Alkava lukuvuosi on toivoa täynnä

Julkaistu 16.08.2019.

Avaruuslaiva Maa purjehtii universumin keittiön pödällä.

Maapallon menneisyyttä tarkasteltaessa on suoranainen ihme, että olemme yhtä täällä. Mielensä pahoittivat nekin liitukauden dinosaurukset, jotka saivat niskaansa tulta ja tappuraa, kun kotiplaneettaamme moukaroi asteroidi. Sittemmin ihmiskuntaa ovat säännöllisesti riivanneet kulkutaudit, sodat ja nälänhätä. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä sienipilvi symboloi ydinsodan jatkuvaa uhkaa.

Ajallemme ominaiset riskit ovat systeemisiä ja siten globaaleja. Kuvaan ovat astuneet ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uhkakuvat lukuisine seurauksineen sekä nopeasti eteenpäin harppovan teknologian aikaansaamat järisyttävät muutokset.

Älykkäät järjestelmät, itsetoimivat koneet ja kulkuneuvot sekä lukemattomiin toistoihin kykenevät robotit synnyttävät työttömyyttä. Luova tuho jyllää, totutut työtehtävät katoavat kuin pieru laajenevaan Saharaan. Entäpä kuka kantaa vastuun, kun mikroprosessorin vauhdittama algoritmi tekee katastrofaalisen virheen. Metron kiihdyttäessä kaarteesta ulos, tekoälystä tulee tekosyy.

Niinpä. Kun hännän päälle astuu, kohta näkyvät jo kulmahampaat.

Tehomaataloudessa tuotantoalueiden maaperä köyhtyy ja muuttuu hedelmättömäksi. Puhtaasta vedestä on pulaa. Ilmastonmuutos aiheuttaa vedenpinnan nousun ja samalla säätilan ääri-ilmiöt yleistyvät. Laajojen alueiden muuttuessa asuinkelvottomiksi kokonaiset kansakunnat joutuvat pakenemaan kotiseuduiltaan.

Schopenhauer ja pessimistin elämänviisaus: elämä on julmaa ja tarkoituksetonta. Viimeinenkin toivonkipinä hiipuu, kun markkinatalous sakkaa.

Luottamus globaalin talousjärjestelmään murenee eliitin painaessa uutta rahaa samalla, kun toiset elävät äärimmäisessä niukkuudessa. Kannattamattomien pankkien tukipaketit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Tavallinen kansalainen ei ymmärrä talouden fundamentteja. Digitaalinen raha muutetaan jalometalleiksi, säästöt raahataan kuistin alle.

Apokalypsiin perustuvat uutiset kiinnostavat, mutta ne saattavat vaikuttaa piilevästi meihin.

Uhkien ja salaliittojen värittämässä maailmassa voi kuin huomaamattaan vaipua epätoivoon. Toivo on pitänyt meidät hengissä ja elinvoimaisena. Toivo voittaa aina, jos ei nyt 6-0 niin ainakin 6-1. Ihmiskunnan kiehtova matka universumin tyhjässä sylissä ja avaruuslaiva Maan pinnalla jatkuu yhä vain.

Y. N. Harari kirjoittaa, että politiikan ja riskien globalisoituminen tarkoittaa myös vastuun uudelleen määrittelyä. Olemme tottuneet olemaan lojaaleja perhettä ja lähiympäristöä kohtaan. Siksi meidän tulisi olla lojaaleja ihmiskuntaa ja kotiplaneettaamme kohtaan.

Uhkat ovat katalyyttejä, jotka yhdistävät ihmiskuntaa. Ne johtavat vääjäämättä teknologisiin ja sivistyksellisiin harppauksiin. Yliopistojen tutkimushankkeissa uhkat paketoidaan haasteiksi ja tutkimusongelmiksi, joiden kimppuun käydään akateemisella tarmolla. Tutkijat miettivät ankarasti, kuinka maailmasta tehdään oikeudenmukaisempi, turvallisempi ja onnellisempi paikka.

Ehkä tässä on onnistuttu, koska Suomi on jo toista vuotta peräkkäin rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi – merkittävällä erolla muihin maihin.

Kommentit:

Tuhat ja yksi syytä olla lojaali

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 17.08.2019 14:32:03

Tartut tärkeisiin kysymyksiin Ilkka! Jokainen ihminen saa kiittää lukemattomia muita ihmisiä, ellei peräti ihmiskunnan ja kulttuurin kokonaisuutta ja elokehää siitä, että on olemassa ja on saanut sellaisia tietoja ja taitoja kuin on saanut. Tämän muistaminen (itsensä ja omien suoritustensa ihailun sijaan) tukisi tuota mainitsemaasi lojaaliutta ihmiskuntaa ja kotiplaneettaamme kohtaan. Helpommin sanottu kuin tehty! Viime viikolla juuri uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan ihmisen ajattelusta ja kommunikaatiosta 78 %:a koskee henkilöä itseään. Ole tällaisena sitten lojaali ihmiskuntaa ja kotiplaneettaa kohtaan!

Kestävyyttä edistävä talousjärjestelmä

Kirjoittanut Ilkka Luoto 17.08.2019 16:16:59

Kyllä Tommi, kiitos kommentista. Esimerkiksi ilmastonmuutosta hidastavat puheet (politiikka) ja kaiketi yksittäisten ihmisten teotkin ovat lisääntyneet. Sitä voidaan tietenkin pohtia, minkälaiset motiivit siinä sitten ovat taustalla. Olen kuitenkin viime kädessä optimisti ja saatetaanpa olettaa, että ihmiskunnan teknologiset harppaukset yhdessä syteemisten uhkien kanssa johtaa vähitellen myös uudenlaisten moraalikoodistojen tarpeellisuuteen. Parhaimmillaan syntyy myös kestävää kehitystä edistävä talousjärjestelmä.

Yhden toivo vs. toisen toivo

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 20.08.2019 08:50:14

Päällimmäinen fiilis tänään (luin siis Pohjalaisen yleisönosaston) on se, että olemme menossa kohti suurempia arvoristiriitoja. Valistunut nuoriso on valmis muuttamaan elämäntapaansa ilmastonmuutoksen takia. Toivo on tällöin mahdollisuudessa tehdä itsekin asialle jotain. Mutta se kohtaavat skeptisiä vanhenpien sukupolvien edustajajia ja populisteja, joiden toivo on kiinni siinä, että väitetään voitavan jatkaa elämää kuten ennenkin. -EH-

Nousevat sukupolvet

Kirjoittanut Ilkka Luoto 20.08.2019 09:51:15

Hei Esa, kiitos kommentista! Uskotaan siis nuorisoon ja nouseviin sukupolviin. Sieltä se toivo kumpuaa.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

X

Lähetä palautetta tästä sivusta

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi

Palautteesi

 
Päivitetty 16.08.2019 - Verkkotoimitus
Login