Tekoäly: uhka vai mahdollisuus

Julkaistu 21.03.2018.

Pioneer 10 -avaruusluotaimen kullattu laatta

Tekoälyn kiinnostavimmat mahdollisuuden mullistavat käsityksemme ihmisestä.

Oion nyt mutkia. Tekoälyllä tarkoitetaan tietokoneen toimintoja, jotka jäljittelevät ihmiselle tyypillisiä älykkyyttä vaativia toimintoja. Sellaisia ovat esimerkiksi erojen ja samankaltaisuuksien havaitseminen, päättely perusteista johtopäätökseen ja tiedosta oppiminen.

Yksinkertaisinkin taskulaskin suoriutuu laaskutoimituksista isoilla luvuilla merkittävästi nopeammin ja luotettavammin kuin etevinkään päässälaskija. Tämä laskentatehoon liittyvä kyky on kaikkein yksinkertaisin tekoälyn muoto.

Digitalisaatio, robotisaatio ja tietoisuuden ongelma ovat ikkunoita tekoälyyn. Digitalisaation ikkuna on levällään auki, robotisaation ikkuna on avautumassa vauhdilla ja tietoisuuden tutkimuksenkin ikkuna on vahvasti raollaan.

1. Digitalisaatio

Tutkijoille ja kehittäjille digitalisaatio tarkoittaa tietokoneiden tuomaa tiedonkäsittelykyvyn paranemista. Matti Meikäläiselle taas digitalisaatio tarkoittaa tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa: sosiaalista mediaa, musiikin ja videoiden striimausta, verkkokauppoja ja sähköisiä palveluja.

Tekoälyn tylsin rooli liittyy tietojen keräämiseen, tallentamiseen, järjestämiseen, siirtämiseen ja yhdistämiseen. Tekoäly kykenee luetteloimaan ja analysoimaan käden käänteessä ja väsymättä sellaisia määriä dataa, jota sinä ja minä emme ehtisi tai jaksaisi yhdessäkään käsitellä koko elämämme aikana.

Tähän liittyy big data, jolla tarkoitetaan suurten tietomassojen keräämistä, tallentamista, analysointia ja havainnollistamista. Tällaiset tietomassat voivat koskea periaatteessa mitä tahansa, kuten sääilmiöitä, yritysten tilinpäätöksiä ja ihmisten arvoja ja asenteita. Nykyisin tutkijat voivat suhteellisen vaivattomasti käsitellä hyvin laajoja tietoaineistoja ja etsiä niistä kiinnostavia vastaavuussuhteita, poikkeamia ja säännönmukaisuuksia. Aiemmin sama työ olisi vaatinut valtavasti aikaa ja energiaa, tai ollut käytännössä mahdotonta.

Sokea Reettakin näkee, että viestintä ja verkostoituminen tapahtuvat entistä enemmän netissä ja sosiaalisessa mediassa. Sähköiset palvelut puolestaan lisäävät mahdollisuuksiamme käyttää palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköinen asiointi on periaatteessa helpoin ja nopein tapa hoitaa myös viranomaisasioita. On siksi harmillista, että sähköisten palvelujen käytettävyys on vaihtelevan tasoista.

Digitalisaatiosta on erilaisten laitteiden, sovellusten ja automatisoinnin kautta paljon hyötyä myös monien arkisten askareiden hoitamisessa. Tulossa on päivä, jolloin sähköhammasharja tunnistaa hoitoa tarvitsevat suuongelmat ja tilaa ajan hammaslääkärille automaattisesti. Pian se myös tilaa itseohjautuvan auton viemään hoidokkia lääkärin vastaanotolle. Muun muassa näin automatisointi toimii yhdistävänä tekijänä digitaalisaation ja robotisaation välillä.

Tunturi-Lappiin kaavaillaan älytietä kehitysalustaksi robottiautoille ja muulle liikenteen automatisoinnille. Tien käytettävyyden pitää olla priimaa koko matkalla kaikissa olosuhteissa. Vaikka olisi kuinka kova kiire hammaslääkäriin, robottiauton kyyti hirvittää, jos tien tai auton automatiikka välillä toimii, välillä ei.

