Arvot, talous ja yhteiskunta

Julkaistu 26.03.2014.

Yhteiskunnan kehittäminen alkaa poliittisista ihanteista ja tavoitteista.

Myös liikeyritysten toimintaa ohjaavat taloudellisten arvojen lisäksi muut perusteet kuten ammattiylpeys ja kiinnostus alaa kohtaan. Liikeyritys voisi kuitenkin teoriassa perustua vain taloudellisen kannattavuuden ja tuottavuuden tavoitteille. Sen sijaan yhteiskuntaa ei voida rakentaa pelkästään niiden varaan.

Kun valtion ja kuntien velkataakka kasvaa ja verotulot vähenevät, julkisia palveluita ja tulonsiirtoja joudutaan karsimaan. Näin on varsinkin nyt, kun näköpiirissä ei ole vahvaa nousukautta.

Suomessa uusille veroille väitetään olevan vain vähän tilaa, koska maan kokonaisveroaste on jo korkea verrattuna moniin muihin OECD-maihin. Eri maat kilpailevat verotuksella, joka esimerkiksi Virossa on yrityksille hyvin edullinen.

Leikkauslistoja laadittaessa jää kuitenkin helposti sivuun se, että julkinen sektori ei vain kuluta yhteiskunnan voimavaroja vaan myös lisää ja ylläpitää niitä. Tällaiset pitkän tähtäimen saavutukset unohtuvat, kun taloussuunnittelu keskittyy lyhyehkön aikavälin voittoihin ja tappioihin.

On vakava ongelma, että talouden perspektiivi on paljon lyhyempi kuin yhteiskunnallisten arvojen perspektiivi. Tämä on myös yksi ympäristökriisin syistä. Lyhyen tähtäimen taloustavoitteiden näköpiirin ei mahdu ihmisen eikä luonnon pitkän tähtäimen hyvä.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa ei olisi välttämättä koskaan keksitty lyhyen aikavälin voitontavoittelun pohjalta. Vaikka sosiaali- ja terveysala voi ylpeillä myös aineellisilla saavutuksillaan, alan perusteena on muitakin kuin taloudellisia arvoja, kirkkaimpana niistä ihmisarvo.

Sanotaan, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa pitäisi mennä talous edellä. Sillä tarkoitetaan sitä, että valtion ja kuntien tulisi mitoittaa menonsa tulojen mukaan. Se on edellytys kestävälle julkiselle taloudelle. Tarvitaan kuitenkin myös arvojen "hengittämistä", sillä muuten yhteiskunta tukehtuu.

Taloudellisten tekijöiden huomioon ottaminen on siis vastuullisen yhteiskunnallisen päätöksenteon välttämätön, mutta ei riittävä ehto. Vaikka jaettavana olisi vain niukkuutta, senkin jakaminen on poliittinen kysymys ja arvovalinta.

Kommentit:

Katson asiaa toisesta suunnasta

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 26.03.2014 10:14:41

Tiistain Helsingin Sanomissa oli Matti Apusen kuntakriittinen kolumni mahtavalla otsikolla "Olemme lampaita kunnan suuressa laumassa". Apunen nostaa siinä esille toisen näkökulman tähän aihepiiriin, tosin nimenomaan kuntiin kohdistettuna. Menot ja verot kasvavat jatkuvasti, koska me sallimme kuntien siirtää esimerkiksi valtion tekemät leikkaukset suoraan meille maksettavaksi. Jos asiaa minulta kysytään, sanon että tämä perustuu siihen, että meillä ei laajasti kyseenalaisteta kuntien taloudellista toimintatapaa, koska ne edustavat niin suurta osaa yhteiskunnallisten arvojen mukaan toimimisesta. Tehokkuutta peräävät kansalaiset on helppo torjua, koska he edustavat "kovaa" liiketaloudellista järkeä suhteessa johonkin "ylevämpään tarkoitukseen". Kuitenkin on vaan niin, ettei järjestelmien pönäkkyys ole kansalaisten etu, edustivatka ne miten ylevää tarkoitusta hyvänsä. -EH-

Arvot ja saavutetut edut

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 26.03.2014 10:35:52

Hei! Matti Apusen kolumni valaisee hienosti sitä, miten yhteiskunnassa arvokkaina pidetyt asiat kuten luottamus ja yhteisvastuu voivat vääristyä esimerkiksi niin, että saavutetuista asemista ja ryhmäeduista pidetään kiinni krampinomaisesti.

