Dekaani Hannu Katajamäki: Monikielisyys on voimavara

Julkaistu 07.03.2016.

Hannu Katajamäki

Kielten vahvistaminen vahvistaa Vaasan yliopistoa

Vaasan yliopiston uudessa strategiassa ei ole pohdintaa kielistä. Monikielisyyden painoala on poistettu. Yliopistomme merkittävä kielten tutkimus- ja opetusperinne on sysätty omalaatuisesti sivuraiteelle. Oudoksi tämän tekee, että Vaasan yliopiston tutkimusta tarkastellut ulkopuolinen asiantuntijaryhmä arvioi vuoden 2015 joulukuussa julkaisemassaan raportissa monikielisyyden merkittäväksi nousevaksi tutkimusteemaksi.

Ei tarvitse kuin lukea päivän lehtiä todetakseen, että suomalaisen yhteiskunnan suuri sisältö on tulevina vuosina monikielisyyden ja -kulttuurisuuden valtava voimistuminen. Tämä liittyy keskeisesti myös yliopiston strategisen yläkäsitteen liiketoimintaorientaation sisältöön.

Kielten ja kulttuurien moninaisuuden vähättely vievät globaalin menestyksen sijasta Impivaaraan. Kielikylpyosaamisemme soveltaminen avaa uusia mahdollisuuksia maahanmuuttajien kieliopetuksessa. Kielikylvyn strateginen merkitys olisi kannattanut nostaa parrasvaloihin. Laaja-alaisuus on tulevaisuutta ja kapea-alainen kamreerilogiikka menneisyyttä.

Jättämällä kielet strategian ulkopuolelle yliopistomme hallituksen enemmistö on kääntänyt selkänsä sille, mitä maailmassa ja Suomessa tällä hetkellä todella tapahtuu. Omaksuttu katsanto on lyhytnäköinen ja Vaasan yliopiston näkymiä kaventava. Toisin kuin hallituksen enemmistö olettaa, kielten on jatkossa kytkeydyttävä entistä voimallisemmin tutkintoihimme ja yliopistomme ilmiöpohjaiseen tutkimukseen. Esimerkiksi energiaan erikoistuvien insinöörien on välttämättä osattava saksaa, koska Saksa on uuden energian suurvalta.

Kieleen perustuva kulttuuriosaaminen on kansainvälistyvän johtamisen ydinainesta. Vaasan yliopistolla ei ole varaa jättää kieliä uudistumispyrkimystensä ulkopuolelle. Se ei olisi strategista johtamista, vaan oman yliopiston kehittymisen heikentämistä. Kielet eivät ole välttämätön paha, vaan ehtymätön voimavara.

Strategian perustalta laaditaan toimenpideohjelma. Siinä kömmähdys voidaan korjata ja nostaa monikielisyys ja -kulttuurisuus Vaasan yliopiston kehittämisen sisällölliseen eturintamaan.

Hannu Katajamäki
Dekaani
Filosofinen tiedekunta

Kommentit:

huolestuttavaa

Kirjoittanut alumnus 07.03.2016 10:16:28

Hienoa, että toit tämän ilmi.

Kielet ja laajemmin viestintä (ihmisten välinen kommunikaatio) on taustalla lähes kaikessa tekemisessämme, joten kielten ja viestinnän tutkimusta ja opetusta ei todellakaan ole vaikea perustella.

Valitettavasti moni kuitenkin ymmärtää kielten ja viestinnän varsin kapeasti ja juuri niin sanotuksi "välttämättömäksi pahaksi". Samanlaisia tuulahduksia on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa esimerkiksi ammattikorkeakouluissa.

Osin vastuu on toki myös kielten opettajilla ja tutkijoilla. Kielten opetuksen pitää kyetä uudistumaan, mutta tämä ei suinkaan koskea vain korkeakoulukenttää vaan myös esimerkiksi lukioiden kielten opetusta.

Vaasan yliopiston tutkijat uudistavat kieltenopetusta

Kirjoittanut Katri Hansell 07.03.2016 11:00:44

Kiitos hyvästä kirjoituksesta Hannu!

