Terveydenhoidon valinnanvapaus Ruotsissa

Julkaistu 01.02.2017.

Suomeen valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon valinnanvapausjärjestelmää. Ruotsin vastaaviin järjestelmiin on helppoa tutustua Internetissä. Mitä löytyi?

Ruotsissa valinnanvapaus terveys- ja sairaanhoidon (hälso- och sjukvård) palveluissa tarkoittaa tutusti, että potilas voi valita hoitopaikan ja valittu hoitopaikka saa korvauksen kustannuksista maakunnalta tai alueelta. Valinnanvapausjärjestelmän perustaminen peruspalveluissa (primarvård) on maakunnille ja alueille pakollista. Kaikilla ehdot täyttävillä hoidontarjoajilla (vårdgivare) on oikeus liittyä järjestelmään ja saada korvaus julkiselta vallalta.

Muissa kuin peruspalveluissa ei ole pakko perustaa valinnanvapausjärjestelmää. Valinnanvapaus on käytössä muissakin kuin terveydenhuollon palveluissa, esim. työvoimapalveluissa ja maahanmuuttajien palveluissa.

Suomalaisessa keskustelussa on noussut esiin ajatus yhtiöittämisestä ja sen pakollisuudesta, jotta yksityiset tarjoajat voivat toimia markkinoilla. EU:nkin mielletään pakottavan siihen. Ruotsissa esillä näyttäisi olleen enemmän kysymys siitä, pitääkö palveluista päättävän maakunnan soveltaa Ruotsin hankintalakia (LOU 2016:1145) vai valinnanvapaudesta määräävää lakia (LOV 2008:962) palvelujen järjestämistä koskevia päätöksiä tehdessään.

Mitä netistä löytyi?

Tukholman läänin alueella (Stockholms läns landsting) perushoidon palveluntarjoajan voi löytää näppärästi netistä. http://www.1177.se/Stockholm/Hitta-vard/Stockholm/?q=&cc=01#showstartview

Saatavilla on samassa listassa sekä maakunnan ylläpitämiä terveysasemia että yksityisiä terveysasemia ja kaikkia voi vertailla keskenään kivasti muutamien vertailutekijöiden avulla.

Tukholman alueen pyörittämää julkista toimintaa ei näytetä ainakaan ulospäin harjoitettavan suoraan osakeyhtiön muodossa, mutta maakunta omistaa myös useita osakeyhtiöitä, jotka toimivat terveydenhoidon alalla.

Esimerkiksi Alby vårdcentral kertoo näin. ”Vi är en landstingsdriven verksamhet som ingår i Stockholms läns sjukvårdsområde.” (SLSO) Stockholms läns sjukvårdsområde on listattu organisaatiokaaviossa ”yhtiömuotoa vastaavaksi hallinto-organisaatioksi” (förvaltningar som drivs i bolagsliknande former). Se ei siis ole osakeyhtiö.

Tilastoista tehtyjä yhteenvetoja (Sveriges Kommuner och Lansting, LOV 15.11.2015) kaivelemalla löytyy tieto, jonka mukaan vuonna 2016 valinnanvapausjärjestelmässä oli mukana yli tuhat (1 151) terveyskeskusta (vårdcentral), joista 58 % oli julkisen vallan ylläpitämiä ja 42 % yksityisiä. Maakunnittain prosenttiosuudet vaihtelivat paljon. Yksityisten terveyskeskusten osuus vaihteli 13–67 prosentin välillä.

Julkisen ja yksityisen terveyskeskuksen välisestä kilpailuasetelmasta valinnanvapausjärjestelmässä on tehty kyselytutkimus (Konkurrensverket 2010, likki alla), jossa yksityiset moittivat liian vahvoja julkisia toimijoita. Selvityksessä odotetaan suurten omistajien valtaavan alaa.

Ruotsin järjestelmästä saa sellaisen vaikutelman, että ulkoapäin tulevat oikeudelliset rajoitteet eivät ole vaikuttaneet järjestelmän rakentamiseen eikä esimerkiksi yhtiöittämispakkoa ole ollut. Yksityiset toimijat valittelevat, että julkiset terveyskeskukset eivät voi mennä konkurssiin, julkiset toimijat ottavat vähemmän riskejä ja ovat vahvempia hankinnoissaan. Lisäksi maakunnan katsotaan suosivan julkisia toimijoita, silloin kun se on mahdollista.

