Hallinto-oikeuden yleisiä oppeja - mitä hallinto on?

Julkaistu 10.09.2015.

Lukukauden alkaessa ja opetuksen tiimoilla tuli mieleen sellainen perusjuttu, että mitä se hallinto oikein on? Mietin asiaa julkisoikeuden silmälasien läpi. Julkisoikeudesta kiinnostuneelle erityisesti julkinen hallinto on kiinnostava käsite.

Julkinen hallinto on mainittu perustuslaissakin julkisen hallintotehtävän muodossa. Sitähän ei saa antaa muulle kuin viranomaiselle, ellei se ole tarpeen tehtävän tehokkaaksi hoitamiseksi eikä siirto vaaranna perusoikeuksia ym. Perustuslaissa (731/1999) on myös mainittu käsite julkisen vallan käyttö, jota ei saa antaa merkittävissä määrin yksityiselle.

Perinteiseen tapaan käsitteille voi löytää sisältöä hallituksen esityksestä.

HE 1/1998 ”Julkisella hallintotehtävällä viitataan tässä yhteydessä verraten laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä.”

HE 1/1998 ”Julkisen vallan käyttämisestä olisi siten kysymys esimerkiksi silloin, kun yksikkö voi antaa 80 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oikeussääntöjä tai tehdä päätöksiä yksilön oikeuksista, velvollisuuksista tai etuuksista taikka käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten yksilön perusoikeuksiin.”

Mutta mitä se hallinto - ja julkinen hallintokin - on oikeasti ja tosielämässä? Sillä voi olla merkitystä myös oikeustieteessä ja julkisoikeuden tutkimuksessa. Mielestäni hallinto on yksinkertaisesti tiedon keräämistä ja sen pohjalta tehtyjä sääntöjen mukaisia päätöksiä. Tällaisen funktionaalisen hallintokäsitteen analyysi nostaa esiin kysymyksiä kuten, mitä tietoa pitää kerätä, miten tarvittava tieto kerätään ja mistä löytyy sääntö ja miten sitä on luettava.

Tältä pohjalta eteenpäin, vai mitä?

Kristian Siikavirta

Kommentit:

Hallinnosta hallintaan

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 11.09.2015 08:59:35

Osut mielenkiintoiseen kysymykseen, jossa aineidemme välillä saattaa olla merkittäviä eroja. Julkisjohtamisen tutkijat puhuvat nykyisin useammin hallinnasta (governance) kuin hallinnosta. Yleensä sillä halutaan sanoa, että julkisen hallinnon monopoli hallintoon ja erityisesti palveluihin on nyt ohi ja nyt toimitaan kansalaisten ja yritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kun näin todella aika pitkälle tilanne on, päätökset tosiasiallisesti muotoutuvat, ja julkista valtaa taatusti käytetään verkostoissa, joita nuo siteeraamasi 1990-luvun lopun tekstit eivät tunnista, eivätkä ota huomioon. Minä näen tässä ison ongelman. -EH-

hallinto = informaatio + sääntö + päätös

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 11.09.2015 10:11:15

Vaikka hallinto ja hallinta kuuluvat samaan käsiteperheeseen, ne ovat eri käsitteitä, kuten Esa huomauttaa. Kristianin esittämä hallinnon käsitteen luonnehdintaa on kuitenkin osuva ja pedagogisesti kätevä.

Governance

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 11.09.2015 12:35:28

Että se ero julkisen hallinnon ja 'governancen' välillä kunnolla aukeaisi, laitan tähän parhaan governnance-määritelmän, jonka tiedän: ”The totality of interactions, in which public as well private actors participate, aimed at solving societal problems or creating societal opportunities; attending to the institutions as contexts for these governing interactions; and establishing a normative foundation for all those activies.” (Jan Kooiman) -EH-

Hyvät käsiteanalyysit!

Kirjoittanut Kristian Siikavirta 14.09.2015 11:57:34

Avaukseni lähti yksinkertaisesta juridiikasta ja siinä yksittäisen päätöksen käsittelystä. "Julkista hallintoa" on monenlaista - hallintopäätöksiä, yhteisiä hankkeita ja ohjeiden ym. sääntöjen valmistelua.

On se kai kiistatonta, että julkinen hallinto on muuttunut tai laajentunut enemmän tuollaiseksi kuin Esan teksti yllä kertoo. Siihen voi ohjata lainsäädäntö suoraan tai tosiasiallinen toimintapa on muuttunut yhteistyön suuntaan. Olisiko niin, että "hallinnassa" tarvittava informaatio saadaan paremmin kasaan Esan esittämällä tavalla neuvotteluin verkostoissa ja prosessissa, joka ei ole suoraan hallintolain sanelemaa menettelyä? Silloin "hallinta" tosiasiallisena toimintana lähenisi pitkäkestoista sopimussuhdetta, jossa informaation tarve ja kerääminen on erilaista kuin yksittäisen kertasopimuksen (vrt. hallintopäätös) tapauksessa.

Tavoittelen ajatusta mitä hallinto/hallinta on ”teoriassa tosiasiallisesti” eli miten teoriassa kuvataan se toiminta, joka on tarkastelun kohteena. No tuopa oli mahdollisimman epäselvästi sanottu! Tosiasiallisen toiminnan selittäminen ei ole oikeustieteen valtavirtaa. Toki se kuuluu kunkin oikeudenalan yleisiin oppeihin, mutta silti!

Hallintoa ja sen vaatiman tiedon analyysia ja vaikutuksia sääntöihin on käsitellyt aiemmin mm. William Bishop (1990). "A Theory of Administrative Law," Journal of Legal Studies: Vol. 19: No. 2.

http://chicagounbound.uchicago.edu/jls/vol19/iss2/8/

Jos hallinto ja hallinta ajatellaan tietojenvaihtona, sitä voi analysoida vaikkapa informaation taloustieteen avulla. Modernin hallinnan verkosto olisi erilainen ja ehkä kehittyneempi tapa hallita tarvittavaa tietoa?! Tiedon merkitystä markkinoilla (ja toiminnassa yleensä) ovat analysoineet eri yhteyksissä mm. Stiglitz, Akerlof, Spence.

http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/economic-sciences/laureates/2001/

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 10.09.2015 - Verkkotoimitus
Login