Monien mahdollisuuksien avaruus

Julkaistu 07.11.2019.

Digital Economy -tutkimusalustan johtaja, professori Heidi Kuusniemi.

Vaasan yliopisto tuo kestävää avaruustaloutta ja sen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Merenkurkkuun.

Syyskuussa 2019 Vaasan yliopisto alkoi kurkotella tähtiin konkreettisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Yliopisto koordinoi Kvarken New Space Digital Economy Innovation Center eli KvarkenSpaceEco-hanketta, joka lähti käyntiin kymmenen osapuolen voimin Suomesta ja Ruotsista. Hankkeessa rakennetaan avaruusliiketoiminnan osaamiskeskittymä, joka tukee uuden, avaruusdataa hyödyntävän liiketoiminnan kehittämistä. Hanketta rahoitetaan EU:n Interreg Botnia Atlantica -ohjelmasta, ja sen budjetti liki kolmelle vuodelle on 1,86 miljoonaa euroa.

Sekä Suomen että Ruotsin valtionhallinnoilla on suuret suunnitelmat hyödyntää avaruusdataa kestävästi ja tehostaa siihen liittyvää palveluliiketoimintaa. Merenkurkun alueella onkin ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää Suomen ja Ruotsin vahvuudet ja saada synergiaetuja molempien maiden yhteistoiminnasta.

Hankkeessa ovat Vaasan yliopiston lisäksi mukana Yrkeshögskolan Novia, Uumajan yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto, MUOVA (VAMK), Åbo Akademi, Hanken, Institutet för rymdfysik IRF, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto SLU ja Aalto yliopisto.

UUSI AVARUUS EI KUULU VAIN VALTIOILLE

Avaruusdatan käyttö on arkipäiväistymässä ja sitä hyödynnetään jo muun muassa paikannuksessa, tietoliikenteessä, kartoituksessa, sääpalveluissa, muutostulkinnassa ja erilaisissa monitorointisovelluksissa.

Tärkeää se on esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurannassa, liikenteen ja peltoalueiden seurannassa, metsätaloudessa, merenkulun seurannassa ja vesistöjen levätilanteen tai jäätilanteen havainnoinnissa. Avaruusteollisuuden viimeaikojen kehityssuuntaus mahdollistaa paljon aiempaa edullisempien ratkaisujen toteuttamisen.

Tämä ”uusi avaruus” tarkoittaakin yhä useampien saavutettavissa olevaa avaruusliiketoimintaa – ei enää pelkästään valtiollisia, isoja missioita vaan yhä enemmän kaupallista palvelua. Kaupallisia piensatelliitteja laukaistaan yhä enemmän, ja niiden kautta tulee saataville monimuotoista tietoa maasta sekä muun muassa parempia tietoliikennepalveluita. Euroopan komissio on lisäksi viime vuosina investoinut miljardeja paikannuksen Galileo- ja kaukokartoituksen Copernicus -ohjelmiin tarjoten avointa avaruusdataa.

EDELLÄKÄVIJÄKSI KESTÄVÄSSÄ AVARUUSTALOUDESSA

Suomessa tuli vuoden 2018 alkupuolella voimaan laki avaruustoiminnasta. Se antoi Suomelle selkeät puitteet valmistautua uuden avaruuden mahdollistamaan kukoistavaan avaruustoimintaan.

Ruotsi päivitti äskettäin avaruusstrategiaansa Ruotsin kansallisen avaruusjärjestön toimesta korostaen aiempaa enemmän uutta avaruustaloutta. Koska ruotsalainen teollisuus on osallistunut aktiivisemmin ”vanhaan avaruuteen” eli suuriin avaruusmissioihin, on siellä Suomea enemmän avaruusteknologian yrityksiä. Ruotsi on myös panostanut kasvaneeseen Esrange-avaruuskeskukseensa Pohjois-Ruotsissa Kiirunassa.