Olen samaa mieltä nimimerkin alumnus kanssa, että kieltenopetusta pitää uudistaa. Vaasan yliopistossa on tähän uudistustyöhön vankkaa osaamista, jota Hannun tavoin soisin nostettavan enemmän esiin ja arvostettavan myös omassa yliopistossamme. Kielikylpyä Suomessa on alusta asti kehitetty tiiviissä yhteistyössä Vaasan yliopiston tutkijoiden kanssa, ja kielikylvyn asiantuntemuksemme on kansainvälisesti arvostettua. Uudempi kieltenopetuksen kehittämisen avaus on tandempedagogiikka, jossa Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi tekevät tiivistä yhteistyötä luokkatandemin kehittämisessä ja tutkimisessa kieltenopetuksen mallina niin fyysisissä kuin virtuaalisissakin oppimisympäristöissä. Tämäkin malli on herättänyt laajaa kansallista kiinnostusta ja tandemtutkimuksessa on Vaasassa tehty kansainvälisestikin uusia avauksia. Vaasan yliopiston kielentutkijat ja kieltenopettajat tekevät myös yhteistyötä muiden alojen opettajien kanssa kieltä ja sisältöä integroivien kokonaisuuksien kehittämiseksi esim. kauppatieteiden opetuksessa. Tämänkin kehittämistyön etenemistä ja tuloksia seurataan tutkimuksen keinoin. Kieltenopetuksen kehittäminen vaatii siis myös tutkimuspanoksia!

organisaatio- ja kriisiviestintää ym

Kirjoittanut alumnus 07.03.2016 14:31:53

Monikielisyys ja kielikylpy ovat ilman muuta paikkansa ansainneita tutkimusaiheita kuten moni muukin soveltavan kielentutkimuksen piiriin lukeutuva aihe.

Lisäksi viestinnän ja Vaasassa tehtävän hallinnon ja johtamisen etiikan tutkimuksen näkökulmastahan etenkin yritysmaailma tuntuu tarjoavan jatkuvasti mitä erinomaisimpia joskin valitettavia caseja: Volkswagen, Nokian renkaat ja nyt viimeisimpänä Wärsilä (http://www.hs.fi/talous/a1457319305877)

Muutakin kuin kielioppia

Kirjoittanut Kielisosiologia 09.03.2016 18:08:27

Tuntuu, että Vaasan yliopistossa vielä unohdetaan, että kielten yksiköissä tehdään nykyään aivan muuta kuin kieliopin tutkimista ja kielen opettamista muiden tiedekuntien opiskelijoille.

Vaasan yliopistossa tehdään yhteiskuntarelevanttia kielitutkimusta, mutta tämä tuntuu yliopiston johdolta unohtuneen. Kuvittelevat kai, että kaikki tutkivat kielioppia tai kirjallisuutta.

kirjallisuus

Kirjoittanut alumnus 09.03.2016 19:03:28

Muuten komppaan kielisosiologia, mutta haluaisin tuoda kuitenkin esiin, että myös kirjallisuudentutkimus (laajemmin kulttuurintutkimus) voi olla ja on yhteiskunnallisesti relevanttia. Kieliopin tutkimuksesta en osaa sanoa oikein mitään, koska en koe aihetta omakseni.

Mutta esim. populaarikirjallisuuden (ja laajemmin populaari- ja mediakulttuurin) tutkimus juontaa osin siitä, että on haluttu ymmärtää tällaisten tekstien vaikutusta ja niiden käyttöä massojen, tai ehkä Vaasan yliopiston kontekstiin paremmin sopivasti talouden kielellä kuluttajien parissa. Tässäkin on siis mahdollisuuksia monitieteisyyteen.

Oma graduni tarkasteli eräitä tieteisfiktion (eli scifin) piirissä esitettyjä näkökulmia ja ajatuksia. Onkin ollut mielenkiintoista huomata, että viime vuosina vastaavanlaisia aiheita on alkanut olla havaittavissa ihan arkipäiväisessä keskustelussa ja mm. talouden ja politiikan piirissä. Enää kyse ei olekaan scifistä. En tosin tarkoita tässä sitä, että scifi jollain lailla ennakoisi teknologian aiheuttamia yhteiskunnallisia muutoksia. Se olisi virheellinen ajatus scifistä. Ennemminkin nyky-scifi, kuten fiktiiviset tekstit ehkä ylipäänsä, kommentoi tavalla tai toisella omaa aikaansa (scifi vain tekee sen usein "liioitellen" tai ekstrapoloiden). Mutta viittaan tässä siis esim. robotisaatioon, digitalisaatioon, someen, massatyöttömyyden uhkaan ynnä muihin aikamme ilmiöihin. Nämä ovat olleet tavalla tai toisella scifin ainesta jo vuosikymmeniä. Lisäksi ne tavat, jolla näistä nykyisin puhutaan eri konteksteissa, sopisivat vallan mainiosta kirjallisuustieteellisen analyysin kohteeksi.

Lopuksi hyppy toisaalle. VY:hän on käsittääkseni hienosti ollut mukana mm. Vaasa Littfestissä. Siinä jos missä yhdistyy kirjallisuus ja monikielisyys.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 07.03.2016 - Verkkotoimitus
Login