2. Robotisaatio

Robotisaatio liittyy kiinteästi tekoälyn kehitykseen ja työtehtävien automatisoitumiseen. On arveltu, että robotisaatio uhkaa miljoonia työpaikkoja, eikä siinä kaikki. Pelätään myös, että robotit, itsetoimivat koneet ja laitteet tuhoavat pahimmillaan koko ihmiskunnan. Tällaista pelkoa lietsovat ensinnäkin tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien, kuten Terminatorin, maalailemat kauhukuvat koneiden kapinasta.

Myös eräät tutkijat, kuten äskettäin edesmennyt Stephen Hawking, varoittavat, että tekoäly voi syrjäyttää ihmiset ja kehittyä paremmin suoriutuvaksi elämänmuodoksi. Se olisi mahdollista, jos tekoäly alkaa kehittyä ja monistua itsekseen. Tällaiseen ihmislajin syrjäytymiseen tekoälyn tieltä viittaa myös Yuval Noah Harari kirjassaan Homo deus (2015). Hararin mukaan aivo- ja tekoälytutkimus opettavat, että ihminen on kokoelma erilaisia evoluutiossa kehittyneitä geenipohjaisia algoritmeja eli käsky- tai toimenpidesarjoja erilaisten tehtävien suorittamiseksi. Tässä katsannossa ihminen eroaa tekoälystä enemmin määrässä kuin laadussa. Meissä on käynnissä paljon enemmän algoritmeja kuin missään ihmisen tähän mennessä rakentamassa laitteessa. Toisaalta ihmisen omaa suorituskykyä voidaan parantaa tekoälyn ja biomekaanisten implanttien avulla. Lapsuuteni suosikkisarjasta "Kuuden miljoonan dollarin miehestä" (The Six Million Dollar Man) on tulossa totta.

Robotisaatioon liittyvä toinen pelko on paljon tavallisempi kuin tappajarobottien pelko. Pelkäämme robottien vievän työpaikkamme. Tämä pelko saattaa perustua virheelliseen ajatusmalliin, jonka mukaan työ on kuin yksi kimpale ja sen jakaminen ihmisille keskeinen ongelma. Työnjakoa voidaan uudistaa synnyttämällä uusia työpaikkoja. Niitä syntyy, kun yrittäjillä ja muilla työnantajilla on ideoita, joiden toteuttamiseen tarvitaan työvoimaa. Työntekijöillä taas pitää olla taitoja, joille työmarkkinoilla on kysyntää. Panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ovat Suomen kaltaisessa vientiriippuvaisessa korkeakoulutuksen maassa järkevin tapa lisätä työn tarjontaa ja tasata työnjakoa.

Ehkä vielä vakavampi pelko koskee demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan loppua. Tällaista näkymää maalataan sen oletuksen pohjalta, että markkinat ja yhteiskunnat jäävät tekoäly- ja robottipalveluja tuottavien kansainvälisten suuryritysten pihtipuristukseen. Tämän pelon hälventäminen edellyttää muun muassa verotukseen ja kilpailulainsäädäntöön liittyvää valmistautumista.

Tekoälyyn liittyviä uhkia:

1. Tekniset viat ja ongelmat, tekniikan pettäminen
2. Koneiden kapina, robottien vallankumous
3. Työttömyyden kasvu ja köyhyyden lisääntyminen; informaatiotekniikan alan osaamisvaje; suuret voitot harvojen taskuun
4. Demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan loppu, jos suuret kansainväliset tekoäly-yritykset valtaavat markkinat ja yhteiskunnat
5. Psykologiset ja kulttuuriset ongelmat, jotka johtuvat ihmisen vaikeudesta sopeutua tekoälyn kasvavaan rooliin
6. Ihmiskuvan ja ihmisen aseman muutos, jos kyetään luomaan keinotekoinen tietoisuus ja persoona