Suomessa avaruustoiminnan painopiste on pitkään ollut avaruustutkimuksessa ja kaukokartoituksessa. Lisäksi teollisuutemme on osallistunut pienemmässä mittakaavassa kansainvälisiin avaruusmissioihin. Suomeen on 2018 perustettu Suomen Akatemian rahoittama Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö, joka kokoaa yhteen Suomen kansainvälisen huippututkimuksen ja -osaamisen avaruusfysiikassa ja avaruusromussa. Painopisteenä on avaruuden kestävä hyötykäyttö. Yksikössä ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto sekä Ilmatieteenlaitos. Huippuyksikön avulla Suomella on mahdollisuus tulla edelläkävijäksi kestävässä avaruustaloudessa.

OMA PIENSATELLIITTI JA AVARUUSDATAN VASTAANOTTOASEMA

KvarkenSpaceEco-hankkeen tavoitteena on, että Merenkurkun alue pystyy osallistumaan uusiin avaruustaloudellisiin toimiin, ymmärtää uusimmat tekniikat sekä on valmis niiden toteuttamiseen ja kestävään hyödyntämiseen.

Hankkeen jakaman tiedon avulla alueelliset yritykset saadaan tasolle, jota tarvitaan omien avaruusliiketoimintaprosessien itsenäiseen hallintaan. Tarkoituksena on toteuttaa demonstraatiohankkeina KvarkenSat-piensatelliitti sekä pienimuotoinen avaruusdatan vastaanottoasema Vaasan yliopistolle.

KvarkenSat tulee olemaan kaukokartoituksen teknologiademonstraatiosatelliitti ja se on tarkoitus laukaista Ruotsin avaruuskeskuksesta Kiirunasta loppuvuonna 2022. Vaasan yliopistolle ollaan jo rakentamassa avaruusdatan vastaanottoasemaa avoimen datan vastaanottoon ja jakamiseen sekä KvarkenSat-piensatelliitin hallintaan.

KvarkenSpaceEco-hankkeessa korostetaan kestävän avaruustalouden tärkeyttä. Hankkeen tavoitteena on aikaansaada maailmanlaajuisesti merkittävää vaikuttavuutta yhdessä sidosryhmien kanssa. Tarkoitus on tutkia ja kehittää uuden avaruuden tarjoamasta datasta sovelluksia, palveluita, teknologioita, innovoida parempia ratkaisuja ja järjestelmiä, tarkkailla maapallomme muutoksia, inspiroida, kouluttaa ja opettaa.

Heidi Kuusniemi
Johtaja, Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalusta, professori

Kvarken Space Centerin sivut

Kommentit:

Kestävyyden kertaluvut

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 08.11.2019 12:34:04

Kiinnostavaa! Kestävä näyttäisi avaruustalouden tapauksessa tarkoittavan ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien merkkien tunnistamista ja seurausten seuraamista satelliittikuvien ja muun datan avulla. Näin saadaan ajantasaista tietoa ympäristöongelmista ja viimeisimmistä kehityskuluista. Sen tiedon pohjalta voidaan tehdä ennusteita ja suunnitella tarvittavia toimenpiteitä. Tämä on toisen kertaluvun kestävyyttä: tutkimus auttaa tunnistamaan ongelmia ja suosittamaan (ensimmäisen kertaluvun) kestävän kehityksen edellyttämiä toimenpiteitä. Tällaiselle toisen kertaluvun kestävyydelle on usein tyypillistä, että se edellyttää epäkestävien tai vähintäänkin ongelmallisten keinojen käyttöä. Satelliittien ampuminen raketilla Maata kiertävälle radalle ei ole varsinainen ekoteko. Muutaman kilon painoisen satelliitin viemiseen kiertoradalle tarvitaan monimutkaista tekniikkaa sisältävä raketti, joka painaa vähintään 10 tonnia mutta menee kertalaakista päreiksi. Hyötysuhde on siis pieni. Siksi on kaikki syy toivoa, että satelliitin keräämä data on tärkeää ja informaatioarvoltaan suurta.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 07.11.2019 - Verkkotoimitus
Login