Historia opettaa

Julkaistu 11.12.2019.

Edvard Munch (1863-1944): Huuto (1893)

Tutkijoilta hurja väite: historia ei ole sattuman kauppaa, vaan säännönmukaista.

Brittilehti Guardian esitteli hiljattain historian tutkimuksen uusia tuulia.

Kasvava joukko historioitsijoita innostuu matematiikasta ja luonnontieteistä. Heidän mukaansa eksakti mallinnus johtaa parempaan historian ymmärtämiseen. Voisiko se auttaa ihmiskuntaa välttämään uhkaavan katastrofin?

Yhteiskunnat kulkevat suhdanteesta toiseen ennustettavasti, väittää Peter Turchin (Historical Dynamics: Why States Rise and Fall, Princeton University Press, 2003). Syklit kestävät pari kolme vuosisataa ja huipentuvat laajoihin levottomuuksiin - kapinoista vallankumouksiin.

Jack Goldstonen mukaan tarina menee jotenkin näin (Revolution and Rebellion in the Early Modern World, Routledge, 2016): väestönkasvussa tulee vastaan piste, jossa väkiluku ylittää alueen kantokyvyn. Kansan syvien rivien elintaso laskee, mikä ajaa heidät kaduille mellakoimaan. Valtio yrittää rauhoittaa tilannetta säännöstelemällä vuokria, mikä iskee taloudelliseen eliittiin. Koska myös eliitti on kasvanut ja kisaa verissä päin huippuasemista, se on valmis hyväksymään taloudellisia tappioita entistä nihkeämmin. Siksi valtio joutuu ottamaan yhä enemmän velkaa pitääkseen kansan tyytyväisenä. Mitä enemmän otetaan velkaa, sitä vähemmän on joustovaraa tulevaisuudessa. Henkitoreissaan valtio on liian heikko estämään mellakoita, väkivaltaisuuksia ja lopulta vallankumousta.

Goldstone ehdottaa tapoja mitata kansan syvien rivien taisteluvalmiutta, eliitin keskinäistä kilpailua ja valtion vakavaraisuutta. Näiden kolmen suureen tuloa Goldstone kutsuu poliittisen stressin indikaattoriksi. Sen symboli on kreikan kielen Ψ eli psii. Goldstonen mukaan psii-arvo nousi jyrkästi ennen Ranskan vallankumousta, Englannin sisällissotaa, Ottomaanien valtakunnan rappeutumista sekä Ming- ja Qing -dynastioiden välistä murrosta.

  • Mihin historian lait perustuvat?
  • Niiden katsotaan perustuvan talouden ja psykologian lakeihin sekä valtarakenteiden ja yhteiskuntajärjestyksen vakiomalleihin. Tällaiset lainalaisuudet voivat olla kausaalisia tai konventionaalisia eli kulttuuriin ja vakiintuneeseen tapaan perustuvia.
  • Historian lakien perusmuoto on "jos a tapahtuu ja ehdot c1, c2, c3 jne. täyttyvät, niin b tapahtuu".
  • Historian lait eivät ole kuitenkaan raudanlujia. Sitä osoittaa se, että ihmiset voivat tulla tietoisiksi toimintaansa koskevista ennusteista ja tämän tietoisuuden vaikutuksesta päättää toimia ennusteiden vastaisesti.
  • Psykologisten lakien, kuten turvallisuuden tarpeen ja muiden perustarpeiden, pohjalla on biologisia lakeja, biologisten lakien pohjalla kemian lakeja ja kemian lakien pohjalla fysiikan lakeja. Tästä on vain kukonaskel fysikalismiin: käsitykseen, jonka mukaan fysiikka on perustiede ja sokkeli, jonka päälle rakentuvat kemia, biologia, psykologia ja sosiologia - tässä järjestyksessä.
  • Kysymys tieteiden eriytymisestä ja tieteen ykseydestä on tärkeä myös historian lakien näkökulmasta - koskeehan se yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kehityskulkuihin liittyvien säännönmukaisuuksien perimmäisiä syitä ja tekijöitä.
  • Herää kysymys, ovatko kaikki tapahtumat edeltävien syiden seurausta ja sillä tavoin määräytyneitä, etteivät voisi tapahtua mitenkään toisin.