Kristian Siikavirta

Lisätietoa

Konkurrensverket 2010. Slutrapport: Djupintervjuer om LOV - valfrihetssystem inom primärvården

Stockholms läns landsting - Väljä vårdgivare

Sveriges Kommuner och Landsting - Valfrihetssystem inom hälso- och sjukvård

Valfrihetswebben

Kommentit:

Ruotsissa siis erilainen malli

Kirjoittanut Eija Mäkinen 01.02.2017 21:06:36

Kiitos Kristianille tästä ja aiemmasta blogista, jossa selviteltiin hyvin, ettei Eu-oikeus pakota viemään julkisia sote-palveluja markkinoille eikä julkisen toiminnan yhtiöittämispakkoa ole.

Ruotsissa malli onkin rakennettu eri tavalla. Ruotsissa on juuri saatu aikaan tuore selvitys Ordning och Reda, jossa pohditaan valinnanvapausmallin muutostarpeita, eikä siinäkään yhtiöittämisvelvoite ole noussut esille. Selvitysmies Johan Höökin mukaan pikemminkin jonkinlaista paluuta perinteisiin malleihin voi olla edessä. Ruotsissakin poliittisessa keskustelussa on voitu puhua epätäsmällisesti yhtiöittämisvelvollisuudesta.

Ruotsin mallista ja kehityssuunnista on luvassa artikkeli NAT-lehteen 1/2017. Lehdessä 3/2016 olikin jo Alexis Palman ja Osvaldo Salaksen kirjoitus valinnanvapauteen liittyvistä kansalaisten käsityksistä. Pääsinpä siis mainostamaan tätä meillä Vaasassa toimitettavaa pohjoismaista lehteäkin tässä. Artikkeli löytyy täältä https://www.djoef-forlag.dk/sites/nat/index.php

Ruotsissa tehty selvitys löytyy Internetistä

Kirjoittanut Kristian Siikavirta 02.02.2017 11:38:40

Eijan mainitsema Ruotsin Finansministerietin 800 sivuinen selvitys löytyy alla olevasta linkistä.

http://www.regeringen.se/rattsdokument/statens-offentliga-utredningar/2016/11/sou-201678/

Selvityksessä ehdotetaan muutoksia valinnanvapaudesta määräävään lakiin.

Selvityksen yhteenvedossa tuotiin esiin (s 22–23) kuinka julkisesti rahoitetut yksityiset yrirykset tuovat keskimääräistä paremman tuoton sijoitetulle pääomalle ja omistajilleen ylisuuria voittoja (övervinster). Tätä pidettiin järjestelmän legitimiteetin kannalta ikävänä asiana.

On varmaan osittain tietysti ideologinenkin kysymys ovatko ylisuuret voitot hyvä vai huono ja pitäisikö siihen puuttua. Jos markkinat toimivat alalle tulee uusia toimijoita ja ylisuuret voitot poistuvat. Kehitys näytti selvityksen mukaan kulkevan kuitenkin keskittymiseen eikä toimijoiden määrän kasvuun. Verovarojen tehokkaan käytön kannalta ylisuuret voitot tuntuvat ongelmalta.

t. Kristian

Laatukriteereitä kehitetty Ruotsissa

Kirjoittanut Pirkko Vartiainen 02.02.2017 15:00:16

Ruotsi on tosiaan jo pitkään kehittänyt terveydenhuollon järjestelmäänsä ja valinnanvapauttakin 1990-luvulta alkaen. Järjestelmän toimivuuden kannalta on kiinnostava toisaalta se, että vertailutietoa paljon saatavilla ja toisaalta se, että maakäräjillä on verotusoikeus. Suomen maakunnat eivät saa verotusoikeutta, joten se vahvistaa valtavasti keskusjohtoisuutta ja vähentää alueellisuutta. Asiakkaan kannalta erityisen kiinnostava on "doktorsguiden.se" ja "vantetider.se". Ne kertovat mielipiteitä lääkärin "ammattitaidosta" ja jonotusajoista, tärkeitä valinnan välineitä.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 22.02.2019 - Verkkotoimitus
Login