Hyvä teksti

Kirjoittanut Anonyymi 27.03.2014 04:32:24

Hienoa, että filosofit ottaa kantaa poliittiseen keskusteluun. Näitä lisää. Apusen ja kumppanien talousnäkökulmaa (tosin välillä hieman eri argumentein) tulee tarpeeksi jo joka tuutista.

Koska jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista niin hitaan kasvun, nollakasvun ja talouslaskun aikakauteen kannattaisi varautua etukäteen. Varautumisella en tarkoita lisävelan ottamista valtiolle vaan elintason harkittua ja oikeudenmukaista laskemista. Ns. tarpeet voisi uudelleenarvioida yksilön ja kotitalouksien kohdalla omaehtoisesti moraalin velvoittamana. Aloitetaanko vaikka tänään?

Jatkan keskustelua

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 27.03.2014 12:42:59

Talousnäkökulmaa tosiaan pukkaa joka nurkasta, mutta se jähnää aikatavalla kestävyysvajeen ja leikkauslistojen kanssa.Haluen enemmän sellaista talouskeskustelua, jossa ei ideologisesti tiedetä etukäteen jo vastauksia, vaan ollaan valmiita kyseenalaistamaan olemassaolevia rakenteita ja totuttuja malleja. Apunen ja kumppanit, joihin voisin itsenikin laskea vaikken Apusta tunnekaan, ovat tällöin yhtälailla oikealla asialla kuin sinä hyvä Anonyymi olet oman "totuutesi" kanssa. -EH-

Tärkeä haaste

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 27.03.2014 12:51:04

Hei! Tunnen syvää sympatiaa degrowth-aatetta kohtaan. Yksilöt ja yhteisöt voivat omilla arkisilla valinnoillaan muuttaa ja vähentää kulutustaan. Kansainvälisen talouden kokonaisuus on kuitenkin "iso laiva", jonka kääntäminen hallitusti on kovin hidasta ja vaivalloista. Esimerkiksi Kreikka ja Espanja ovat viime vuodet olleet degrowth-talouksia, mutta vastentahtoisesti ja hallitsemattomasti. Monet rakenteelliset ja lainsäädännölliset seikat vaikuttavat talouslaivan liikkeisiin, joita ohjaavat isot "pelaajat", valtiot, pankit, suuryritykset ja suursijoittajat. Voisi olla houkuttelevaa sanoa, että näiden isojen "pelaajien" toimien rinnalla rivikansalaisen päätös ajaa auton sijasta polkupyörällä tai jättää ostamatta jokin turhake on merkityksetöntä näpertelyä. Tällainen kyynisyys olisi kuitenkin todellinen "ankeuttaja" ja hyvien muutosten este. Mitä useampi yksilö ja perhe tarttuu esittämääsi haasteeseen arvioida tarpeensa uudelleen ja muuttaa sen pohjalta elämäntapaansa, sitä enemmän ja vaikuttavampia muutoksia voidaan saada aikaan - jopa maailmanlaajuisesti.

Nyt riittää! Kuka sammuttaa valot?

Kirjoittanut Arto Isosaari 28.03.2014 07:55:10

Kaikista valinnaisista asioista "Tämä riittää." on luultavasti vaikein päätös. Ainakin silloin, kun siinä tuntuisi olevan kaksi suurta vikaa: se on mahdoton toteuttaa, eikä se ratkaise mitään tai kaikkea.

Maailmassamme on virhe. Korjataan virhettä siinä mittaluokassa, joka oikeasti on mahdollista: yksilötasolla, omakohtaisesti. Se riittää. Se ratkaisee.

Earth Hour on huomenna 20:30-21:30. Siitä voi aloittaa valoisamman huomisen. Siirrytään tunnilla parempaan aikaan.

Kommentoi:

Tämä on Captcha-kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/Captcha). Sen näyttämiseen tarvitaan graafinen selain.
Tämä on Captcha. Sinun täytyy syöttää kuvassa näkyvät merkit ottaen isot ja pienet kirjaimet huomioon.
*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 26.03.2014 - Verkkotoimitus
Login