Goldstone myöntää, että historian melskeissä sattumalla on oma osuutensa. Yksittäiset tapahtumat, kuten sadon menetys tai naapurimaan hyökkäys, voivat korkean psii-arvon olosuhteissa nousta ratkaisevaan rooliin ja saada konfliktin puhkeamaan. Stressi-indikaattorin idea on yksinkertainen: vaikka ei voida tietää tarkalleen, milloin kriisi puhkeaa, voidaan mitata rakenteellista painetta ja tehdä todennäköisiä ennusteita.

Turchin tunnistaa lakeja ja säännönmukaisuuksia historiallista datasta. Apuna hän käyttää algoritmeja, joilla voidaan tutkia ja mallintaa eri tekijöiden välistä riippuvuutta ja vuorovaikutusta. Tällainen lähestymistapa on tullut mahdolliseksi vasta viime vuosina, kun tietokoneiden laskentateho on kasvanut ja suuria historiallisia aineistoja on otettu käyttöön entistä enemmän. Kaunopuheisimmat väittävät historian tutkimuksen lähestyvän objektiivista totuutta.

Monet historioitsijat pitävät kuitenkin matemaattista mallinnusta ongelmallisena. He katsovat, että historiasta voidaan oppia vain esimerkkejä. Historia tutkii ihmisen käyttäytymistä, joka on kauhean arvaamatonta.

Siksi edelleenkin useimpien tutkijoiden mielestä on aivan eri asia selittää menneisyyttä kuin ennustaa tulevaisuutta. Heidän mielestään historian tutkimus ei anna tulokseksi lakeja, joiden avulla ennustaminen olisi mahdollista.

Kilpailevan käsityksen mukaan matemaattisia malleja tarvitaan juuri siksi, että sosiaaliset järjestelmät ovat niin monimutkaisia. Olennaista on ymmärtää, että tuloksena olevat lait ovat todennäköisyyksiä, eivät deterministisiä.

Historian lait jättävät siis tilaa sattumalle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lait olisivat yhtä tyhjän kanssa. Eihän sääennusteiltakaan odoteta erehtymättömyyttä.

Jos ennusteen mukaan sateen todennäköisyys on 80 prosenttia, moni varautuu sontsalla. Ehkä jonain päivänä otat mukaan pesäpallomailan, kun väkivaltaisen mielenosoituksen todennäköisyydeksi ennustetaan 80 prosenttia. Torilla tavataan!

Kommentit:

Historia toistaa itseään

Kirjoittanut E.D. 12.12.2019 12:55:20

Niin, eipä tässä tarvitse kummoinenkaan oraakkeli olla, kun voi jo nyt esimerkiksi ennustaa, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallituksessa istuu persut ja kokoomus. Nyt kun valtio jälleen velkaantuu vasemmistovoittoisen hallituksen aikana, seuraavan hallituksen tehtävänä on säätää joku "köyhät kyykkyyn" -tyyppinen Speenhamslandin laki. Aktiivimalli oli vasta preludi sille. Sen nyt sitten näkee, että huvittaako kansaa lähteä kaduille vai katseleeko se mieluummin kaljakeissin kanssa Big Brotheria TV:stä. Varmaan tämänkin voisi jotenkin matemaattisesti mallintaa, mutta on se ymmärrettävissä ihan maalaisjärjelläkin, historia kun tapaa toistaa itseään.

Luulo ei ole tiedon väärti

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 13.12.2019 08:31:23

En ole varma, että käy niin kuin maalailet. Viimeaikaiset gallupit kyllä viittaavat tuollaisenkin hallituskokoonpanon mahdollisuuteen.

