaneet taloudellisen osaamisen tuessa erityishuomiota, mm. erittäin tärkeän Mun talous- verkoston kautta. Tämä onkin perusteltua. Niin kuin monet muutkin asiat, taloudenhallinnan oppii parhaiten itse tekemällä, myös yrityksen ja erehdyksen kautta. Ongelmana nyky-yhteiskunnassamme on, että erehdyksen hinta voi joskus olla turhankin kova. Kun taloudenhallinta lähtee niin sanotusti lapasesta ja helposti saatavilla olevia kulutusluottoihin tulee tartuttua, seurauksena saattaa olla maksuhäiriömerkintä, josta voi seurata monenlaisia ongelmia elämään useamman vuoden ajaksi.

Ankeimmillaan maksuhäiriömerkinnät voivat johtaa tilanteeseen, jossa asunnon saanti ja työelämään kiinni pääseminen hankaloituvat ja syrjäytymisen kierre on valmis. Maksuhäiriömerkintöjen yleisyys nuorilla miehillä on hankala paikka.

Usein ajatellaan, että taloudelliseen käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa kahdella tavalla: sääntelyllä tai valistuksella. Sääntelyn haasteena on se, että luottojen paremmalla saatavuudella on myös positiivisia vaikutuksia. ”Hyvän” luotonannon rohkaisu ja ”huonon” luotonannon ehkäisy ei ole aina niin suoraviivaista kuin voisi kuvitella.

Valistuksen tehokkuudesta ollaan usein montaa mieltä. Viime aikoina on keskusteltu koulun roolista ja mahdollisuudesta tavoittaa vielä koko ikäluokka siellä. Tiedon jakaminen antaa yksilöille mahdollisuuden valita, haluavatko he noudattaa suositeltua mallia vai omalla vastuullaan jotain muuta toimintamallia. On kuitenkin olennaista, että positiivisia toimintamalleja ja tietämystä on nuorille tarjolla, vaikka siihen ei aina tartuttaisi.

Kommentit:

Eletään hetkessä vai kuin viimeistä päivää?

Kirjoittanut Arto Isosaari 03.05.2017 09:33:31

Kompleksiselta ellei peräti pirulliselta näyttää tämäkin. Punaista lankaa saati ohjenuoraa on paljastetun perusteella vaikea hahmottaa. Kuitenkin ikäryhmä 26–35-vuotiaat vaikuttaa mielenkiintoiselta. Saisiko tältä osin aineistosta vielä enemmän irti? Nyt esitetystä voisi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että lyhytjänteinen mielihyvän haku tulee hintoihinsa. Hyvä finanssilukutaito yksinään tai korkeamman koulutuksen kanssa yhdessäkään ei riitä yksilön taloudelliseksi turvaksi. Yrittäjyyden riskeiltä niiden on väitetty "suojelevan" jopa liian hyvin, mutta ilmeisesti ei muilta taloudellisilta riskeiltä. Olisiko niin, että hyvään onneen tai sattumaan luotetaan, mutta ei itseen? Tai muihin? Mihin valistus tai sääntely siis tulisi allokoida?

Vapaus valita väärin

Kirjoittanut Kristian Siikavirta 03.05.2017 11:49:07

Muutamia mielipiteitä tuosta tärkeästä aiheesta ilman tutkimustietoa. Sorry.

Ennen vanhaan luottoa ei saanut juuri muualta kuin pankista ja ruokakaupasta. Johtaja katsoi voiko tuolle antaa lainaa, miettien maksaako se takaisin vai ei ja onko joku lainanpyytäjä vähemmällä riskillä liikkeellä tai muuten parempi. Nuorelle ei tullut maksuhäiriöitä eikä lainaakaan?

Nyt luottoa saa kuka tahansa ja milloin tahansa, mihin tarpeeseen hyvänsä. Maksukyky ja pikainen rahantarve näkyy luoton hinnassa. Huonolle asiakkaalle tai kipeasti tarvitsevalle annetaan lainaa korkealla korolla. Luonnollista.

Kehityksen seurauksena voi olla ainoastaan maksuhäiriöiden yleistyminen. Mutta onko nykytilanne parempi kuin aikaisempi kuten Panukin kyselee? Sitä en osaa sanoa. Ilmeistä näyttää kuitenkin olevan, että lailla ei voida juurikaan estää väärää luotonantoa ja -ottoa. Virheitä voi yrittää korjata yhdessä?

Yleistän vastaaviin ongelma-alueisiin

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 03.05.2017 13:22:08

Noista tuloksista voisi päätellä, ettei ongelmiin ajautumisen taustalla ole se ettei tiedä, vaan se ettei toimi tiedosta huolimatta järkevällä tavalla. Tämän selittäminen onkin sitten hankalampi kysymys. Samoin ongelman ratkaiseminen. Asettamalla rajoitteita käyttäytymiselle (sääntely) tai ohjaamalla sitä kouluttamalla (valistus) voi asiaan hakea ratkaisuja, mutta en olisi yllättynyt jos tulos olisi sama kuin alkoholin ja tupakan kanssa. Kun muutos positiiviseen suuntaan lopulta tulee, sitä ei sitten voidakaan kovin hyvin selittää kummallakaan instrumentilla. Kyse on ollut todennäköisesti pitkälle manipuloinnin ulottumattomissa olevasta muutoksesta esim nuorten arvomaailmassa. -EH-

vastauksia (on vähän)

Kirjoittanut Panu Kalmi 05.05.2017 13:02:39

Hei! Kiitos Artolle, Kristianille ja Esalle asiantuntevista kommenteista. Kaikissa tuli esiin se, että pelkkä tietämys ei riitä. Mikä riittäisi? Toinen näkökulma voisi olla, että ihmisillä on oikeus tehdä virheitä ja velvollisuus maksaa virheidensä seuraukset. Kun tietää (vaikkapa introspektion kautta), miten heikolla käytännön tietämyksellä nuoret lähtevät liikkeelle näissä asioissa, niin tuo näkökulma tuntuu jossain mielessä kovasydämiseltä. Jos (kun) keksin tähän jonkun hyvän uuden lähestymistavan, niin tuon sen tällä palstalla tiedoksi! Panu

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 28.08.2017 - Verkkotoimitus
Login