Lisäksi jotkut pelkäävät, että robotit vähentävät inhimillistä kosketusta ja kanssakäymistä. Kuvat vanhuksista muovisten robottien hoivassa eivät välttämättä herätä meissä lämmintä hyrinää, vaan enemmin sääliä ja kylmää puistatusta. Mutta entäpä jos hoivarobotti näyttäisi Pyry-pandalta? Myös ajatus parisuhteesta robotin kanssa voi vielä tuntua vieraalta, mutta maailma muuttuu Eskoseni. Robottikeskustelun uranuurtaja David Levy ennustaa, että tämän vuosisadan puoliväliin mennessä ihmisten ja robottien avioliitot ovat arkipäivää. Siinäpä riittää piispoille analysoitavaa. Mutta millainen valmius inhimillisiin kiintymyssuhteisiin kehittyisi robotin hoitamalle vauvalle?

3. Tietoisuuden ongelma

Tietoisuuden ongelma on tekoälyyn liittyvistä kysymyksistä vaikein ja kiehtovin. Miten aivojen fysikaaliset prosessit synnyttävät subjektiivisen tietoisen kokemuksen? Tällä kysymyksellä on suuri ihmiskuvallinen merkitys. Tekoälytutkimus on vielä kaukana ajattelevasta koneesta, joka olisi älykäs ja tietoinen samassa mielessä kuin ihminen. Tekoälyn ja -tietoisuuden luominen ei ole kuitenkaan vain tekninen ja luonnontieteellinen ongelma, vaan edellyttää myös filosofista tutkimusta muun muassa persoonan ja tietoisuuden käsitteistä. Mutta miksi tekoälyn pitäisi jäljitellä ihmistä ja tulla tietoiseksi?

Jotakin voidaan pitää persoonana, jos se on tietoinen, itsetietoinen ja toimii tarkoituksellisesti. Tarkoituksellinen toiminta on sellaista, jossa tekijä suuntautuu kohteisiin, reagoi muutoksiin, tunnistaa ja arvioi erilaisia tilanteeseen sopivia toimintavaihtoehtoja, tekee päätöksiä ja panee ne toimeen. Tarkoituksellisuus on nähtävästi kesympi ongelma tekoälyn kehittämiselle kuin tietoisuus ja itsetietoisuus.

Tietoisuuden luonne on tieteen suurimpia arvoituksia. Viime vuosikymmeninä se on noussut myös filosofisen tutkimuksen kuumaksi aiheeksi. Eräiden filosofien kuten Thomas Nagelin mukaan tietoisuutta ei subjektiivisena kokemuksena voi samastaa aivotiloihin ja -tapahtumiin. Rajoittuuko tietoisuus aivojen ja keskushermoston sähkökemiallisiin ilmiöihin, vai onko se riippuvainen myös esimerkiksi sosiaalisista ja käsitteellisistä suhteista ja käytännöistä? Jos tiede ei kykene ratkaisemaan tietoisuuden ongelmaa, ei se kaiketi kykene läpimurtoon myöskään keinotekoisen tietoisuuden kehittämisessä.

Tekoälyyn liittyviä mahdollisuuksia:

1. Ihmisen ja koneen yhdistäminen; ihmisen kykyjen ja taitojen vahvistaminen tekoälyn avulla
2. Tiedon ja osaamisen voimakas lisääntyminen
3. Toimeentulon irtoaminen työnteosta
4. Elämänlaadun paraneminen ja enemmän vapaa-aikaa
5. Uusia suhteita ihmisten ja robottien välillä
6. Hyvin hyvin pitkä elämä

