Hyvinvointivaltion käsite – jälleen hallitusohjelmassa

Julkaistu 04.06.2019.

Leivottu juurella

Pohdin pari viikkoa sitten pitämässäni esitelmässä hyvinvointivaltion tämän päivän tutkimuksellista ja käytännöllistä tilannetta. Totesin tuolloin, että on melko outoa, että hyvinvointivaltion käsite ei esiinny nykyisen tai edellisen hallituksen ohjelmassa ollenkaan.

Ihmettelin tätä siksi, että hyvinvointivaltio, sen periaatteet ja toimintatavat saavat edelleen suomalaisten vahvan tuen. Suomalaiseen yhteiskuntaan aikanaan juurtunut konsensuksen henki, jonka varassa hyvinvointia sotien jälkeen rakennettiin, elää maassamme edelleen. Myös poliittisten puolueiden ohjelmissa.


Tutkijana olikin kiinnostavaa tutustua mahdollisen tulevan hallituksen ohjelmaan, joka julkistettiin 3.6.2019. Siinä hyvinvointivaltion käsite nostetaan vahvasti esiin ihan johdannosta lähtien. Näyttää siltä, että hallitusohjelma korostaa erityisesti pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Tämä näkyy niissä lausunnoissa, joissa hyvinvointivaltion arvot ja periaatteet määritellään varsin traditionaalisin ja suomalaisten keskuudessa yleisesti jaetuin ilmaisuin. Ohjelmassa hyvinvointivaltiota kuvataan valtioksi, jonka keskeisenä periaatteena on ihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, osallisuuden ja oikeuksien takaaminen. Tähän liittyy myös se, että julkinen sektori määritellään keskeiseksi toimijaksi sekä hyvinvointipalveluiden järjestämisessä että tuottamisessa.


Näyttää selvältä, että juuri esitellyn hallitusohjelman tavoitteet ja valtion vahva rooli hyvinvointipolitiikan suuntaamisessa ja rahoittamisessa kytketään yhteen. Esimerkiksi sote-uudistuksen toteuttamisessa valtion valta on iso, koska maakunnat tullaan kytkemään valtion tiukkaan ohjaukseen ja valvontaan. Myös toiminnan rahoitus tapahtuu pääosin valtion kautta, mikä asettaa maakunnat vahvaan resurssiriippuvuuteen valtiosta. Perinteistä hyvinvointivaltion toimintaa tämäkin.


Uutena isona kokonaisuutena esille on nostettu sosiaaliturvan uudistaminen. Tämänkin uudistuksen takana on konsensus; ensimmäisissä vastauksissaan hallitustunnustelijalle kaikki puolueet katsoivat, että sosiaaliturvan uudistus on tarpeellista tehdä. Eli, valtavia kokonaisuuksia ja haasteita on tulevalla hallituksella edessä. Sosiaaliturvan uudistaminen yksistään on niin iso urakka, että yhdessä hallituskaudessa sitä ei edes kannata tavoitella kokonaan tehtäväksi.


Hyvinvointivaltion traditionaalista mallia korostavat myös suunnitelmat vahvan parlamentaarisen komitealaitoksen paluusta. Hyvin monia esiin nostetuista haasteista aiotaan työstää parlamentaarisesti. Näitä ovat esimerkkisi turvallisuus, kriisinhallinta, syrjäytymisen ehkäiseminen, maakuntien verotus ja sosiaaliturvan uudistus.


Käsittääkseni suunniteltua parlamentaarista toimintamallia voi pitää hyvänä. Näin keskeisiin hyvinvointivaltion ongelmiin saadaan laajaa poliittista näkemystä ja ehkä myös ratkaisuja, jotka nojaavat hyvinvointivaltion rakentamisvaiheen konsensuksen ilmapiiriin.


Tavoitteita, lupauksia ja selvitettävää julkistetussa hallitusohjelmassa on todella runsaasti. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen nojaa aina viimekädessä talouteen. Mikäli nämä kaksi, tavoitteet ja talous, saadaan tasapainoon voi olla, että hyvinvointivaltion asukkaiden kannalta tärkeitä tavoitteiden pystytään myös toteuttamaan.


Pirkko Vartiainen

Kommentit:

Paluu malliin mutta ei ehkä samaan

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 11.06.2019 15:12:34

Aktiivimallista luopuminen on hyvä esimerkki ongelmasta, johon törmätään pohjoismaista hyvinvointivaltion mallia meille palauteltaessa. Mallin vaikuttavuus oli huonolla tasolla, joten sitä tuskin tulee kenelläkään ikävä. Nyt pitäisi silti keksiä jotain tilallekin, sillä ilman hallituksen omia toimenpiteitä työllisyysaste ei nousse tasolle, jonka hyvinvointivaltion palauttaminen taloudellisesti vaatii. Eikä taida ongelma ratketa pelkillä "porkkanoilla", vaan "kepilläkin" on varmaan joku rooli oltava. Siksi aktiivimallista luopuminen tuskin on vain ja ainostaan paluuta vanhaan, vaan pikemminkin siirtymistä johonkin uuteen. Saman voi sanoa muistakin isoista teemoista. Tarvitaan siis tähän tilanteeseen päivitetty malli pohjoimaisesta hyvinvointivaltiosta. Onko meillä sellainen tuon hallitusohjelman valossa, jää tulevina vuosina nähtäväksi. Toivon että on, mutta optimismi on tässä iässä vaikeampaa kuin ennen oli. -EH-

Päivitystä nykyaikaan - tarvitaan

Kirjoittanut Pirkko Vartiainen 12.06.2019 10:49:30

Jotenkin tuntuu, että hyvinvointivaltion / -yhteiskunnan perustutkimus on nykyään aika vähissä. Tai sitten, en ole ollut aktiivinen seuraaja. Kuitenkin teemat kuten, mitä hyvinvointivaltio tämän päivän valossa tarkoittaa ja miten toimeenpanon ideologia on muuttunut olisi kiinnostava tutkimusteema - jollekin.

Etenemistä muutosten monikaistaisella tiellä

Kirjoittanut Arto Isosaari 12.06.2019 11:01:03

Kuten Esa tässäkin tuo esiin, entinen tai edes sen näköinen ei ole varma vaihtoehto. Ja onko se mahdollinenkaan? Tässä voisi mainita verotuksen, ja siitäkin vain yhden mutta usein julkisuuteen nostetun kohdan, muutokset ansiotuloverotukseen.

On tietenkin välttämätöntä miettiä verotusta, kun hyvinvointivaltion tuloista ja työllisyydestä kannetaan huolta. Tuloloukkuja halutaan syystä purkaa, mutta kohdistamalla tuloveroalennukset painotetusti pienituloisiin tilannetta vain pahennetaan (=progressiivisen verotuksen jyrkkä nousu veroasteikon alaosassa) ja ongelmapaikkaa hieman siirretään (=marginaali- eli lisätulosta menevän veron nousu jo pienissä palkoissa seurauksineen, mm. tulonsiirrot, motivaatio).

Temppu lakata pidättämästä lämmittää hetken, kuten entistä poikaa pakkasella, mutta sitten tulee vielä kylmempää.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

X

Lähetä palautetta tästä sivusta

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi

Palautteesi

 
Päivitetty 04.06.2019 - Verkkotoimitus
Login