Toivossa on hyvä elää ;)

Kirjoittanut E.D. 13.12.2019 13:19:46

Täältähän tämän profetian voi sitten muutamien vuosien kuluttua tarkistaa, pitikö se paikkaansa. :D Toivon toki itsekin, että tuo ennustus ei toteutuisi, vaan paremmin kävisi. Mutta kansahan saa juuri sellaiset päättäjät kuin se ansaitseekin (vrt. veltostelu sohvalla).

On suuri ongelma, jos ihmisillä ei ole kannustimia mennä enää tavallisiin töihin. Jos palkalla ei elä ja loppuosa toimeentulosta on joka tapauksessa katettava sosiaaliturvalla, syö se työn iloa, omanarvontuntoa ja halua tehdä työtä. Tilannetta voi verrata maaorjuuteen. Täytyy olla aika hyveellinen yli-ihminen, joka tuossa asemassa nurkumatta tyytyy osaansa. Ihmisessä on sisäsyntyinen tarve, että hänen ahkeruutensa palkitaan ja että hän voi omilla toimillaan vaikuttaa omaan elintasoonsa ja yhteiskunnalliseen etenemiseensä. Kun nämä edellytykset heikkenevät tai ne viedään pois, yhteiskunnallinen rauha alkaa järkkyä vakavasti. Palkan on riitettävä elatukseen ja ihmisarvoiseen elämään ilman sosiaalitukia, siitähän postin lakossakin oli kysymys. Palkkojen polkeminen osuu lopulta myös pääoman omistajien nilkkaan, kun köyhtymisen kehä vaan syvenee ja markkinat syövät ahneudessaan itse itsensä. Ökyrikkaat toki edelleen porskuttavat ravintoketjun huipulla.

Joka seitsemäs

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 13.12.2019 14:41:56

Hei E.D.! TUohon tavoitteeseen on varmaan monen, ellei kaikkien, helppo yhtyä: työllä pitäisi tulla toimeen. Yksilöllistä ja tapauskohtaista vaihtelua on siinä, millaisella palkalla tai eläkkeellä tulee toimeen. Yleiset suuntaviivat lienevät tässäkin riittävässä määrin selvät. Asumistukimenot nousivat uuteen ennätykseen viime vuonna, kun 15 prosenttia väestöstä sai tukea. Myös toimeentulotuen saajien määrä on ennätyskorkealla: yli 300.000 kotitaloutta. Jos näitä voi pitää hyvinä indikaattoreina, voidaan todeta, että suurin piirtein joka seitsemännellä suomalaisella ei palkka tai eläke riitä perustoimeentuloon. Tämä ongelma on todella mutkikas vyyhti, jonka juurisyy ei välttämättä tiivisty pääoman omistajien (mitä tai ketä sillä tarkoitetaankin; Suomessahan on yli miljoona osakesäästäjää) penseyteen tai oman edun ajamiseen, vaan on monitahoisempi ongelma.

Karl Marx

Kirjoittanut Arne Mäenpää 02.01.2020 12:10:39

Tutkijoita on varmaan moneen junaan.. Eräs vanhemman kaartin tutkija, nimeltään Karl Marx, kirjoitti aikanaan että, koko tähänastinen kirjoitettu yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelun historiaa... Työväenluokalle hän antoi neuvoksi, että liittykää yhteen. Se ohje on Suomessa toiminut varsin hyvin. Meillä on eri ammattikunnat kattava ay-liike, joka tänäkin päivänä vääntää työehtojen muodoista ja sisällöistä. Mikään ei tule kuin manulle illallinen.. Vastakkainasettelu on aina läsnä.

Historiallinen materialismi

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 04.01.2020 18:50:36

Hei Arne! Ammattiyhdistysliikkellä on ilman muuta tärkeä roolinsa eri alojen työntekijöiden edunvalvojana ja neuvotteluosapuolena työehtosopimuksissa. Siitä ei tietenkään seuraa, että ammattiyhdistysliike olisi aina erehtymätön. Oli Marxin ja Engelsin ajattelusta muuten mitä mieltä tahansa, moni voi nyökytellä, kun kuulee, että historian kulkua määrää talous.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 11.12.2019 - Verkkotoimitus
Login