Kansalaiset ovat avain yhteiskunnan kompleksisten ongelmien ratkaisemiseen

Julkaistu 31.12.2012. - Citizen's Voice

Dotmocracy -prosessi maahanmuuttajien kansalaisraadissa

Ihmisen ääni -tutkimushankkeen tähänastiset kokemukset luovat uskoa siihen, että erilaisilla ja eri taustoista tulevilla kansalaisilla on halua ja kykyä osallistua suomalaisen yhteiskunnan tai yksittäisen kunnan sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden pirullisten ongelmien ratkaisemiseen.

 

Suomen Akatemian rahoittama ja Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineen toteuttama nelivuotinen (2011–2014) tutkimushanke ”Ihmisen ääni” on puolivälissä. Hankkeessa testataan ja analysoidaan kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia ja niiden malleja sekä pohditaan kansalaisten osallistumista yhteiskunnan vaikeiden ja monisärmäisten ongelmien ratkaisemiseen. Työskentelemme sellaisten termien parissa, kuin kompleksisuus, pirulliset ongelmat ja deliberatiivinen demokratia (punnittuun kansalaiskeskusteluun perustuva demokratia).

Kansalaisraadit ovat lupaava kansalaisten osallistumista vahvistava toimintamalli

Tutkimushanke toteutti Suomen ensimmäisen nuorten kansalaisraadin syksyllä 2010, jossa käsiteltiin kouluyhteisöä kaikki opiskelijat huomioonottavana yhteisönä. Tästä sai alkunsa jatkuvasti laajeneva yhteiskunnallinen kiinnostus kansalaisraateihin ja niiden tuottamiin mahdollisuuksiin. Ensimmäistä toteuttamaamme raatia seurasi nopeassa tahdissa useita muita.

Tähän mennessä kansalaisraateja on toteutettu Suomessa jo lähes kaksikymmentä. Ne ovat käsitelleet esimerkiksi Jyväskylän asiakaspalvelumallin kehittämistä ja kaupunkikaavoitusta, Vaasan seudun tulevaisuutta, Kemijärven tuulivoimalarakentamista ja vanhuspalvelulain valmisteluun liittyviä kysymyksiä. Raatien kohderyhmänä ovat olleet muun muassa tietyn kunnan asukkaat, nuoret, vammaiset, ikäihmiset, opiskelijat, yksittäisen organisaation sidosryhmät ja maahanmuuttajat. Kaikkien raatien julkilausumat on esitelty sekä medialle että päättäjille. Julkilausumissa esitettyjä kehittämisehdotuksia ovat käsitelleet kuntien eri toimielimet sekä muun muassa vanhuspalvelulakia valmistellut työryhmä.

Ihmisen ääni-tutkimushankkeessa on kansalaisraadeista kerätty runsaasti materiaalia, jonka analysointi on vielä osaksi kesken. Voimme kuitenkin todeta, että raatien merkitys näyttää olevan hyvin moniulotteinen. Olemme vakuuttuneita seuraavista raatitoimintaa yleisesti kuvaavista seikoista:

-ihmiset ovat kiinnostuneita osallistumaan, kun tarjolla on aitoa osallistumista vahvistavia malleja,

-raatilaisten mielipiteet muuttuvat ja muokkautuvat raatipäivien aikana saadun objektiivisen informaation ja monipuolisten keskustelujen kautta,

-oma tai oman ryhmänsä etu väistyy ja tilalle astuu ymmärrys, jossa keskeiseksi muodostuukin yhteisön etu,

-raadit tai muut deliberatiiviset mallit eivät korvaa edustuksellista demokratiaa, vaan täydentävät sitä,

-deliberativiisten mallien tuottama informaatio voi mallien vakiintuessa vahvistaa poliittisten päättäjien päätöksentekoa ja päätösten hyväksyttävyyttä,

-raatilaiset kokevat raatipäivät todellisena vaikutusmahdollisuutena,

-raadit antavat yhtäläiset osallistumisen mahdollisuudet ihmisten ikään, sukupuoleen, varallisuuteen tai koulutustaustaan katsomatta.

Kansalaiskysely tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen

Ihmisen ääni-tutkimushankkeen toinen keskeinen aineisto on kevätkesällä 2012 kerätty laaja kansallinen kyselyaineisto. Kyselyn tavoitteena on nostaa esiin kansalaisten kokemukset julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista, palvelujen järjestämisperiaatteista sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikeista valinnoista, kuten priorisoinnista tai taloudesta. Kyselyn tulokset tullaan pääsääntöisesti analysoimaan tulevissa väitöskirjoissa, mutta aineiston laajuus mahdollistaa myös useiden artikkeleiden kirjoittamisen. Näistä ensimmäiset ovat odotettavissa tulevana vuotena.

Kansalaiskyselyjen lisäksi tutkimushankkeen eri vaiheissa toteutetaan kunnallisten viranhaltijoiden haastattelut, joiden tarkoituksena on tuottaa informaatiota muun muassa julkisten organisaatioiden johtamisen pirullisiin ongelmiin.

Tutkimushankkeessa on ensimmäisen kahden vuoden aikana julkaistu viisi teosta, 14 tieteellistä artikkelia, 15  suurelle yleisölle tarkoitettua artikkelia ja kaksi väitöskirjaa.

Ihmisen ääni-tutkimushanke toivottaa kaikille oikein hyvää vuotta 2013.

Vaasassa 30.12.2012

Pirkko Vartiainen,

professori

tutkimushankkeen johtaja

Kommentit:

Ei kommentteja toistaiseksi.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 17.01.2013 - Verkkotoimitus
Login