Keskeistä tietoisuudessa on tietoisten tilojen representatiivisuus ja intentionaalisuus. Kun katson taivaalla kiitävää pilveä tai muistelen viimeviikkoista käyntiä hammaslääkärissä, tämä tietoinen tilani viittaa tiettyyn kohteeseen ja representoi eli edustaa sitä. Tietoisuus on myös subjektiivinen ja perspektiivinen eli jostain erityisestä näkökulmasta maailmaa tarkasteleva. Ihmisellä tähän liittyy itsetietoisuus. Olen tietoinen tiloistani omasta näkökulmastani, mutta myös tietoinen siitä, että nuo tilat ovat minun tilojani. Lisäksi tietoisuus on laadullinen siten, että tietoinen tila tuntuu kokemuksellisesti joltakin. Tuntuu erilaiselta syödä pinaattikeittoa kuin katsoa täysikuuta. Olemme kaukana siitä, että tällaista kokemuksellista tuntemiskykyä kyettäisiin ohjelmoimaan tekoälylle. Emme ole lähellä edes Star Trekin Datan, älykkään mutta tunteettoman androidin luomista.

Tietoisuuden arvoituksen ratkaiseminen vaatii syvällistä käsitystä siitä, mistä tietoisuuden eri puolissa on kysymys ja miten ne syntyvät ja miksi. Tiede ei ole vielä kyennyt vastaamaan näihin kysymyksiin tyhjentävästi. Silti se auttaa ymmärtämään ihmisyyttä entistä paremmin paljastamalla, mitä emme vielä tiedä. Muun muassa tästä syystä pidän tekoälyä ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana.

Kommentit:

Tietoisuus, robotti ja tavoite

Kirjoittanut Kristian 28.03.2018 22:31:28

Muistan kuinka aikanaan ihmettelin miten kukaan viitsii käyttää matkapuhelinta aikana jolloin se oli matkalaukunkokoinen. Muistan myös miten ihmettelin miten kukaan voi käyttää Internettiä kun URL-osoitteita ei voi oppia ulkoa. Yllätyn varmaan nytkin.

Mutta tekoäly ei mielestäni eroa työkalusta niin kauan kun algoritmille pitää määrätä joku tavoita. Onko niillä tavoite? Ihmisen tietoisuudella ei ole tavoitetta. Ainakaan elämän tarkoitusta ei ole löydetty.

Työkaluna tekoäly ja robotit eivät aiheuta mitään ennenkokemattomia ongelmia. Niiden käyttöä koskevat mm. ihan tavalliset lait. Omistaja tai käyttäjä on vastuussa.

Terveisiä junasta.

big data is biased

Kirjoittanut alumnus 29.03.2018 10:45:51

Minua häiritsee se, että algoritmien hyödyntämä data voi olla vääristynyttä, ja harva taho kiinnittää asiaan mitään huomiota.

https://www.technologyreview.com/s/608986/forget-killer-robotsbias-is-the-real-ai-danger/

https://www.technologyreview.com/s/608248/biased-algorithms-are-everywhere-and-no-one-seems-to-care/

Ja pieni pelko on siitä, että kukaan ei enää pian ymmärrä kokonaisuutta. Vaikka järjestelmän yksittäiset osat saatetaan kentes hallita ja ymmärtää hyvinkin syvällisesti, on syntymässä niin monimutkainen ja monista osista koostuva järjestelmä, ettei kokonaisuus ole kenellekään selvä.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että jälleen kerran -- kuten niin usein historiassa -- edetään erittäin vahvasti teknologia edellä eikä huomioida missään määrin riittävästi sitä, että teknologinen muutos on aina välttämättä myös sosiaalista ja kulttuurista muutosta. Toki aiheesta (onneksi) keskustellaan, mutta pysyykö esim. lainsäädäntö perässä?

Tekoälyssä riittää työsarkaa

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 29.03.2018 18:27:20

Hienoja ja tärkeitä huomioita Kristian ja alumnus! Tuo (yleispätevän) elämän tarkoituksen löytäminen on kiinnostava ajatus. Helpostihan ajatellaan, että elämän tarkoitus enemmin luodaan (yksilöllisesti) kuin löydetään. Tuo datan tai itse algoritmien vääristyneisyys on aito riski ja siksi tekoälyn luomisessa pitääkin kiinnittää huomiota myös tuon ongelman korjaamiseen ja välttämiseen.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 07.05.2018 - Verkkotoimitus
Login